Juha Sipilä http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132875/all Sun, 09 Dec 2018 16:45:43 +0200 fi Ranskassa Macron, meillä Sipilä - tuloerojen kasvu syventänyt kansan kahtiajakoa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa <p>Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.<br /><br />Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.<br /><br />Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.<br /><br />Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.</p><p>Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.

Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.

Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.

Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.

Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.

]]>
16 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa#comments Eläke Emmanuel Macron Indeksi Juha Sipilä Tuloerojen kasvu Sun, 09 Dec 2018 14:45:43 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa
Keskustan suosion laskun syylliset: Sipilä, Aho ja Vapaavuori http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori <p>Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.</p><p>Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.</p><p>Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.</p><p>Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.</p><p>Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.</p><p>Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan &quot;vihreä lintu&quot; on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?</p><p>Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.</p><p>Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.

Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.

Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.

Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.

Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.

Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan "vihreä lintu" on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?

Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle. 

]]>
0 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori#comments Esko aho Jan Vapaavuori Juha Sipilä Puolueet Sat, 08 Dec 2018 22:05:32 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori
Keskustan suosion laskun syylliset: Sipilä, Aho ja Vapaavuori http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori <p>Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.</p><p>Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.</p><p>Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.</p><p>Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.</p><p>Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.</p><p>Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan &quot;vihreä lintu&quot; on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?</p><p>Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.</p><p>Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.

Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.

Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.

Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.

Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.

Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan "vihreä lintu" on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?

Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle. 

]]>
10 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori#comments Esko aho Jan Vapaavuori Juha Sipilä Puolueet Sat, 08 Dec 2018 22:05:32 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori
Kuinka sinisilmäisiä vieläkin ollaan? http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan <p><strong>Pääministeri Sipilä kommentoi Oulun raiskausepäilyjä: &rdquo;Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko&rdquo;</strong></p><p>Mitä perussuomalaiset ovat sanoneet aiemmin turvapaikanhakijoista, jotka ovat &rdquo;hukanneet paperinsa&rdquo; tai joiden taustoja ei tiedetä eikä tunneta? Keskustelin asiasta vajaa kaksi viikkoa aikaisemmin keskustelutilaisuudessa, jossa tuli poliisikansanedustajan näkemykset esille, minkä takia maahanmuuttajat haluavat uuden puhtaan henkilöllisyyden ja &rdquo;hävittävät&rdquo; kaikki paperinsa, ellei siinä ole halu salata esim. rikoshistoriaa, sotarikoksia tai paeta toimeenpantavaa tuomiota toiseen maahan.</p><p>Rehellinen ihminen haluaa selvittää taustansa ja tekee kaikkensa, jotta riittävä dokumentaatio on olemassa ja säilyttää varmasti oikeat henkilöpaperinsa. Rikolliset eivät näin toimi. Kaikki henkilöt joiden taustasta on vähänkin epäselvyyttä pitäisi koota &rdquo;valvotulle alueelle&rdquo;, josta ulospääsyä ei ole ennen kuin henkilöllisyys ja menneisyys on aukottomasti selvitetty ja oikeus turvapaikkastatukseen myönnetty tai turvapaikanhakija peruuttaa hakemuksensa ja poistuu maasta. Tällöin henkilöstä tehdään merkintä, ettei ole oikeasti ollut turvapaikantarpeessa ja jatkohakemuksia ei enää käsitellä missään vaiheessa.</p><p>Turvapaikkaprosessi on tällä hetkellä ongelmallinen, koska kuka hyvänsä ilman perusteita voi ilmoittautua hakijaksi. Rajalta käännyttämiset välittömästi voimaan ja lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei enää maahan saapuessa pystyisi hakemaan turvapaikkaa, vaan kaikki hakemukset käsiteltäisiin Euroopan ulkopuolella olevilla leireillä, josta maat ottaisivat hyväksytyn päätöksen saamisen jälkeen henkilöt oman pakolaiskiintiönsä perusteella. Tällöin pakolaiset velvoitetaan asumaan tietyllä alueella ja osallistumaan kielikoulutukseen, jotta olisivat oikeutettuja määrä-aikaiseen pienempään sosiaaliturvaan(Espanjan ja Italian mallin mukaisesti), jonka jälkeen henkilön pitää työllistyä niin pitkäksi aikaa, että on maksanut saamansa sosiaaliturvan takaisin, ennenkuin on oikeutettu saamaan lisäturvaa. Näin valtio pystyy ennakoimaan kustannukset paremmin. Kansalaisuuksia ei tule myöntää turvapaikanhakijoille pääsääntöisesti ollenkaan, vaan väliaikainen oleskelulupa, jota tarkastellaan aina luvan päättymisajankohtana, onko turvapaikkastatuksen ylläpitämiselle enää perusteita ja kun perusteita turvapaikalle ei enää ole, palautusjärjestelmä käynnistyy viipymättä, kuten myös henkilön kohdalla, joka on syyllistynyt rikoksiin. Kansalaisuus pitää ansaita ja sen saamisen edellytyksenä tulee olla nuhteeton käytös ja onnistunut integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja positiivinen tulonsiirto yhteiskunnalle työllistymisen ja verojen maksun kautta vähintään 10-vuoden ajan. Myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa rikollisen toiminnan johdosta.</p><p>Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen järjestelmään, joka kohtelee eriarvoisesti kantasuomalaisia työttömiä, vanhuksia ja sairaita, jotka ovat tähän maahan veroja maksaneet. Maan pitää ensi sijassa pitää huolta oman maan kansalaisista ja taata heidän hyvinvointinsa myös heikentyneessä tilanteessa ja vasta tämän jälkeen auttaa muita, jos siihen on varaa, ilman velkarahaa. Nykyinen sosiaaliturva on liian avokätinen turvapaikanhakijoille ja sen tasoa tulee laskea huomattavasti ja muuttaa vastikkeelliseksi.</p><p>Eduskuntavaaliehdokas Juhani Strandén Helsinki (PS)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä kommentoi Oulun raiskausepäilyjä: ”Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko”

Mitä perussuomalaiset ovat sanoneet aiemmin turvapaikanhakijoista, jotka ovat ”hukanneet paperinsa” tai joiden taustoja ei tiedetä eikä tunneta? Keskustelin asiasta vajaa kaksi viikkoa aikaisemmin keskustelutilaisuudessa, jossa tuli poliisikansanedustajan näkemykset esille, minkä takia maahanmuuttajat haluavat uuden puhtaan henkilöllisyyden ja ”hävittävät” kaikki paperinsa, ellei siinä ole halu salata esim. rikoshistoriaa, sotarikoksia tai paeta toimeenpantavaa tuomiota toiseen maahan.

Rehellinen ihminen haluaa selvittää taustansa ja tekee kaikkensa, jotta riittävä dokumentaatio on olemassa ja säilyttää varmasti oikeat henkilöpaperinsa. Rikolliset eivät näin toimi. Kaikki henkilöt joiden taustasta on vähänkin epäselvyyttä pitäisi koota ”valvotulle alueelle”, josta ulospääsyä ei ole ennen kuin henkilöllisyys ja menneisyys on aukottomasti selvitetty ja oikeus turvapaikkastatukseen myönnetty tai turvapaikanhakija peruuttaa hakemuksensa ja poistuu maasta. Tällöin henkilöstä tehdään merkintä, ettei ole oikeasti ollut turvapaikantarpeessa ja jatkohakemuksia ei enää käsitellä missään vaiheessa.

Turvapaikkaprosessi on tällä hetkellä ongelmallinen, koska kuka hyvänsä ilman perusteita voi ilmoittautua hakijaksi. Rajalta käännyttämiset välittömästi voimaan ja lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei enää maahan saapuessa pystyisi hakemaan turvapaikkaa, vaan kaikki hakemukset käsiteltäisiin Euroopan ulkopuolella olevilla leireillä, josta maat ottaisivat hyväksytyn päätöksen saamisen jälkeen henkilöt oman pakolaiskiintiönsä perusteella. Tällöin pakolaiset velvoitetaan asumaan tietyllä alueella ja osallistumaan kielikoulutukseen, jotta olisivat oikeutettuja määrä-aikaiseen pienempään sosiaaliturvaan(Espanjan ja Italian mallin mukaisesti), jonka jälkeen henkilön pitää työllistyä niin pitkäksi aikaa, että on maksanut saamansa sosiaaliturvan takaisin, ennenkuin on oikeutettu saamaan lisäturvaa. Näin valtio pystyy ennakoimaan kustannukset paremmin. Kansalaisuuksia ei tule myöntää turvapaikanhakijoille pääsääntöisesti ollenkaan, vaan väliaikainen oleskelulupa, jota tarkastellaan aina luvan päättymisajankohtana, onko turvapaikkastatuksen ylläpitämiselle enää perusteita ja kun perusteita turvapaikalle ei enää ole, palautusjärjestelmä käynnistyy viipymättä, kuten myös henkilön kohdalla, joka on syyllistynyt rikoksiin. Kansalaisuus pitää ansaita ja sen saamisen edellytyksenä tulee olla nuhteeton käytös ja onnistunut integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja positiivinen tulonsiirto yhteiskunnalle työllistymisen ja verojen maksun kautta vähintään 10-vuoden ajan. Myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa rikollisen toiminnan johdosta.

Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen järjestelmään, joka kohtelee eriarvoisesti kantasuomalaisia työttömiä, vanhuksia ja sairaita, jotka ovat tähän maahan veroja maksaneet. Maan pitää ensi sijassa pitää huolta oman maan kansalaisista ja taata heidän hyvinvointinsa myös heikentyneessä tilanteessa ja vasta tämän jälkeen auttaa muita, jos siihen on varaa, ilman velkarahaa. Nykyinen sosiaaliturva on liian avokätinen turvapaikanhakijoille ja sen tasoa tulee laskea huomattavasti ja muuttaa vastikkeelliseksi.

Eduskuntavaaliehdokas Juhani Strandén Helsinki (PS)

]]>
15 http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan#comments Haittamaahanmuutto Joukkoraiskaukset Juha Sipilä Oulu Turvapaikan hakijat Wed, 05 Dec 2018 11:19:59 +0000 Juhani Strandén http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan
”Sipilän syntymättömät” http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat <p>Aamuteeveestä lipsahti tänä aamuna kirkkaita totuuksia. Tosiasiat välähtivät katsojien silmille.</p><p>Kuten Pyhässä Kirjassa sanotaan - &rdquo;lapsien ja imeväisten suusta&rdquo;.</p><p><strong>Toimittaja Petterssonin suusta livahti totuuksia?</strong></p><p>Suhteellisen nuori toimittaja Maria Pettersson livautti, että &rdquo;me&rdquo; - toimittajathan me päätämme - mitkä vaalit ovat tai mistä aiheesta puhutaan ennen vaaleja puhutaan. Vanhemmat toimittajat riensivät äkkiä peittelemään tätä &rdquo;möläystä&rdquo;.</p><p>Tämä lipsautus on tärkeä sillä se paljastaa virallisen ja &rdquo;luotettavan median&rdquo; linjan. Näyttää siltä, että kaikesta muusta saa puhua, paitsi siitä mikä ihmisiä oikeasti huolettaa.</p><p><strong>Suomessa ei synnytä kun ei ole turvallisuutta eikä toivoa tulevaisuudesta</strong></p><p>Toinen Marian &rdquo;totuus&rdquo; nousi esille, kun toimittajat puhuivat &rdquo;lapsitalkoista&rdquo; ja siitä pitäisikö jokaisesta synnytetystä lapsesta maksaa tonni tilille. Nuori Maria ymmärsi asian paremmin kuin setämiestoimittajat ja totesi, että kaikki riippuu siitä onko perheillä pysyviä työpaikkoja.</p><p>Kyse on todellakin siitä, tuntevatko perheet olonsa turvalliseksi. Onko ihmisillä turvattu toimeentulo ja onko maa sellaisessa jamassa, että sinne on hyvä synnyttää uutta elämää?</p><p>Nykyisen &rdquo;syntyvyyskriisin&rdquo; takana on monia seikkoja, mutta eräs tärkeimpiä syitä siihen miksi perheet ovat pelänneet hankkia uusia lapsia, on se &rdquo; palohälytysilmapiiri, jonka Sipilän hallitus loi tähän maahan 2015.</p><p>Tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että ihmisen tulevaisuudenusko häviäisi repimällä irtisanomissuojaa ja märehtimällä palkkakuluista. Sipilän samalla mantrana toistelema &rdquo;kestävyysvaje&rdquo; on luonut Suomeen toivottomuuden ilmapiirin; eihän uusia lapsia voi hankkia kun pääministerikin laihialaisella innolla vänisee koko ajan, miten huonosti asiat ovat.</p><p><strong>Antti roheltaa &rdquo;synnytystalkoita&rdquo; samalla tavalla kuin ay-pomo vääntää mietintötorttua?</strong></p><p>Toisaalta, kansalaiset ovat kokeneet vuonna 2015 alkaneen migraatiokriisin uhkaavan normaalia elämänkulkua; Suomi elää jonkinlaisessa &rdquo;miehitystraumassa&rdquo; &ndash; kannattaako tänne tehdä lapsia kun me elämme tällaisia kriisiaikoja ja päättäjät eivät näytä pitävän omien puolta?</p><p>Kun historioitsijat tarkastelevat myöhemmin tätä aikaa he varmasti pohtivat syitä vuosien 2015-2019 &rdquo;Sipilän syntymättömiin&rdquo;. Eräs avainsana on toimittajan oivaltama kansalaisten kokema puuttuva turvallisuudentunne. Syntyvyys ei lähde nousuun firmanjohtajan narinalla siitä, että kaikki maksaa ja on niin kovin kallista.</p><p>Ei se nouse myöskään Antti Rinteen pikkutuhmilla &rdquo;synnytystalkoilla&rdquo;. Ei ihmisten perheiden tulevaisuutta voi roheltaa samalla tavalla kuin ay-porhot vääntävät ylimääräistä mietintötorttua.</p><p>Suomi tarvitsee toivoa, turvallisuutta ja pysyviä työpaikkoja!</p><p>TT!</p><p>PS. Jos joku epäilee esittämääni kuviota, niin katselkoon Italiaa.&nbsp; Siellä on Euroopan pienin syntyvyys ja massiivinen nuorisotyöttömyys. Se keskittyy Etelä-Italiaan, mutta se on herännyt: tämän vuoden vaaleissa ennennäkemätön äänivyöry teki uudesta Viiden tähden kansanliikkeestä suoraan Etelä-Italian ylivoimaisesti suurimman puolueen. Ja hallituksessa Roomassa se nyt pusertaa lupauksiaan toteen! Kun oikeaa toivoa on, niin kansa myös sen löytää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamuteeveestä lipsahti tänä aamuna kirkkaita totuuksia. Tosiasiat välähtivät katsojien silmille.

Kuten Pyhässä Kirjassa sanotaan - ”lapsien ja imeväisten suusta”.

Toimittaja Petterssonin suusta livahti totuuksia?

Suhteellisen nuori toimittaja Maria Pettersson livautti, että ”me” - toimittajathan me päätämme - mitkä vaalit ovat tai mistä aiheesta puhutaan ennen vaaleja puhutaan. Vanhemmat toimittajat riensivät äkkiä peittelemään tätä ”möläystä”.

Tämä lipsautus on tärkeä sillä se paljastaa virallisen ja ”luotettavan median” linjan. Näyttää siltä, että kaikesta muusta saa puhua, paitsi siitä mikä ihmisiä oikeasti huolettaa.

Suomessa ei synnytä kun ei ole turvallisuutta eikä toivoa tulevaisuudesta

Toinen Marian ”totuus” nousi esille, kun toimittajat puhuivat ”lapsitalkoista” ja siitä pitäisikö jokaisesta synnytetystä lapsesta maksaa tonni tilille. Nuori Maria ymmärsi asian paremmin kuin setämiestoimittajat ja totesi, että kaikki riippuu siitä onko perheillä pysyviä työpaikkoja.

Kyse on todellakin siitä, tuntevatko perheet olonsa turvalliseksi. Onko ihmisillä turvattu toimeentulo ja onko maa sellaisessa jamassa, että sinne on hyvä synnyttää uutta elämää?

Nykyisen ”syntyvyyskriisin” takana on monia seikkoja, mutta eräs tärkeimpiä syitä siihen miksi perheet ovat pelänneet hankkia uusia lapsia, on se ” palohälytysilmapiiri, jonka Sipilän hallitus loi tähän maahan 2015.

Tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että ihmisen tulevaisuudenusko häviäisi repimällä irtisanomissuojaa ja märehtimällä palkkakuluista. Sipilän samalla mantrana toistelema ”kestävyysvaje” on luonut Suomeen toivottomuuden ilmapiirin; eihän uusia lapsia voi hankkia kun pääministerikin laihialaisella innolla vänisee koko ajan, miten huonosti asiat ovat.

Antti roheltaa ”synnytystalkoita” samalla tavalla kuin ay-pomo vääntää mietintötorttua?

Toisaalta, kansalaiset ovat kokeneet vuonna 2015 alkaneen migraatiokriisin uhkaavan normaalia elämänkulkua; Suomi elää jonkinlaisessa ”miehitystraumassa” – kannattaako tänne tehdä lapsia kun me elämme tällaisia kriisiaikoja ja päättäjät eivät näytä pitävän omien puolta?

Kun historioitsijat tarkastelevat myöhemmin tätä aikaa he varmasti pohtivat syitä vuosien 2015-2019 ”Sipilän syntymättömiin”. Eräs avainsana on toimittajan oivaltama kansalaisten kokema puuttuva turvallisuudentunne. Syntyvyys ei lähde nousuun firmanjohtajan narinalla siitä, että kaikki maksaa ja on niin kovin kallista.

Ei se nouse myöskään Antti Rinteen pikkutuhmilla ”synnytystalkoilla”. Ei ihmisten perheiden tulevaisuutta voi roheltaa samalla tavalla kuin ay-porhot vääntävät ylimääräistä mietintötorttua.

Suomi tarvitsee toivoa, turvallisuutta ja pysyviä työpaikkoja!

TT!

PS. Jos joku epäilee esittämääni kuviota, niin katselkoon Italiaa.  Siellä on Euroopan pienin syntyvyys ja massiivinen nuorisotyöttömyys. Se keskittyy Etelä-Italiaan, mutta se on herännyt: tämän vuoden vaaleissa ennennäkemätön äänivyöry teki uudesta Viiden tähden kansanliikkeestä suoraan Etelä-Italian ylivoimaisesti suurimman puolueen. Ja hallituksessa Roomassa se nyt pusertaa lupauksiaan toteen! Kun oikeaa toivoa on, niin kansa myös sen löytää!

]]>
20 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat#comments Aamu Juha Sipilä Syntyvyyskriisi Thu, 22 Nov 2018 10:36:40 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat
Keskustan rivit rakoilevat! http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat <p>Kevään eduskuntavaalit ovat jo viiden kuukauden kuluttua, mutta Keskustan kannatus mataa. Monelle keskustalaiselle kansanedustajalle tilanne alkaa olla liikaa, sen omat rivit rakoilevat. Moni edustaja pelkää jo oman eduskuntapaikkansa jatkuvuutta. Tämä näkyy jo Keskustan kansanedustajien puheenvuoroissa. Näin kirjoittaa Iltasanomien Timo Haapala.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg">https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk...</a></p><p>Vuoden 2015 eduskuntavaaleista Keskustan kannatus on laskenut jo lähes viisi prosenttiyksikköä. Sinänsä normaalia, mutta vastaavasti toisen hallituspuolueen Kokoomuksen, kannatus on vastaavana aikana kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä. Maan taloustilanne on selkeästi parantunut kuluvalla hallituskaudella, mutta, mutta... Kaikki sen tuoma hyöty näyttää valuvan Kokoomukselle. Kolmatta hallituspuoluetta, Sinisiä tuskin voi enää edes laskea.</p><p>Vaalit ovat tulossa. Moni keskustalainen kokee Keskustan muuttuneen kansanliikkeestä pienen eliitin, puolue-eliitin, johtamaksi ryhmäksi, joka on unohtanut puolueen perinteet ja kentän ääneen. Epävarmuuden kasvaessa Keskustan kansanedustajien ja ehdokkaiden&nbsp; puheet tulevat jatkossa vain kovenemaan ja Juha Sipilän asema joutuu arvostelun kohteeksi ja kyseenalaistetaan.</p><p>Keskustan tilannetta tuskin auttaa edes mahdollinen sote- ja makuntauudistuksen saattaminen maaliin, koska sen toteuttaminen siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle, jos uudistus yleensä edes toteutuu?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kevään eduskuntavaalit ovat jo viiden kuukauden kuluttua, mutta Keskustan kannatus mataa. Monelle keskustalaiselle kansanedustajalle tilanne alkaa olla liikaa, sen omat rivit rakoilevat. Moni edustaja pelkää jo oman eduskuntapaikkansa jatkuvuutta. Tämä näkyy jo Keskustan kansanedustajien puheenvuoroissa. Näin kirjoittaa Iltasanomien Timo Haapala.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg

Vuoden 2015 eduskuntavaaleista Keskustan kannatus on laskenut jo lähes viisi prosenttiyksikköä. Sinänsä normaalia, mutta vastaavasti toisen hallituspuolueen Kokoomuksen, kannatus on vastaavana aikana kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä. Maan taloustilanne on selkeästi parantunut kuluvalla hallituskaudella, mutta, mutta... Kaikki sen tuoma hyöty näyttää valuvan Kokoomukselle. Kolmatta hallituspuoluetta, Sinisiä tuskin voi enää edes laskea.

Vaalit ovat tulossa. Moni keskustalainen kokee Keskustan muuttuneen kansanliikkeestä pienen eliitin, puolue-eliitin, johtamaksi ryhmäksi, joka on unohtanut puolueen perinteet ja kentän ääneen. Epävarmuuden kasvaessa Keskustan kansanedustajien ja ehdokkaiden  puheet tulevat jatkossa vain kovenemaan ja Juha Sipilän asema joutuu arvostelun kohteeksi ja kyseenalaistetaan.

Keskustan tilannetta tuskin auttaa edes mahdollinen sote- ja makuntauudistuksen saattaminen maaliin, koska sen toteuttaminen siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle, jos uudistus yleensä edes toteutuu?

