esaniemi0 Meidän kaikkien yhteinen tavoite on onnistunut maahanmuutto. Suomessa lienee n. 5,5 miljoonaa mielipidetä vastaanottokyvystämme, tässä yksi.

Uutisarkisto: Kameleilla Suomen valtion talous kuntoon?

Toimisiko tämä Suomessa jos ei muutoin Vartiaisen työvoiman tarjonnan kasvattainen luo työllistymistä tai työpaikkoja? Kaikki ei aina mene kuin Strömsössä tai Vartiaisen puheiden mukaan. 

 

Pakolaisille ehkä kameleita Norjaan

Turun Sanomat 6.1.2006 03:06 |

 

Kamelinkasvatus voisi työllistää Norjaan tulleita pakolaisia, tuumivat vuonomaan paikallisviranomaiset. Norjassa selvitetään nyt mahdollisuuksia tuoda maahan Erämaan laivoja.

Yllättävältä kuulostavan idean isä on Wenche Steinseth. Hän vastaa pakolaisten asioista Etelä-Norjan Lötenissä.

- Yritämme ajatella uudella tavalla. Tässä on kyse siitä, että hyödyntäisimme pakolaisilla jo olevia taitoja, Stenseth perustelee.

Moni Lötenissä asuvista noin sadasta pakolaisesta on kotoisin Somaliasta ja Sudanista. Työn löytäminen Norjasta ei ole ollut heille helppoa.

Mongoliassa ja Tiibetissä elää kamelirotuja, jotka ehkä viihtyisivät jopa Norjan talvessa. Stenseth korostaa, että Pohjolan omat kamelit voisivat edistää myös turismia.

- Miksi norjalaisten pitäisi matkustaa Marokkoon tai Egyptiin ratsastaakseen kamelilla? Voisimme tehdä sen kotimaassakin, visionääri sanoo.

 

http://www.ts.fi/viihde/1074092456/Pakolaisille+ehka+kameleita+Norjaan

 

Edit: toimiva linkki välimuistissa:

http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:qEtBEFang0AJ:www.ts...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Kari Savinen

Ei mene kaikki kuin Strömsössä ! Hyvä kirjoitus Esa !

Ei tässä enää muuta voi sanoa kuin, että on aikoihin eletty, ilmeisesti tässä sovelletaan näkemystä, jossa eräs profeetta ei voinut mennä vuoren luo, niin vuori tuli profeetan luo...

Käsitys että maahanmuutto lisää työllisyyttä, voidaan ilmeisesti nyt lopullisesti haudata. Pakolaisten ym. ulkomaalaisten maahan, oli maa mikä tahansa, pitää olla tarveharkinnan alaista.
En ole kuullut sellaisesta ihmeestä, että maahanmuutajat toisivat työt tullessaan, miksi toisivat ? mikäli sitä olisi lähtömaassa.

Käsitys, joka lienee nykyisin harhaa, oli vielä silloin kun suomeen tulivat halvan työvoiman ja koskienergian takia Finlaysonit, Schaumanit, Rosenlewit, Serlachiukset jne. Tuon ajanjakson päätyttyä ammattiyhdistykset ottivat vallan ja leikkasivat kasvulta kaulan.

Loppunäytelmää katselemme par´aikaa maustettuna ihanalla Euroopan yhteisöllä, jota peräti arvoyhteisöksi kutsutaan !

Nyt väkisin poliitikkojen kehittelemä maahanmuutto olisi tuhoon tuomittua, se juna meni jo, ja siinä istuvat olivat valitettavasti valkoihoisia, joilla oli ideoita jonka kehittämiseen tarvittiin Suomalaisia.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kirjoitus on ajatuksia herättävä. Suomeen tulee myös lukutaidottomia pakolaisia ym., mutta heillä on osaamista. Niinpä miehet nuo kamelin ja vuohien paimenet voisivat jatkaa samaa työtä Suomessa. Naiset puolestaan voisivat olla maanviljelijöitä ja lastensa hoitajia.

Suomessa on maata mittaamattomana, jota voitaisiin hyödyntää. Talvella ulkona viihtyviä kamelirotuja löytyy esim. Mongoliasta. Eivätkä vuohetkaan vierasta lunta.

Kari Savinen: "Tuon ajanjakson päätyttyä ammattiyhdistykset ottivat vallan ja leikkasivat kasvulta kaulan."

