*

esaniemi0 Meidän kaikkien yhteinen tavoite on onnistunut maahanmuutto. Suomessa lienee n. 5,5 miljoonaa mielipidetä vastaanottokyvystämme, tässä yksi.

Rajamäki: Ovatko perussuomalaiset Thorsin linjoilla?

SDP:n ex-kansanedustaja Kari Rajamäki esittää Iltalehdessä aiheellisen kysymyksen ovatko perussuomalaiset ex-maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin linjoilla.

 

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors esitti vuonna 2008 turvapaikanhakijoille opiskelu- ja työnteko-oikeutta, jotta lisäisimme turvapaikanhaun vetovoimatekijöitä ja saisimme maahan lisää perusteettomia turvapaikanhakijoita, joita emme pääse palauttamaan koska opiskelu ja työpaikka.

 

Sen sijaan, että perussuomalaiset vaatisivat Dublin-sopimuksen käyttämistä ja turvapaikanhakijoiden palauttamista takaisin Ruotsiin, jolle hakemukset kuuluvat lähes poikkeuksetta, niin perussuomalaiset esittävät turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöiden lisäämistä ja palauttamisen vaikeuttamista. 

 

 

 

"- Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) pyrki 2008 tekemään ulkomaalaislakiin muutoksen, jolla kuka tahansa turvapaikkaa Suomesta hakeva saisi heti oleskelu- ja työluvan.

Esitys kuitenkin kaadettiin eduskunnassa laajalla rintamalla.

- Se oli uskomaton prosessi, joka nyt on taas päällä! Nyt perussuomalainen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström toistaa Thorsin linjaa, että perusteettomankin turvapaikan hakijan pitäisi päästä heti töihin.

- Eli nyt kun maahanmuuton hallinta on pettänyt, pitäisi joidenkin mielestä luoda halpatyömarkkinat. Puhutaan maahanmuuton innovaatiohypystä, kun maassa on puoli miljoonaa työtöntä.

Rajamäki kysyy, miten kansallisen eheytemme käy.

- Kotouttamis- ja työllistämishankkeet on suunnattava niille, jotka ovat todellisen turvapaikan tarpeessa. Nyt perusasiat heittävät pahasti häränpyllyä."

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100820486737_uu.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Odotukset mamujen suhteen ovat kovat: ei päästetä töihin, jotta voidaan sitten huutaa, ettei olla töissä. Teit niin tai näin, aina väärin päin.

Esa Niemi

Perusteeton turvapaikanhakija ei ole maahanmuuttaja, vaikka pyrkiikin muuttamaan maahan.

Ruotsin käsiteltäväksi kuuluvat turvapaikanhakijat eivät ole kuitenkaan Suomen maahanmuuttajia.

Suomessa on miljoona osa- tai kokopäivätyötöntä, joten työpaikan vieminen suomalaiselta on ongelmallista.

Työmarkkinoilla ei ole kysyntää työntekijöistä, vaan päinvastoin ylitarjontaa, joten maahanmuuttajien houkuttelu Suomeen muodostuu ongelmaksi ja vahingolliseksi hyvinvointivaltion jatkuvuuden kannalta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ajatus turvapaikanhakijoiden oikeudesta työntekoon näyttäisi pinnallisesti katsoen hyvätä, mutta tosiasiassa se on hyvin petollinen, etten sanoisi tuhoisa.

Henkilö, joka haluaa tulla Suomeen töihin, tarvitsee työluvan. Sen hakeminen ja myöntäminen on kohtalaisen työläs ja pitkällinen prosessi. Lisäksi siihen liittyy tarveharkinta. Ennen työluvan myöntämistä tutkitaan, löytyisikö kyseisella alalle Suomesta työntekijöitä.

Sen sijaan henkilö, joka ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, olipa siihen tarvetta tai ei, saa vapaan ylläpidon ja turvatun toimeentulon. Turvapaikanhakumekanismi on siis houkutteleva oikotie ja sitä myös sellaisena käytetään. Jos tähän lisätään vielä pikainen työlupakin, ilman tarveharkintaa, oikotie muuttuu entistäkin houkuttelevammaksi. On siis avattu väylä, jota pitkin tulemalla saa automaattisesti turvatun toimeentulon ja työluvan ja jos jotakin tienaa, se tulee sitten entisten etuuksien päälle.

Automaattisten työlupien myöntämisen tuloksena Suomeen siis luotaisiin harmaita halpatyömarkkinoita korkean työttömyyden oloissa.