]]>
60 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat#comments Eduskuntavaalit Juha Sipilä Keskusta Keskustan kannatus laskussa Wed, 14 Nov 2018 16:53:01 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat
Näkökulma: Setämiehet ajoivat ammattiliitot miinaan http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan <p>Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html?fbclid=IwAR0VxyWRCzIAlwis95VevrQNEWjyTRCnhQHHayBAR9Mz0KuubB4XmILjl-U">kertoo</a> Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestö SAK:n haluavan Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen.</p><p>Esityksen yhtenä lähtökohtana on se, että työnantaja joutuisi yt-neuvotteluissa suosimaan talossa pisimpään olleita, kun taas nuoret joutuisivat kilometritehtaalle entistä helpommin.</p><p>Puheenjohtaja <strong>Jarkko Eloranta</strong> perustelee ehdotusta ikääntyneiden työllisyyden parantumisella. Eläkeikää lähestyvät ovat useimmissa tapauksissa olleet työpaikoissa pisimpään, joten heidän irtisanomisensa vaikeutuisi merkittävästi. &nbsp;Irtisanomisjärjestys on hänen mukaan yksi SAK:n vaalitavoitteista tulevalle hallituskaudelle.</p><p>&mdash;&nbsp;Tosiasia on se, että ikääntyneiden mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua uudelleen ovat pienemmät kuin muilla. Etenkin jos työttömyysturvaa heikennetään, ikääntyneitä ei voida potkia pois nykyiseen tapaan, Eloranta sanoo HS:lle.&nbsp;</p><p>Ymmärrän, ymmärrän. Pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen vuoden 2017 talousarvioneuvottelujen yhteydessä perustettu kolmikantainen työryhmä tarkoittaa yhteisistä asioista sopimista ja kompromisseja työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi.</p><p>En voi kuitenkaan olla pohtimatta, että mitä ammattiliitot sitten voittivat tässä nuoria eriarvoiseen työmarkkina-asemaan puskevassa kompromississa?&nbsp;</p><p>Onko tässä kenties kyseessä samanlainen kompromissi kuin kiistelty kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä luvattiin, ettei työttömyysturvasta enää leikattaisi?&nbsp;</p><p>Viime vuosina useat toimijat ovat pohtineet erilaisia keinoja saada myös nuoret kiinnostumaan ammattiliitoista. Lukuisat kyselyt ovat osoittaneet, että nuorten halu liittyä ammattiliittoihin on hiipunut edelleen ay-liikkeiden nuorisokampanjoista huolimatta.&nbsp;</p><p>Luulevatko ammattiliitot aivan tosissaan, että eriarvoistamalla työmarkkinoita saadaan nuoretkin kiinnostumaan ay-toiminnasta, vai miksi he kaivavat hautaansa miellyttämällä pelkästään ikääntyviä demariäänestäjiä?</p><p>Nuorille jäsenyys ammattiyhdistyksissä ei ole enää itsestään selvä lähtökohta eikä liittoon kuulumattomuutta pidetä poikkeuksena. Mutta en minä ainakaan ihmettele yhtään, että miksi nuoria ei huvita lähteä toimintaan mukaan.&nbsp;</p><p>Tässä valossa on hyvin vaikea keksiä heille riittävää syytä ay-jäsenyydelle, koska nuoria ei kuseteta pelkästään maamme eläkejärjestelmän kautta, vaan nyt liittokin <a href="https://www.verkkouutiset.fi/sakn-esitys-ratti-nuorten-kasvoille/">alkaa</a> räkimään heidän naamoilleen.</p><p>Ei minuakaan huvittaisi maksaa siitä.</p><p>Takana on lähes yhdeksän vuoden taantuma ja nuorten aikuisten työllisyysaste on laskenut edelleen hyvästä taloustilanteesta huolimatta, vaikka samaan aikaan kaikissa muissa ikäryhmissä työllisyysaste nousee.&nbsp;Ikuiset työharjoittelut, työkokeilut ja pätkäsopimukset ovat tehneet tehtävänsä.&nbsp;Pirstaleinen työelämä voi johtaa pirstaloituneeseen mieleen ja maailmankuvaan.</p><p>Yhdet ovat päässeet nauttimaan työn hedelmistä maallisen mammonan kautta, kun taas toiset eivät ole päässeet edes kokeilemaan.&nbsp;</p><p>Pohtikaa varsin myös sellaista tilannetta, jossa tuo esitys käännettäisiin nurinpäin ja miettikää millainen paskamyrsky siitä nousisi, jos ammattiliitot ehdottaisivat sellaista irtisanomisjärjestystä, joka kulkisi vanhimmasta nuorimpaan.&nbsp;</p><p>Siinä olisi&nbsp;Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Senaatintori jälleen kerran täynnä punaisia lippuja ja ilmapalloja &ndash; megafonit huutaisivat ja kansa janoaisi porvarin verta.</p><p>Pakko kuitenkin antaa neuvottelijoille tunnustusta siitä, miten näppärästi he saivat sukupolvisodan aikaiseksi ja miten sitä kautta onnistuttiin tahraamaan ammattiliittojen muutenkin nuutunutta mainetta.&nbsp;Edes Elinkeinoelämän keskusliitto ei olisi pystynyt parempaan.</p><p>Hyvin pelattu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat kertoo Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestö SAK:n haluavan Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen.

Esityksen yhtenä lähtökohtana on se, että työnantaja joutuisi yt-neuvotteluissa suosimaan talossa pisimpään olleita, kun taas nuoret joutuisivat kilometritehtaalle entistä helpommin.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee ehdotusta ikääntyneiden työllisyyden parantumisella. Eläkeikää lähestyvät ovat useimmissa tapauksissa olleet työpaikoissa pisimpään, joten heidän irtisanomisensa vaikeutuisi merkittävästi.  Irtisanomisjärjestys on hänen mukaan yksi SAK:n vaalitavoitteista tulevalle hallituskaudelle.

— Tosiasia on se, että ikääntyneiden mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua uudelleen ovat pienemmät kuin muilla. Etenkin jos työttömyysturvaa heikennetään, ikääntyneitä ei voida potkia pois nykyiseen tapaan, Eloranta sanoo HS:lle. 

Ymmärrän, ymmärrän. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuoden 2017 talousarvioneuvottelujen yhteydessä perustettu kolmikantainen työryhmä tarkoittaa yhteisistä asioista sopimista ja kompromisseja työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi.

En voi kuitenkaan olla pohtimatta, että mitä ammattiliitot sitten voittivat tässä nuoria eriarvoiseen työmarkkina-asemaan puskevassa kompromississa? 

Onko tässä kenties kyseessä samanlainen kompromissi kuin kiistelty kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä luvattiin, ettei työttömyysturvasta enää leikattaisi? 

Viime vuosina useat toimijat ovat pohtineet erilaisia keinoja saada myös nuoret kiinnostumaan ammattiliitoista. Lukuisat kyselyt ovat osoittaneet, että nuorten halu liittyä ammattiliittoihin on hiipunut edelleen ay-liikkeiden nuorisokampanjoista huolimatta. 

Luulevatko ammattiliitot aivan tosissaan, että eriarvoistamalla työmarkkinoita saadaan nuoretkin kiinnostumaan ay-toiminnasta, vai miksi he kaivavat hautaansa miellyttämällä pelkästään ikääntyviä demariäänestäjiä?

Nuorille jäsenyys ammattiyhdistyksissä ei ole enää itsestään selvä lähtökohta eikä liittoon kuulumattomuutta pidetä poikkeuksena. Mutta en minä ainakaan ihmettele yhtään, että miksi nuoria ei huvita lähteä toimintaan mukaan. 

Tässä valossa on hyvin vaikea keksiä heille riittävää syytä ay-jäsenyydelle, koska nuoria ei kuseteta pelkästään maamme eläkejärjestelmän kautta, vaan nyt liittokin alkaa räkimään heidän naamoilleen.

Ei minuakaan huvittaisi maksaa siitä.

Takana on lähes yhdeksän vuoden taantuma ja nuorten aikuisten työllisyysaste on laskenut edelleen hyvästä taloustilanteesta huolimatta, vaikka samaan aikaan kaikissa muissa ikäryhmissä työllisyysaste nousee. Ikuiset työharjoittelut, työkokeilut ja pätkäsopimukset ovat tehneet tehtävänsä. Pirstaleinen työelämä voi johtaa pirstaloituneeseen mieleen ja maailmankuvaan.

Yhdet ovat päässeet nauttimaan työn hedelmistä maallisen mammonan kautta, kun taas toiset eivät ole päässeet edes kokeilemaan. 

Pohtikaa varsin myös sellaista tilannetta, jossa tuo esitys käännettäisiin nurinpäin ja miettikää millainen paskamyrsky siitä nousisi, jos ammattiliitot ehdottaisivat sellaista irtisanomisjärjestystä, joka kulkisi vanhimmasta nuorimpaan. 

Siinä olisi Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Senaatintori jälleen kerran täynnä punaisia lippuja ja ilmapalloja – megafonit huutaisivat ja kansa janoaisi porvarin verta.

Pakko kuitenkin antaa neuvottelijoille tunnustusta siitä, miten näppärästi he saivat sukupolvisodan aikaiseksi ja miten sitä kautta onnistuttiin tahraamaan ammattiliittojen muutenkin nuutunutta mainetta. Edes Elinkeinoelämän keskusliitto ei olisi pystynyt parempaan.

Hyvin pelattu.

]]>
37 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan#comments Irtisanomislaki Jarkko Eloranta Juha Sipilä SAK Wed, 07 Nov 2018 15:24:51 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan
Juha Sipilä uhoaa 100000 hallituksen työllistämästä - faktoja etsimässä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa <p><strong>Sipilä:&quot;Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä.&quot; Huoh, näinköhän...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat <em>hallituksen </em>toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiky</strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-juha-sipilan-esittelypuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-16-10-2018">Sipilä</a>:&quot;Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/04/Raportti2017.pdf">Talouspolitiikan arviontineuvosto</a> (s. 19): &quot;Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen.&quot; (julkaistu 01/2018)</p><p>Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?</p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksen <a href="https://www.labour.fi/ptblogi/2016/04/06/laskelmia-kilpailukykysopimuksen-vaikutuksista/">arvio </a>kikyn työllisyyden <em>nettovaikutuksista </em>oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-hurraavat-kiky-sopimusta-pahin-ongelma-on-useita-vuosia-jatkunut-heikko-tuottavuuskehitys/744b902b-da52-3782-9523-a839efe54510">tämäkään </a>3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a">kertoi </a>syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis <a href="https://tradingeconomics.com/finland/capacity-utilization">kapasiteetin käyttöaste</a> nousee, <a href="https://tradingeconomics.com/finland/productivity">tuottavuuskin </a>noussee.</p><p>&nbsp;</p><p>Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan <a href="https://vnk.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf">tutkimukseen</a>, jossa (siinäkin) <em>laskennallisesti</em> arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3e8503da-9618-4572-b40f-a8a1cb2097cf">Työllisiä </a>oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=658329e7-1cad-435e-b758-e29fd68ef600">Työttömiä </a>oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015<em>. </em>Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_016.px/?rxid=a10063bb-015e-467d-9a5e-0f87c95f1a00">osa-aikaisten määrä</a> ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa &quot;työvoiman ulkopuolella&quot; (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.</p><p>Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta <em>puoleen </em>ja <em>siitä </em>pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä:"Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä." Huoh, näinköhän...