Tuohon lauselmaan kaipaan hieman perusteluja. Tuo inhottu ammattiyhdistysliike on voimallaan saanut aikaan uudistuksia, joista sinäkin olet nauttinut, vaan et ole ainakaan enää kiitollinen.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta tuo idea on oikeastaan aika hyvä, piti tosin tarkistaa päivämäärä ettei vaan olisi pääsiäisajan julkaisusta kyse :)

Esa Niemi

VR saa kovan kilpailijan raideliikenteen kanssa kun kamelikaravaanit vie tavaraa etelän satamista pohjoisimpaan Suomeen tai sitten Vartiaisen teoriassa on kamelin kokoisia aukkoja.

Vartiaisen kaltaiset henkilöt vielä pyrkivät maan johtoon. Stubb ja Sipilä ovat vielä ihan täysillä mukana.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Oman tulkintani mukaan se tarkoitus, jossa olette tämän esimerkin poimineet keskustelunaiheeksi, on olkinuken rakenteleminen. Tietysti minulla ei nyt ole varsinaisesti asiantuntemusta aiheesta, mutta sen perusteella mitä tiedän, päättelyketju, joka työperäisen maahanmuutonkannattavuutta tukee on minusta järkeenkäypä.

Muistaakseni esimerkiksi Vartiaisen ja Jäntin välisessä HS:n järjestämässä väittelytilaisuudessa käytettiin kuvaajaa (Muistaakseni se on sama kuin tuo googlesta löytynyt) huoltosuhteen kehityksestä, jossa huoltosuhde kehittyy huonompaan suuntaan jatkossa ja huippu saavutetaan parinkymmenen vuoden kuluttua, indeksiarvo olisi sillin 75.

Eli 100 työikäistä kohden olisi silloin 75 vanhusta tai lasta, kun nykyisellään lukema on noin 55. Vanhuksille ja lapsille täytyy järjestää palvelut. Käytännön tekemisestä täytyy maksaa palkkaa työntekijöille, jotka näitä palveluita toteuttavat, kuten hoitohenkilökuntaa jne.

Palkat taas järjestetään verorahoista. Tarvittavien veroilla kerättyjen varojen tarve kasvaa, samalla kun verotettavan ja tuottavan työn määrä laskee.

Osaatteko tämän perusteella arvioida, mikä pitäisi olla keskimääräisen työikäisen maahanmuuttajan työllistymisaste, jotta työperäinen maahanmuutto kohentaisi huoltosuhdetta pelkästään kyseiseen indeksiin suhteutettuna?

Tämän lisäksi minusta teidän kannattaisi suhtautua tähän 'kameli' esimerkkiin ihan vakavasti. Tietenkin kyseessä on erikoinen poikkeustapaus, mutta pohjolassa ei ole kameleita, todennäköisesti kameleiden suhteellinen arvo on täällä korkeampi kuin monissa paikoissa, joissa kameleita on luonnostaan. Vastaavasti tämän vuoksi saattaisi kamelien kasvattaminen olla hyvinkin tuottoisaa puuhaa. Ajatellaampa nyt esimerkiksi että tuonne Itä- tai Länsirajalle perustetaan jokin Kamelikeskus, jossa turistit voivat käydä katsomassa kameleita. Mikäli tämä onnistutaan järjestämään esimerkiksi 2:n maahanmuuttajan työpanoksen tuella, eikös se kuulosta kohtalaisen tuottoisalta? Niin tai näin, huvittuneisuus ei minusta ole hyvä perustelu torpata kyseistä ajatusta.

Riippumatta siitä olisiko tällainen elinkeino kannattavaa, minusta tärkeää tässä esimerkissä on sopivan positiivinen ja rakentava asenne. Ei suhtauduta niin pessimistesti ja halventavasti tällaisiin erikoisuuksiin, vaan yritetään nähdä niissä enemmän mahdollisuuksia.

Kaikesta huolimatta minusta kyseiseen esimerkkiin takertuminen tai pitkälle menevien johtopäätösten rakentaminen sen varaan on perinteistä olkinukkeilua.

Esa Niemi

Esimerkki on asetettu kuvaamaan sitä Vartiaisen työlinjan ongelmaa, että työikäisten määrän kasvattaminen ei tarkoita työllistymistä tai kannattavuutta silloin kun a) työvoimalla ei ole kysyntää, b) työllistyminen ei onnistu nykyisten työmarkkinoiden ehdoilla.

Esimerkki kuvaa myös kuinka epätoivoiseksi osan maahanmuuttoa työllistyminen muodostuu kun me voimme valikoida helpommin työllistyvää maahanmuuttoa sitä mukaa kun tälle ilmenee tarvetta. Mutulla alle 2500 euroa kuussa bruttona ansaitsevat maahanmuuttajat ovat enemmän tai vähemmän tulonsiirtojen saajapuolella eikä sellainen ole Suomen talouden kannalta kannattavaa maahanmuuttoa. Ainakaan hyvinvointipalveluja ei näillä makseta.