Näyttää siltä, että Suomi haluaa olla huono maa hyville tulijoille ja hyvä maa huonoille.

Esa Niemi

Juuri näin, työvoiman tarveharkinnan voi kiertää myös turvapaikkaa hakemalla.

Ennenkaikkea tämän tarkoitus on hankaloittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä sillä perustein, että nämä "työllistyvät". Työsuhde on hyvä peruste saada oleskelulupa muilla perustein.

Heli Hämäläinen

Toisaalta meillä on kuntouttava työtoiminta, joka ei ole työtä vaan kunnan tarjoama sosiaalipalvelu. Kuntouttavaa / kotouttavaa työtoimintaa voi tehdä 9 euron päiväkorvauksella myös turvapaikanhakija, mutta ei työllistyen vaan kotoutuen. Työhön sitä ei voi rinnastaa, koska työn teettäminen edellyttäisi työsopimusta ja työlupa, myös palkan maksamista ja veron pidättämistä.

Samoin kuin kuntouttavasta, joku näkee tässä kotouttamisessa mahdollisuuden riistää ihmisiä. Se on estettävä lakitasoisella määräyksellä, orjatyö ei ole laillista.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Minua hieman on tässä turvapaikanhakija-keskustelussa jo pidemmän aikaa ihmetyttänyt, että miksi tässä nyt koko aika syytetään Ruotsia. Ei sillä, etteikö heissä syytä olisi, mutta... mutta mistäs ne turvapaikanhakijat tulevat Ruotsiin.

Ymmärtääkseni ei taida pahemmin olla sellaisia, jotka tulevat suoraan mereltä Ruotsiin. Vai ? Tanskan kautta taitavat tulla, jos olen ymmärtänyt. Ja Tanskaan taas pääosin Saksasta. Ja niin edelleen. Eli ei tuo koko Dublinin sopimus ole toiminut oikein missään päin Eurooppaa ainakaan tämän kriisin yhteydessä ja tällaisilla ihmismäärillä. Ja jos systeemi ei toimi, sitä pitää ruveta selvittämään. Joko siten, että katsotaan millä toimenpiteillä se saadaan toimimaan ja toteutetaan ne toimenpiteet pikimmiten tai sitten huomataan, että koko systeemiä pitää muuttaa. Ehkä Suomenkin - tai suomalaisten - pitää muuttua ??? Ehkä ei ??? Tuon systeemin muuttamisesta taisi mainita mm. Merkel tässä päivän parin sisällä. Vaikka eihän se Merkelin näkemys asiasta tee yhtään oikeampaa, jos itsestä siltä ei tunnu. Mutta, kuitenkin...

On kuitenkin hyvä myöntää myös, että asian osalta on tehty pahoja virheitä joka taholla. Joista - teoreettisesti aiankin - on mahdollista oppia. Se, että palautussopimuksemme Irakin ja Iranin tms. kanssa ovat huomattavasti heikommat kuin esim Ruotsissa, on emämoka. Tämän osalta voisi jopa yrittää kaivaa syyllisen esille - tai ainakin perustelut, miksi se on jätetty tekemättä. Kun kuuluu kuitenkin normaaleihin varotoimenpiteisiin ainakin minun mielestäni. Mutta tärkeämpää on saada tilanne korjattua.

Nyt on kovasti vallalla sanoa, että pakolaisia pitäisi auttaa lähempänä heidän kotimaitaan. Tämä on kiistämättä totta, mutta se velvoittaa sitten siihen, että ne olot siellä saadaan kelvolliseen kuntoon. Eipä ole paljoa sen suhteen ollut näkyvissä kun suurvallat hihhuloivat omien etujensa turvaamiseksi. Jos siellä suunnalla ei ihmisillä näy mitään toivoa paremmasta, he lähtevät etsimään sitä parempaa elämää muualta. Eli Euroopasta nyt tässä tapauksessa pääosin. Ei Suomikaan tässä paljoa loista kehitysavun leikkauksineen.

Muistaakseni jo vuosi sitten taidettiin puhua, että jotakin pitäisi tehdä noiden alusten suhteen, joilla avuttomat pakolaiset hakeutuvat Välimeren yli. Ja tietenkin sitä toimintaa harrastavien rikollistahojen suhteen. Mutta nyt on vasta tullut jotakin oikeuksia siihen - alusten takavarikointiin tms. Miksi tuossa kesti niin pitkään ? Melkoista kriisinhallintaa ! Ei tuollaisella päätöksentekokyvyllä voi tulla muuta kuin suurempi katastrofi. Pelkään. Eli paha moka tuokin ainakin jostakin näkövinkkelistä katsottuna.