 

On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat hallituksen toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.

 

Kiky

Sipilä:"Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun."

 

Talouspolitiikan arviontineuvosto (s. 19): "Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen." (julkaistu 01/2018)

Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvio kikyn työllisyyden nettovaikutuksista oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä tämäkään 3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista kertoi syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.

 

Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis kapasiteetin käyttöaste nousee, tuottavuuskin noussee.

 

Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.

 

Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.

 

Työllisyys

Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan tutkimukseen, jossa (siinäkin) laskennallisesti arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?

 

Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan Työllisiä oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. Työttömiä oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015. Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja osa-aikaisten määrä ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa "työvoiman ulkopuolella" (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.

Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta puoleen ja siitä pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?

 

Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa#comments Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Mediakritiikki Työllisyys Työttömyys Sat, 27 Oct 2018 12:14:23 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa
Suomen hilpeät orjamarkkinat ja niiden iloiset isät http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat <p>Samaan aikaan kun ay-porhot ja hallituksen kiistelevät irtisanomislaista on todellisuus tuolla ulkomaailmassa tyly.Meillä on normaalit työmarkkinat ja sitten meillä on &rdquo;orjamarkkinat&rdquo;, joissa meillä raataa monenlaisia orjia, torppareita ja mäkitupalaisia mitättömillä palkoilla.</p><p>Nämä pimeät orjamarkkinat porskuttavat samaan aikaan kun herrat riitelevät ja globaalit markkinat valmistautuvat korkojen nousuun ja uuteen lamaan. Onneksi sentään irtisanomiskiistassa päästiin jonkinlaiseen sopuun.</p><p><strong>Koodarit ja kirurgit &ndash; tervetuloa! </strong></p><p>Taistelu työvoimasta on nykyään globaalia. Siksi viimeisen laman aikana ajateltiin, että meidän pitää avata ovet hyviksille, erityisosaajille, koodareille, tiedemiehille ja kapellimestareille. Erityisasiantuntijoilla on Migrissä siksi oma kanavansa, joka mahdollistaa näiden välittömän palkkaamisen. Nämä eivät ole kuitenkaan muuttaneet Suomeen, sillä meillä on korkea verotus ja korkeat elinkustannukset. Saksassa on mukavampaa!</p><p>Näiden toivottujen tähtien (jotka siis eivät tulleet) lisäksi työperäinen maahanmuutto on merkinnyt uudenlaisen proletariaatin syntymistä. Tätä estämään on luotu ns. saatavuusharkintajärjestelmä, joka merkitsee sitä, että matalapalkkaisiin töihin on otettava ensisijaisesti Suomen tai EU-maiden kansalaisia.</p><p>Tämä järjestelmä, joka tarjosi kyllä tosi halpaa työvoimaa EU:n kriteerien ohi siihen hyväksytyistä Romaniasta ja Bulgariasta. Tuo ei kuitenkaan tyydyttänyt niitä tahoja, jotka halusivat ihan ilmaista orjatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. He tiesivät, että sieltä löytyisi väkeä, joka olisi valmis mihin tahansa. Siksi saatavuusharkintajärjestelmää oli väännettävä &rdquo;paremmaksi&rdquo;. Kuinka saan haluisan orjan?&nbsp;</p><p>Näin tehtiinkin.</p><p>Juha Sipilän aikana ns. saatavuusharkintajärjestelmää on rapautettu. Se on merkinnyt sitä, että siivousala, rakennusala, kuljetusala, osin metalliala, kokit, tarjoilijat, pizzeriat, maataloustyöntekijät, marjanpoimijat ja kotitaloustyöntekijät on hankittu Suomeen joko laittomasti tai sitten järjestelmän porsaanreikiä käyttäen.</p><p>Etenkin Uudellemaalle paikallinen ELY-keskus on avannut kaikki portit.</p><p>Mitä tästä on seurannut?</p><p>Ruotsissa on tutkittu tätä tilannetta jo aikaisemmin, sillä se vapautti saatavuusharkinnan jo vuonna 2008. Malmön yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan firmat käyttivät hyväksi näitä ihmisiä maksamalla mitätöntä palkkaa, antamalla liian paljon työtunteja sekä työmääriä. Vanhoista turvapaikkamaista saapunut laiton tai muuten vaan pompannut tulija on &rdquo;ostanut&rdquo; itselleen työpaikan velaksi. <a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[i]</a> Kaikenlainen kehvelöinti on kukoistanut.</p><p>Suomen todellisuus ei ole sen parempi ja on lähestynyt Ruotsin vastaavaa. Meillä työmarkkinoilla on monimutkainen järjestelmä, jossa alimmassa kastissa ovat tänne tulleet turvapaikanhakijat, parempaa palkkaa saavat työntekijän oleskeluluvan saaneet (TTOL), hieman suomen kieltä osaavat ja sen jälkeen oleskeluluvan ja työluvan saaneet tulijat. Tilanne on kaikille asiaatunteville selvä ja jopa työvoimaviranomaiset tietävät sen: villit orjamarkkinat vallitsevat mutta silmät ummistetaan, kun hallitus ei halua siihen puuttua. &nbsp;</p><p><strong>Ahneuden evankeliumi</strong></p><p>Pimeiden orjamarkkinoiden luominen alkoi kun maahamme alkoi Ruotsin vanavedessä virrata väkeä. Se kiihtyi vuonna 2015 kun tuoretta työvoimaa saapui enemmän kuin tarpeen. Malli on matkittu Ruotsista ja me toistimme siellä tehdyt virheet.</p><p>Siellä ammattiliitot kyllä varoittivat väärinkäytöksistä ja tarveharkinnan poistamisesta. Myös Suomen rakennusliiton Kyösti Suokas varoitteli siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen olisi tuhoisaa. Ay-liikkeen vienot varoitukset on kuitenkin unohdettu, sillä kyseessä ovat isot rahat ja meillä on pääministeri, joka symppaa niin yrittäjää kuin ilmeisesti myös ketkuyrittäjää. &nbsp;</p><p>Mihin se on sitten johtanut?</p><p>Meikäläisten orjamarkkinoiden väärinkäytökset ovat järkyttäviä ja johtuvat mieltä kääntävästä ahneudesta: kebab- ja pizzaravintoloissa tapahtuva hyväksikäyttö on yleistä, samoin siivousala, rakennusala ja kaupan ala ovat näissä orjamarkkinoissa mukana.</p><p>Kuten Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen selvityksessä on osoitettu, työllisyysasteet näillä tulijoilla ovat alhaisia ja nettotulonsiirrot ovat massiivisia. Näiden hämäräyrittäjien saaman orjatyövoiman kustannukset koituvat lopulta valtiolle ja julkiselle taloudelle. Me veronmaksajat maksamme tämän kalliin samban.</p><p>Iloiset voittajat ovat edellämainittuja ketkuyrittäjiä ts. matalapalkka-alojen työnantajia, jotka voivat rauhassa harjoittaa esikapitalistisen ajan vääryyksiä. Häviäjiä ovat veronmaksajat, suomalaiset ja koko yhteiskunta, joka maksaa tämän keplottelun suolaisen laskun.&nbsp;</p><p>Kukaan ei huuda miituu, sillä matalapalkka-aloille tulevat muuttajat tyytyvät kurjuuteen ja hyväksikäyttöön. Pelkkä tulo tänne on voitto. Ihmissalakuljettajille tämä on hölläkkä järjestelmä on taivas, sillä heidän rikollinen toimintansa niveltyy näin suomalaiseen elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pimeät voimat riemuitsevat.</p><p><strong>Saatavuusharkinta &ndash; Summan asema?</strong></p><p>Saatavuusharkinta ja työehtosopimusten yleissitovuus ovat se viimeinen puolustuslinja &ndash; se Summan asema &ndash; jossa meikäläinen työ vielä pitää pintansa. Kun se tuhotaan, alkaa orjamarkkinoiden bakkanaali ja suomalaisen työväen niskojen murtaminen.</p><p>Entä kuka tätä haluaa?</p><p>Tätä ahneuden evankeliumia ts. saatavuusharkinnan poistamista ajavat seuraavat puolueet: kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja KD. Mielenkiintoista kyllä, suurin osa kansanedustajista haluaisi sen kuitenkin säilyttää.</p><p>Mutta johtajat näyttävät mallia!</p><p>Juha Sipilän 26.9 2018 Ylellä antama haastattelu on yksiselitteinen. &rdquo;&hellip;<em>kyllä, keskusta on valmis asteittain luopumaan tarveharkinnasta. Koko Suomessa on monilla aloilla jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta&hellip;&rdquo; </em>Petteri Orpo on suorempi (Demokraatti 25.10.2017): &rdquo;&hellip;<em>tämän (saatavuusharkinnasta luopuminen) on yksi niitä pullonkauloja</em>&hellip;&rdquo; Ja hyväksi lopuksi meidän oma Kai Mykkäsemme, joka kertoi 22.5.2018 että &rdquo;<em>vaan viittaan siihen, että jos Halla-Ahon vaatimuksen mukaisesti kiristettäisiin tarveharkintaa nykyisestä se tekisi järjestelmästämme entistä byrokraattisemman ja luotaantyötävämmän. Olisimme kauempana siitä tavoitteesta, että Suomi on houkutteleva erityisesti kansainvälisille osaajille</em>&hellip;&rdquo;</p><p>Vielä kerran: orjamarkkinoiden isät ja äidit ovat kepussa, kokoomuksessa, vihreissä, ärkoopeessä ja kristillisissä. Sinne pysähtyvät matalapalkka-alojen omistajien ketkuisat vankkurit, kun he haluavat tukea vaalityötä &rdquo;isänmaan edun takia&rdquo;. Siellä kiehnätään jo tulevaa hallitusta ja sen hallitusohjelmaa, jossa saatavuusharkinnalle annetaan kevyet mullat.</p><p>Siis jos haluat lisää orjia, niin äänestä kepua, kokoomusta, vihreitä, ärkööpeetä, ja KD:tä! Se on nannaa!</p><p>ps. &nbsp;</p><hr /><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> Samuli Salminen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Suomen Perustan julkaisuja. 2018. Kt. myös: Natalia Ollus, Anniina Jokinen, and Matti Joutsen. Exploitation of migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour tracking. Publication Series No. 75. European Institute for Crime Prevention and Control, a liated with the United Nations, 2013.</p><p>ps. ehkä kuvassa Juha miettii hylkääkö hän saatavuusharkinnan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samaan aikaan kun ay-porhot ja hallituksen kiistelevät irtisanomislaista on todellisuus tuolla ulkomaailmassa tyly.Meillä on normaalit työmarkkinat ja sitten meillä on ”orjamarkkinat”, joissa meillä raataa monenlaisia orjia, torppareita ja mäkitupalaisia mitättömillä palkoilla.