Jos kamelikeskukset olisivat kannattavia, niin kameleita alkaisi olemaan Euroopassa enemmän kuin kameleiden luonnollisilla asuinalueilla. Kamelikeskusta on varsin mahdoton edes pitää 2 hengen voimalla yllä ja se edellyttäisi melkoisia investointeja. Osoita kannattavuuslaskelma jos näet tuossa jotain muuta kuin epätoivoisen tunnustuksen kuinka vaikeasti työllistettävää osa työikäisistä on kun taas esim. suomalaisten työllisyysaste on huomattavasti korkeampi ja soveltuvuus työmarkinoille aivan toista luokkaa. EU/ETA-maiden väki on toiseksi parasta EVA:n raportinkin mukaan.

Positiivisesta ja rakentavasti asenteesta huolimatta Vartiaisen teoria ottaa kantaa taloudelliseen kannattavuuteen ja tätä esimerkkiä voidaan arvioida taloudellisen kannattavuuden ja järkevyyden näkökulmasta. Objektiivisessa kannattavuuslaskelmassa ja arviossa on mahdollista, että arviossa päädytään myös pessimistiseen arvioon, se on vain matematiikkaa. Halventava on tunneperäisesti latautunut ilmaisu, mutta jos jonkin kerrotaan olevan taloudellisesti kannattavaa, niin voin arvioida kannattavuutta jä päätyä pitämään Vartiaisen työlinjaa kannattamattomana. Mikä tuossa olisi olkinukkeilua, niin se ei kirjoituksestasi ilmene, vaikea ottaa tältä osin kantaa.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #6

En tarkoittanutkaan, että koko kamelikeskusta voisi välttämättä pitää yllä kahden työntekijän voimilla, muutta saattaisi olla että juuri kahden henkilön erityisosaaminen mahdollistaisi kyseiseen keskukseen investoimisen, mikä mahdollistaisi myös muiden henkilöiden palkkaamisen, ja näin hyöty voisi olla melkoinen. Se mikä tekee investoinneista tuottavia on monimutkaista. Oletus, että mikäli kamelielinkeino olisi kannattavaa, tällaisia keskuksia olisi ympäriinsä, on minusta virheellinen. Vaatii tiettyjen ehtojen täyttymistä, jotta tällainen tilaisuus tulee eteen. Ja juuri sen tyyppistä 'positiivisuutta' yritinkin tässä hahmotella, kyse saattaisi olla tilaisuudesta.

Mutta en itse tiedä mitään Kameleista joten siinä mielessä tällä spekuloiminen on ihan mielikuvitusta, eikä tähän näkökulmaan minusta kannata takertua yhtään enempää.

Tarjontaa kasvattamalla työllisyysaste voi nousta, vaikka kysyntä pysyisikin vakiona. Mikäli puitteet investointien kannattavuudelle syntyvät, silloin investoinnit tuovat mukanaan sitä kysyntää sekä työlle että sisämarkkinoiden tuotteille.

Minusta ette ole onnistunut perustelemaan miksi työperäinen maahanmuutto ei olisi kannattavaa. Ja mikä tässä oli olkinukkeilua

Kirjoituksessanne ei argumentoida väitettä työvoiman tarjoamisen kannattamattomuudesta, on ainoastaan ote tästä Kamelitarinasta. Kun asiaa tuumii niin ehkä kyse ei ole varsinaisesta olkinukesta, sillä ette erityisesti käy osoittamaan miten tässä poikkeuksellisessa tapauksessa tarjonta epäonnistuu. Kaipa näihin kommentteihinne olette mielestäni löytänyt vähän rakentavampaa sisältöä.

Laitan tähän loppuun linkin Vartiaisen aiemmasta julkaisusta, jossa käsitellään tätä työvoiman tarjontaa, vaikka onkin mahdollista, että olette jo lukeneet sen:

http://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/2013/0...

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #7

Kamelibisneksesi kuulostaa yhtä älyttömältä kuin tuossa lehtiartikkelissa ja siksi siitä ei tullut koskaan mitään. Veikkaan ettei kamelikeskuksestakaan tule mitään eikä sellaista oikein voi osoittaa toimivaksi. Eläintarhoissa on toki osana konseptia kamelinhoitoa tarjolla, mutta Euroopan saamia kamelipaimenia ei näillä tavoin varmastikaan työllistetä.

Sosiaalitoimiston asiakkaiden määrän kasvattaminen näkyy lähinnä veronkorotuksina, investointiasteen heikentymisenä sekä työpaikkojen menetyksenä.