Sitten tuohon kirjoittajan asiaan työllistymismahdollisuuden antamisesta turvapaikan hakijoille. Joo, äkkiseltään ei kuulosta kivalta, ei. Varsinkin kun Suomessa on omasta takaa melkoinen joukko työttömiä - minä mukaanlukien.

Mutta katsotaampa kolikon toista puolta. Jos todella ajaudumme siihen tilanteeseen, että nämä ihmiset jäävät Suomeen pakolaisstatuksella, heidän kotouttamisensa pitää aloittaa mitä pikimmiten. Antamalla mahdollisuuksia rajoitusten määräämisen sijaan. Kaikki tavat, joilla voitaisiin välttää jotakin Ruotsin, Englannin tms. mellakoita ja muita väkivältaisuuksia tai esim. Malmön kaltaista ilmiötä ovat mielestäni parempia kuin ne, jotka edistävät moista. Jos heitä pidetään pitkään toimettomina vastaanottokeskuksissa, ei se heidän kotoutumisessa varsinaisesti kovinkaan hyvin auta.

Siinä muutamia sekalaisia näkemyksiä. En minä näe kirjoittajan ajatuksia vääränä, mutta ehkä hieman yksiulotteisina. Maailmassa on kuitenkin mustavalkoisuuden lisäksi paljon erilaisia harmaan sävyjä - ja muitakin värejä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Harvinaisen täysjärkinen kommentti. Tee ihmeessä omia avauksia.

Esa Niemi

Markku, kiitos hyvästä pohdinnasta ja näkökulmista.

Ruotsi on omalla maahanmuuttopolitiikallaan houkutellut väkeä tulemaan laittomasti Välimeren yli ja todennut politiikkansa olevan ongelmallinen. Sen sijaan, että Ruotsi muuttaisi politiikkaansa, Ruotsi pyrkii lähettämään näitä ihmisiä Suomeen ja Norjaan.

Ruotsiin tulee turvapaikanhakijoita eri maista ja Ruotsiin on muitakin yhteyksiä kuin Tanska (=maa, meri ja ilma), joten Ruotsilla on hankalampi tilanne määritellä vastuussa olevaa EU-maata ellei Ruotsi palauta rajavalvontaa. Ruotsi on päästänyt oman tilanteensa pahaksi eikä valvo rajojaan edelleenkään.

Merkelin kommentit Dublin-sopimuksesta ovat samanlaista fatalismia kuten Merkelin muutkin puheet ettei asioihin voi vaikuttaa ja Euroopan rajat on avattava hallitsemattomalle maahantulolle konfliktimaista.

Käytännössä Dublin-sopimus toimii jos vain halutaan sen toimivan, mutta perusteettomia turvapaikanhakijoita ei vain haluta käännyttää lähtömaihin samalla kun houkutellaan lisää perusteettomia turvapaikanhakijoita.

Nämä ihmismäärät ovat seurausta EU:n omasta politiikasta ja vastaavasti näitä ihmismääriä saadaan vähennettyä EU:n politiikalla jos vain tahtoa löytyy. Jos EU palauttaa mm. YK:n pakolaisleireillä tarjotusta turvapaikasta kieltäytyneet turvapaikanhakijat takaisin pakolaisleireille, niin Välimeri hiljenee muutamassa päivässä. Sen sijaan Merkel ja Sipilä ovat markkinoineet, että ISIS:lle kannattaa maksaa salakuljetuksesta ja pääsevät tänne ilmaisen elämän ääreen.

Suomen maahantulopolitiikassa on suuria virheitä, jotka houkuttelevat tulemaan Suomeen. Suurin virhe on Dublin-sopimuksen sekä ulkomaalaislain noudattamatta jättäminen.

Lähtömaiden lähialueet ovat ainoa tapa hoitaa maailman pakolaisuus siten, että resurssit jakautuvat tasaisesti kaikkien avuntarvitsijoiden kesken eikä vain varallisuuden perusteella. Eurooppa ei voi yksin vastata globaalista köyhyydestä eikä kansainvälistä hätämekanismia ole tarkoitettu paremman elämän etsimiseen. Paremman elämän tavoitteluun on oma yhteisön rakentaminen, työ- tai opiskeluluvat jne.