Nämä pimeät orjamarkkinat porskuttavat samaan aikaan kun herrat riitelevät ja globaalit markkinat valmistautuvat korkojen nousuun ja uuteen lamaan. Onneksi sentään irtisanomiskiistassa päästiin jonkinlaiseen sopuun.

Koodarit ja kirurgit – tervetuloa!

Taistelu työvoimasta on nykyään globaalia. Siksi viimeisen laman aikana ajateltiin, että meidän pitää avata ovet hyviksille, erityisosaajille, koodareille, tiedemiehille ja kapellimestareille. Erityisasiantuntijoilla on Migrissä siksi oma kanavansa, joka mahdollistaa näiden välittömän palkkaamisen. Nämä eivät ole kuitenkaan muuttaneet Suomeen, sillä meillä on korkea verotus ja korkeat elinkustannukset. Saksassa on mukavampaa!

Näiden toivottujen tähtien (jotka siis eivät tulleet) lisäksi työperäinen maahanmuutto on merkinnyt uudenlaisen proletariaatin syntymistä. Tätä estämään on luotu ns. saatavuusharkintajärjestelmä, joka merkitsee sitä, että matalapalkkaisiin töihin on otettava ensisijaisesti Suomen tai EU-maiden kansalaisia.

Tämä järjestelmä, joka tarjosi kyllä tosi halpaa työvoimaa EU:n kriteerien ohi siihen hyväksytyistä Romaniasta ja Bulgariasta. Tuo ei kuitenkaan tyydyttänyt niitä tahoja, jotka halusivat ihan ilmaista orjatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. He tiesivät, että sieltä löytyisi väkeä, joka olisi valmis mihin tahansa. Siksi saatavuusharkintajärjestelmää oli väännettävä ”paremmaksi”. Kuinka saan haluisan orjan? 

Näin tehtiinkin.

Juha Sipilän aikana ns. saatavuusharkintajärjestelmää on rapautettu. Se on merkinnyt sitä, että siivousala, rakennusala, kuljetusala, osin metalliala, kokit, tarjoilijat, pizzeriat, maataloustyöntekijät, marjanpoimijat ja kotitaloustyöntekijät on hankittu Suomeen joko laittomasti tai sitten järjestelmän porsaanreikiä käyttäen.

Etenkin Uudellemaalle paikallinen ELY-keskus on avannut kaikki portit.

Mitä tästä on seurannut?

Ruotsissa on tutkittu tätä tilannetta jo aikaisemmin, sillä se vapautti saatavuusharkinnan jo vuonna 2008. Malmön yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan firmat käyttivät hyväksi näitä ihmisiä maksamalla mitätöntä palkkaa, antamalla liian paljon työtunteja sekä työmääriä. Vanhoista turvapaikkamaista saapunut laiton tai muuten vaan pompannut tulija on ”ostanut” itselleen työpaikan velaksi. [i] Kaikenlainen kehvelöinti on kukoistanut.

Suomen todellisuus ei ole sen parempi ja on lähestynyt Ruotsin vastaavaa. Meillä työmarkkinoilla on monimutkainen järjestelmä, jossa alimmassa kastissa ovat tänne tulleet turvapaikanhakijat, parempaa palkkaa saavat työntekijän oleskeluluvan saaneet (TTOL), hieman suomen kieltä osaavat ja sen jälkeen oleskeluluvan ja työluvan saaneet tulijat. Tilanne on kaikille asiaatunteville selvä ja jopa työvoimaviranomaiset tietävät sen: villit orjamarkkinat vallitsevat mutta silmät ummistetaan, kun hallitus ei halua siihen puuttua.  

Ahneuden evankeliumi

Pimeiden orjamarkkinoiden luominen alkoi kun maahamme alkoi Ruotsin vanavedessä virrata väkeä. Se kiihtyi vuonna 2015 kun tuoretta työvoimaa saapui enemmän kuin tarpeen. Malli on matkittu Ruotsista ja me toistimme siellä tehdyt virheet.

Siellä ammattiliitot kyllä varoittivat väärinkäytöksistä ja tarveharkinnan poistamisesta. Myös Suomen rakennusliiton Kyösti Suokas varoitteli siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen olisi tuhoisaa. Ay-liikkeen vienot varoitukset on kuitenkin unohdettu, sillä kyseessä ovat isot rahat ja meillä on pääministeri, joka symppaa niin yrittäjää kuin ilmeisesti myös ketkuyrittäjää.  

Mihin se on sitten johtanut?

Meikäläisten orjamarkkinoiden väärinkäytökset ovat järkyttäviä ja johtuvat mieltä kääntävästä ahneudesta: kebab- ja pizzaravintoloissa tapahtuva hyväksikäyttö on yleistä, samoin siivousala, rakennusala ja kaupan ala ovat näissä orjamarkkinoissa mukana.

Kuten Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen selvityksessä on osoitettu, työllisyysasteet näillä tulijoilla ovat alhaisia ja nettotulonsiirrot ovat massiivisia. Näiden hämäräyrittäjien saaman orjatyövoiman kustannukset koituvat lopulta valtiolle ja julkiselle taloudelle. Me veronmaksajat maksamme tämän kalliin samban.