Automatisointi korvaa ihmisten suorittamaa työtä ja digitalisaation voimakkuus näkyy tulevina vuosina tai vuosikymmeninä arvioiden mukaan erittäin voimakkaasti.

Koneet ovat ihmisiä tehokkaampia ja siksi tarvitsemme maahanmuuttajien sijaan satsauksia automatisointiin.

Vartiaisen suurimpia heikkouksia on se ettei hän tunnusta teknistä kehitystä tai edes taloussuhdanteita osaksi työlinjaansa. Vartiaisen toinen suuri kompastuskivi on NAIRU ja lähetyminen liian teoreettinen. Vartiasen työlinja ei huomioi, että Suomi nostaisi veroprosentin 100% asti, tästä huolimatta Vartiaisen teorian pitäisi nostaa työllisyyttä. Ajatus, että työvoiman hinta määräisi työllisyysasteen on älytön. Jos näin olisi, niin se näkyisi käytännössäkin. Osa tuotannosta kilpailee työvoiman hinnalla, mutta robotit voittavat ihmiset hinnallakin.

Vartiaisen argumentit eivät toimi näytön perusteella ja työn tarjonnan kasvattaminen ei ole toiminut mm. vuosien 1989-2010 välillä, jolloin väkiluku kasvoi n. puoli miljoonaa. Tätä voidaan vertailla myös muiden maiden kohdalta ja tarkastelua voidaan suorittaa monin eri tavoin.

Sen sijaan voit käydä esim. Ikeassa ja todeta 4 automaattikassan toimivan yhdellä kassatyöntekijällä syrjäyttäen 3 kassatyöntekijää 4:stä. Ajattele jos kassatyöntekijöistä katoaa koko alalta 3 paikkaa 4:stä. Yhden katoaminenkin tarkoittaa 25% vähentymistä ja tuhansia kassatyöntekijöitä. Tätä ei käsitellä mainitsemassasi linkissä.

PS. ei tarvitse teititellä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #8

Esimerkiksi tuossa linkittämässäni julkaisussa työllisyyttä käsittelevissä yhtälöissä on huomioitu teknisen osaamisen tai teknologian kehityksen aste, pääomaintensiteetti, sekä työvoimanosaamistaso osana kokonaistuotantofunktiota s.16 ja nämä tekijät, jotka väitätte laiminlyödyn on ainakin selvästi mainittu ja tuotu esille. Tässä nyt vaikka lainaus s.17:

"Tekninen edistys ei kuitenkaan ole mikään selväpiirteinen talouspo-
litiikan tavoitemuuttuja. Tekninen edistys perustuu innovaatioihin eli
siihen että keksitään jotakin uutta tai organisoidaan työtä ja tuotantoa
uudella tavalla.

Taloustieteilijät ovat erimielisiä siitä, miten paljon tekniseen kehitykseen (voi) vaikuttaa tukemalla innovaatioita tai käyttämällä muita talous- ja rakennepolitiikan keinoja. Hyvin pitkällä aikavälillä markkinatalousmaiden talouskasvu näyttää kuitenkin sellaiselta, että tuottavuuskasvun (teknisen kehityksen) erot tasaantuvat.
Tämä viittaa siihen, että teknologiset innovaatiot leviävät globaalin talouden mukana. Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden päättäjien on siksi turha kuvitella, että juuri Suomessa voitaisiin saavuttaa muita maita pysyvästi korkeampi tuottavuuden kasvuvauhti.
"

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #9

Vartiainen ei tunnusta digitalisaation vaikutuksia, vaikka tämä on ihmistyövoiman kannalta suuri kysymys kun tuotanto siirtyy pääasiassa koneille syrjäyttäen ihmiset eri aloilla. Yksinkertainen mallinnus ei teollisen vallankumouksen kumoamiseen riitä.

Vartiaisen oletus on edelleenkin, että ihmistyövoima hoitaa tuotantoa, mutta esim. 3D tulostus syrjäyttää valtavan määrän ihmisiä tuotannosta pois samoin kuin muilla aloilla tapahtuu vastaavaa esim. kassatyöntekijöillä, robottivarastoilla, kuljetusalalla jne. Valtava määrä ihmistyövoimaa vapautuu työmarkkinoille.

IMF tunnustaa digitalisaation tuoreessa tutkimuksessaan ja esittää teollisuusmaiden ikääntymisen ratkaisuksi juuri tuotannon nostamista koneistuksella. Koneet ovatkin ihmisiä tehokkaampia ja tuotannon kannalta tämä on ainoa oikea suunta.

Toimituksen poiminnat