Mitä tekemistä kehitysavun leikkaamisella on? Kehitysapu on este kehitykselle kun taas markkinatalous on parasta kehitysapua. Markkinatalouden valitseminen kehittää, levittää vaurautta ja hyvinvointia ympärilleen. Markkinataloudesta kieltäytyminen on vahingollista.

Meille tulee niin vähän pakolaisstatuksen saaneita, että näistä on turha puhua. Suomesta vuosien 2000-2013 välillä turvapaikkaa hakeneista peräti 96% todettiin nimenomaa etteivät he saa pakolaisasemaa koska heillä ei ole perusteita pakolaisasemalle. Ei ihme koska turvapaikasta tai turvapaikanhausta aiemmin kieltäytyminen tarkoittaa ettei matkan motiivi ole turvapaikka.

Me emme voi ottaa näin suuressa määrin vaikeasti kotoutettavaa ja työllistettävää maahanmuuttoa muutoinkaan, joten työluvan antaminen olisi vain kiertotie muille oleskeluluville silloin kun oleskelulupaa ei muutoin saisi. Me emme voi ottaa sellaista maahanmuuttoa, joka voi olla yhtä ongelmallinen kuin muissa maissa etenkin kun kotoutumiseen ei ole keksitty viisasten kiveä muuallakaan. Meillä on ongelma työllistää jo suomalaisiakin ja vetovoimatekijöiden lisääminen heikentäisi hyvinvointivaltion rahoituspohjaa entisestään jos sillä enää on pohjaa. Suomen itsetuhoinen politiikka tulee lopettaa.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Njaah. Vaikeaa sitä on näin "lonkalta" ottaa vastaan mitään yhtä näkemystä sinä ainoana ja oikeana totuutena. Yritin löytää tuosta Dublinin sopimuksesta hieman analyysiä ja löysinkin mm. tämän:

http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen...

Ja sielläkin taisi olla pari linkkiä eteenpäin. Todennäköisesti sinä pidät sitä värittyneenä näkemyksenä, mutta pikaisella katsomisella tuon ja sen kautta tulevien parin muun lisäksi löytyi lähinnä eipäs-juupas-väittelyitä (toki niitä oli noissakin). Eli näin ummikkona on hieman vaikeaa päättää, mikä näkemys nyt on oikein ja mikä ei. Siis tuon Dublinin sopimuksen mukaan. En väitä, etteikö tulkintasi voisi olla oikeakin, mutta ainakaan ainoa se ei ole. Latasin kyllä sen 2013 -version itsellenikin, mutta nyt ei oikein innosta lukea kolmeäkymmentä sivua lakitekstiä ;-). Toivoisin itse kiihkotonta ja rakentavaa keskustelua ko. sopimuksen tulkinnasta. Voi olla että sellaiseksi jää - siis toivomus.

En minäkään nyt Merkelin aivoituksia ainoana totuutena näe. Mutta pragmaattisesti ajatellen - edelleenkin - olen sitä mieltä, että jos poliitikot ovat määritelleet toimintatavan, joka ei nykytilanteessa toimi, niin asiaa olisi syytä selvittää. Joko siten, että katsotaan, miten se saadaan toimimaan, tai siten, että sitä muutetaan toimivammaksi. Näin liike-elämässä toimitaan - tai ainakin pitäisi.

Tuossa olen kyllä täysin samaa mieltä, että EU voi katsoa suurelta osin peiliin syyllisiä nykyiseen tilanteeseen etsiessään. Mutta mitäpä omia etujaan eteenpäinvievien jäsenvaltioiden yhteiseltä politiikalta paljoa enempää voisi odottaakaan. Suomi vaan sinisilmäisenä ottaa vastaan sen mikä annetaan kun jossakin toisaalla ei paljoa hetkauteta moisille - ainakaan ennen useampaa varoitusta. Kyllähän se tietysti olisi kiva etsiä syyllisiä tarkemmallakin seulalla noihin katastrofaalisiin linjauksiin, mutta pragmaattisesti ajatellen ei ehkä ole kuitenkaan kovin hedelmällistä. Niin Suomessa kuin EU:ssakin olisi enempikin syytä pikaisesti miettiä, miten asiat voidaan saada paremmalle tolalle ja ruveta käytännön toimenpiteisiin useammallakin rintamalla samanaikaisesti. Yksi tehtävälistan asia on ilman muuta noiden elintasopakolaisten karsiminen pois mahdollisimman pian. Mutta kyllä sille listalle tulee paljon muutakin. Täällä US:n keskusteluissakin on tullut hyviä ajatuksia monta. Tässä pari:

http://ristolahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204316-...