Iloiset voittajat ovat edellämainittuja ketkuyrittäjiä ts. matalapalkka-alojen työnantajia, jotka voivat rauhassa harjoittaa esikapitalistisen ajan vääryyksiä. Häviäjiä ovat veronmaksajat, suomalaiset ja koko yhteiskunta, joka maksaa tämän keplottelun suolaisen laskun. 

Kukaan ei huuda miituu, sillä matalapalkka-aloille tulevat muuttajat tyytyvät kurjuuteen ja hyväksikäyttöön. Pelkkä tulo tänne on voitto. Ihmissalakuljettajille tämä on hölläkkä järjestelmä on taivas, sillä heidän rikollinen toimintansa niveltyy näin suomalaiseen elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pimeät voimat riemuitsevat.

Saatavuusharkinta – Summan asema?

Saatavuusharkinta ja työehtosopimusten yleissitovuus ovat se viimeinen puolustuslinja – se Summan asema – jossa meikäläinen työ vielä pitää pintansa. Kun se tuhotaan, alkaa orjamarkkinoiden bakkanaali ja suomalaisen työväen niskojen murtaminen.

Entä kuka tätä haluaa?

Tätä ahneuden evankeliumia ts. saatavuusharkinnan poistamista ajavat seuraavat puolueet: kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja KD. Mielenkiintoista kyllä, suurin osa kansanedustajista haluaisi sen kuitenkin säilyttää.

Mutta johtajat näyttävät mallia!

Juha Sipilän 26.9 2018 Ylellä antama haastattelu on yksiselitteinen. ”…kyllä, keskusta on valmis asteittain luopumaan tarveharkinnasta. Koko Suomessa on monilla aloilla jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta…” Petteri Orpo on suorempi (Demokraatti 25.10.2017): ”…tämän (saatavuusharkinnasta luopuminen) on yksi niitä pullonkauloja…” Ja hyväksi lopuksi meidän oma Kai Mykkäsemme, joka kertoi 22.5.2018 että ”vaan viittaan siihen, että jos Halla-Ahon vaatimuksen mukaisesti kiristettäisiin tarveharkintaa nykyisestä se tekisi järjestelmästämme entistä byrokraattisemman ja luotaantyötävämmän. Olisimme kauempana siitä tavoitteesta, että Suomi on houkutteleva erityisesti kansainvälisille osaajille…”

Vielä kerran: orjamarkkinoiden isät ja äidit ovat kepussa, kokoomuksessa, vihreissä, ärkoopeessä ja kristillisissä. Sinne pysähtyvät matalapalkka-alojen omistajien ketkuisat vankkurit, kun he haluavat tukea vaalityötä ”isänmaan edun takia”. Siellä kiehnätään jo tulevaa hallitusta ja sen hallitusohjelmaa, jossa saatavuusharkinnalle annetaan kevyet mullat.

Siis jos haluat lisää orjia, niin äänestä kepua, kokoomusta, vihreitä, ärkööpeetä, ja KD:tä! Se on nannaa!

ps.  


[i] Samuli Salminen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Suomen Perustan julkaisuja. 2018. Kt. myös: Natalia Ollus, Anniina Jokinen, and Matti Joutsen. Exploitation of migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour tracking. Publication Series No. 75. European Institute for Crime Prevention and Control, a liated with the United Nations, 2013.

ps. ehkä kuvassa Juha miettii hylkääkö hän saatavuusharkinnan?

]]>
12 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat#comments Halpatyömarkkinat Juha Sipilä Ministeri Petteri Orpo Sat, 27 Oct 2018 05:05:34 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat
Tämän päivän lakkovaroitus annettiin vuonna 2015 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015 <p>Tämän päivän lakot eivät tulleet yllätyksenä. Niiden siemen kylvettiin jo vuonna 2015, kun pääministeri otti käyttöönsä hajoita ja hallitse -johtamistavan. Työmarkkinatilanteen kärjistämiseen ei tarvittu montaa kuukautta ja jo syksyllä 2015 oltiin tilanteessa, jossa jokaista tulevaa työmarkkinasopimusta jouduttaisiin vääntämään rajusti.</p><p>Syy on Juha Sipilän ja hänen hallituksensa tavasta keskustella yhteiskunnan kanssa.&nbsp;</p><p>Uusi Suomi julkaisi syksyllä 2015 artikkelin, jossa Tommi Uschanov ja allekirjoittanut <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113544-tekiko-juha-sipila-jattimaisen-virheen-han-aloittaa-kurittamisen">kuvasivat Juha Sipilän johtamistyyliä.&nbsp;</a>Mainitsin jo silloin, että pakolla ajetut muutokset johtavat usein siihen, että sovittu asia purkautuu heti kun mahdollista. Näin on nyt käymässäkin, kun ensimmäiset ammatiliitot ovat ilmoittaneet irtautuvansa kiky sopimuksen mukaisista ehdoista heti, kun nykyinen sopimuskausi päättyy.</p><p>Olen viime viikkojen aikana nähnyt käsittämättömän määrän taivastelua siitä, kuinka ay -liike on uppiniskainen muutosten edessä. Ei suostu muuttumaan, vaikka käsketään. En ole kuitenkaan nähnyt juuri lainkaan kommentteja siitä, kuinka Juha Sipilä on johtamistavallaan ollut merkittävä riidan synnyttäjä.</p><p>En voi puhua siitä johtamisesta, mitä hän tekee, kun ovet ovat suljettuina, siksi puhun vain siitä, mikä näkyy ulospäin. Uhkailu, pomojen pomoksi julistautuminen ja halu esittää perinteistä lujaa johtamista aiheuttaa yleiseen keskusteluun saman vireen, kuin yöllisellä nakkikioskilla menisi haastamaan riitaa. Riita siitä tulee ja riita ei useinkaan ole se paras tapa ratkaista asioita pitkällä aikavälillä.</p><p>Olen havainnut, että Sipilän tapaa viedä asioita on kannustettu yrittäjäpiireissä ja johtajien kesken. Epäilen, että kannustuksessa on mennyt sekaisin kaksi asiaa. Tavoite, jota Sipilä ajaa ja tapa, jolla hän tekee sen. Moni varmaan ajattelee, että keinoista välittämättä asialle on tehtävä jotakin. Se ei kuitenkaan ole ihan samantekevää. Kun muutosta viedään käskemällä, se kokee enemmän vastustusta kuin sitouttamalla. Sitouttaminen tuntuu olevan suomalaiselle johtajalle edelleenkin se vaikea paikka.</p><p>Sitouttamista ei ole se, että minä johtajana sanon, miten sinun tulee toimia. Se on sitä, että me yhdessä ymmärrämme miksi ja mitä me haluamme saada aikaiseksi ja aktiivisesti punnitsemme erilaisia vaihtoehtoja sen saavuttamiseksi. Kukaan ei halua sellaista johtamista, jossa sanellaan ja vielä vähemmän sitä halutaan nyt kuin ennen.</p><p>Väitän, että hallituksen ja yrittäjäjärjestöjen on syytä katsoa itseään peilistä. En väitä ay -liikettä syyttömäksi kiistaan. Heillä on paljon valtaa ja sitä valtaa tulisi käyttää toisella tavalla. Pääministeri on kuitenkin kautensa alusta lähtien osoittanut sellaista johtamista, joka vie aina kohti konfliktia ja sen olisi toivonut muuttuvan. Oma poliittinen agenda ei saa koskaan olla niin suuri, että yhteiskunnan isot muutokset pysähtyvät, kun oma tavoitekaan ei toteudu. Ja omaa johtamistaan pitää aina tarkastella kriittisesti, koska vain sillä tavalla sekä johtaja että yhteiskunta kehittyy.&nbsp;</p> Tämän päivän lakot eivät tulleet yllätyksenä. Niiden siemen kylvettiin jo vuonna 2015, kun pääministeri otti käyttöönsä hajoita ja hallitse -johtamistavan. Työmarkkinatilanteen kärjistämiseen ei tarvittu montaa kuukautta ja jo syksyllä 2015 oltiin tilanteessa, jossa jokaista tulevaa työmarkkinasopimusta jouduttaisiin vääntämään rajusti.

Syy on Juha Sipilän ja hänen hallituksensa tavasta keskustella yhteiskunnan kanssa. 