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204318-kenen...

Itse en oikein kyllä tältä seisomalta osta tuota markkinatalouden kaikkivoipaisuutta kehitysavun korvaajana. Voi olla, että nykyisenkaltainen kehitysapu on este, mutta sitten haluaisin kyllä ensin miettiä, miten sitä kehitysapua voitaisiin tehdä toisin. Se, että tuetaan toimimattomia ja korruptoituneita hallintorakenteita, ei tietenkään ole oikein. Mutta kuinka paljon tuollaista käytännössä toteutuu, vaikka moisesta puhutaankin. Minä en ainakaan tiedä. Mutta jotenkin tuntuu, että ei tuo nykypäivän käytännön markkinatalouskaan ole kovin ideaalinen ratkaisu. Tai ehkä me vaan ymmärrämme käsitteen eri tavoin.

Idealistinen markkintaloushan on ihan ok ja kannatettava, mutta ainakaan oman käsitykseni mukaan sitä ei harrasteta missään - ei ainakaan missään nk. länsivaltioissa. Siitä on todisteena mm. ympäri maailmaa monta pankkia tai muuta liian isoa organisaatiota, joiden ei ole annettu kaatua. Eikä minun markkinatalouskäsitteeseen oikein sovi sekään, että spekuloinilla ja keinottelulla voi tuhota ihan terveitä yrityksiä (olenkohan katsonut seurannut liikaa kaikenmaailman kriitikoita ;?). Ja jos kehitysapu tarkoittaa, että vahvempi pääsee määräämään liikaa, ei sitä todellakaan voi - ainakaan minun mielestäni - kutsua hyväksi ja kannatettavaksi toiminnaksi. Riistoksi enempikin. Mutta monesti nk. markkinatalouden nimissä asetelma saattaa todellisuudessa tuollaiseksi muodostua. Toivottavasti olen ymmärtänyt poittisi väärin ja kirjoitin tässä kaiken maailman puutaheinää ilman mitään kosketusta todellisuuteen ;-).

Että sellaista tällä kertaa...

Esa Niemi

Olen joskus lukenut tuon blogistin tarinoita, mutta jutuissa ei ole päätä eikä häntää, joten jätän suosiolla "analyysin" väliin.

Mikä siis ongelmana Dublin-sopimuksen suhteen?

Näin laajaa maahantuloa ei voi kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta etenkään jos politiikassa ei ole kuluttajansuojaa tai maahantulon määrää ei suhteuteta onnistumisen tuloksiin.

Meillä on jo pakolaisleirit ja kiintiöpakolaisjärjestelmä, jotka ovat antavat turvapaikan turvapaikkaa vailla oleville varallisuuteen katsomatta. Määrät ovat liian suuria, että ne voitaisiin hoitaa EU:n toimesta Euroopassa ja Euroopan kustannustasolla. Eurooppaan matkustaminen ei ole olennaista muutoin kuin esim. kiintiöpakolaisten kohdalla,

Puhtaasti markkinatalouteen perustuvaa maata ei olekaan ja käytän termiä kuvaamaan markkinatalouteen perustuvaa taloutta, vaikka eri maissa markkinataloutta säädellään eri tavoin.

Markkinatalous on maailman tehokkainta kehitysapua ja tämä näkyy esim. Kiina nosti 400 miljoonaa ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä keskiluokkaan n. 30 vuodessa ja seuraavan 400 miljoonan ennustetaan nousevan köyhyydestä keskiluokkaan 15 vuodessa. Aasian monet muut maat ovat hyviä esimerkkejä miten markkinataloutta omaksumalla kehitys, hyvinvointi ja vauraus leviää. Jos Aasian maat eläisivät monen Afrikan maan lailla kehitysavun varassa, niin maailman köyhyys olisi eri luvuissa. Nyt Kiina sijoittaa Afrikkaan ja mm. Angola avusti entistä siirtomaaisäntäänsä Portugalia tämän pankkikriisissä joku vuosi sitten.

Ihmisten riisto ja vahvemman oikeus on raadollisempaa ja keskittyneempää kehitysapumaissa kuin markkinataloutta omaksuvissa maissa. Kehitysavun tulokset ovat liian vaatimattomia kun taas markkinataloutta omaksumalla ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan ja yhä useammalla on mahdollisuus tavoitella unelmaansa.

Toimituksen poiminnat