Uusi Suomi julkaisi syksyllä 2015 artikkelin, jossa Tommi Uschanov ja allekirjoittanut kuvasivat Juha Sipilän johtamistyyliä. Mainitsin jo silloin, että pakolla ajetut muutokset johtavat usein siihen, että sovittu asia purkautuu heti kun mahdollista. Näin on nyt käymässäkin, kun ensimmäiset ammatiliitot ovat ilmoittaneet irtautuvansa kiky sopimuksen mukaisista ehdoista heti, kun nykyinen sopimuskausi päättyy.

Olen viime viikkojen aikana nähnyt käsittämättömän määrän taivastelua siitä, kuinka ay -liike on uppiniskainen muutosten edessä. Ei suostu muuttumaan, vaikka käsketään. En ole kuitenkaan nähnyt juuri lainkaan kommentteja siitä, kuinka Juha Sipilä on johtamistavallaan ollut merkittävä riidan synnyttäjä.

En voi puhua siitä johtamisesta, mitä hän tekee, kun ovet ovat suljettuina, siksi puhun vain siitä, mikä näkyy ulospäin. Uhkailu, pomojen pomoksi julistautuminen ja halu esittää perinteistä lujaa johtamista aiheuttaa yleiseen keskusteluun saman vireen, kuin yöllisellä nakkikioskilla menisi haastamaan riitaa. Riita siitä tulee ja riita ei useinkaan ole se paras tapa ratkaista asioita pitkällä aikavälillä.

Olen havainnut, että Sipilän tapaa viedä asioita on kannustettu yrittäjäpiireissä ja johtajien kesken. Epäilen, että kannustuksessa on mennyt sekaisin kaksi asiaa. Tavoite, jota Sipilä ajaa ja tapa, jolla hän tekee sen. Moni varmaan ajattelee, että keinoista välittämättä asialle on tehtävä jotakin. Se ei kuitenkaan ole ihan samantekevää. Kun muutosta viedään käskemällä, se kokee enemmän vastustusta kuin sitouttamalla. Sitouttaminen tuntuu olevan suomalaiselle johtajalle edelleenkin se vaikea paikka.

Sitouttamista ei ole se, että minä johtajana sanon, miten sinun tulee toimia. Se on sitä, että me yhdessä ymmärrämme miksi ja mitä me haluamme saada aikaiseksi ja aktiivisesti punnitsemme erilaisia vaihtoehtoja sen saavuttamiseksi. Kukaan ei halua sellaista johtamista, jossa sanellaan ja vielä vähemmän sitä halutaan nyt kuin ennen.

Väitän, että hallituksen ja yrittäjäjärjestöjen on syytä katsoa itseään peilistä. En väitä ay -liikettä syyttömäksi kiistaan. Heillä on paljon valtaa ja sitä valtaa tulisi käyttää toisella tavalla. Pääministeri on kuitenkin kautensa alusta lähtien osoittanut sellaista johtamista, joka vie aina kohti konfliktia ja sen olisi toivonut muuttuvan. Oma poliittinen agenda ei saa koskaan olla niin suuri, että yhteiskunnan isot muutokset pysähtyvät, kun oma tavoitekaan ei toteudu. Ja omaa johtamistaan pitää aina tarkastella kriittisesti, koska vain sillä tavalla sekä johtaja että yhteiskunta kehittyy. 

]]>
25 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015#comments Kotimaa Ay-liike hallitus Juha Sipilä Työmarkkinat Wed, 24 Oct 2018 03:59:20 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015
Eduskunta ei ole yhtiökokous hyvä Juha! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha <p>Pääministeri Juha Sipilä on asettanut eduskunnan ja työmarkkinat vastakkain toteamalla, että hallitusta vastaan saa lakkoilla mutta eduskuntaa vastaan ei saa.</p><p>Lyhyesti: pääministeri vetoaa tänään parlamentarismin sääntöihin &ndash; valtiovalta kuuluu kansalle ja sen tahto toteutuu eduskunnan voimasuhteissa. Lakkoilu sitä vastaan on siten lakkoilua kansaa vastaan.</p><p>Vaatimus voisi olla hyvä, jos vaalit olisi pidetty nyt ja meillä olisi uusi eduskunta. Nyt hallitus on kuitenkin terminaalivaiheessa ja kamppailee ikenet veressä voidakseen toteuttaa omat päätavoitteensa. Vaalit olivat 3,5 vuotta sitten ja hallituksessa istuu ryhmä loikkareita, jotka ovat jättäneet oman puolueensa. Hallituksen enemmistö on siten fiktiivinen. Sipilän &rdquo;takakonttihallitus&rdquo; perustuu poliittiselle petokselle ja valheelliselle ajatukselle siitä, että kyseessä olisi aito puolue, jonka takana olisi aito kansan luottamus.</p><p>Näin ei ole.</p><p><strong>Todellisuus ja harhat</strong></p><p>Sipilän poliittisen järkeilyn takana on aimo annos toiveajattelua ja todellisuudesta vieraantumista. Kun fiktiot ja todellisuus kohtaavat niin silloin yleensä todellisuus voittaa. &nbsp;</p><p>Hyvänä esimerkkinä on Neuvostoliiton hajoaminen. Sen pääasiallisena syynä pidetään sen taloudellista rappiota. Kun neuvostotalous ei toiminut, niin ihmiset muistivat olevansa burjaatteja, venäläisiä tai saksalaisia. Suunnitelmatalouden kupla ei toiminut sillä siellä ei ollut markkinoita, yllykkeitä, motivaattoreita ja ennen kaikkea selvää kuvaa todellisuudesta. <em>Gosplan</em> eli Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea yritti kyllä laskeskella järkeviä tuotantolukuja ja jaella tuotantotekijöitä sinne ja tänne mutta todellisuuden tylyt numerot marssivat sen ylitse.</p><p><strong>Sipilän puuttuva poliittinen kokemus näkyy</strong></p><p>Nyt todellisuus marssii päättävästi Sipilän kuplan ylitse ja SDP-ay-liike käyttää Sipilän kokemattomuutta ja heikkoutta hyväkseen voittaakseen vaalit.</p><p>Suomalaisen yhteiskunnan monimutkaisuuden ja poliittisen päätöksenteon hienovaraisuuden ymmärtäminen vaatii yleensä elämänkokemusta. Sitä ei kerry ilman jonkinlaista kokemusta oman kuplan ulkopuolella tai ymmärrystä poliittisen päätöksenteon hitaudesta.</p><p>Lyhyesti ja tylysti: Sipilän poliittinen ajattelu perustuu hänen kokemuksiinsa liike-elämästä. Sen ymmärtämisessä on puolensa mutta se ei suinkaan valmenna pääministeriksi. Bisneksessä liikkeenjohdolla on ehdoton oikeus sanella työntekijöille määräyksiä ja ukaaseja. Jos niitä ei totella, niin kyse on huonosta työntekijästä, joka on potkittava pois. Tässä ajattelussa maailma koostuu &rdquo;hyviksistä&rdquo; ja &rdquo;meistä&rdquo;, jotka luottavat toisiinsa. &rdquo;Pahikset&rdquo; eivät tee kuten toimitusjohtaja sanoo ja siksi &rdquo;heistä&rdquo; on päästävä eroon.</p><p>Pääministerin suurin tehtävä on ymmärtää kuitenkin isoa kokonaisuutta &ndash; sellaisena kuin se on. Pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta ei ole syntynyt eilen tai toissapäivänä kuten joku firma saattaa olla.</p><p><strong>Hyvä Juha &ndash; se ei käy!</strong></p><p>Kansanedustajat ovat ikävässä tilanteessa.</p><p>Se pelailu, joka saattaa olla tarpeen johdettaessa pientä firmaa tai sijoitellessa paria miljoonaa sinne tai tänne ei nyt päde. Suomalainen yhteiskunta on monimutkaisempi organismi kuin joku yksinkertainen organisaatiohimmeli. &nbsp;</p><p>Sipilä on nyt kuin toimitusjohtaja, joka hakee osakkeenomistajilta luottamusta. &nbsp;</p><p><em>Ei eduskunta ole kuitenkaan mikään yhtiökokous vaikka kelpo Juhamme niin haluaisi. </em></p><p>Kuten Lapinlahden Linnut toteaa filosofisesti eräässä kappaleessaan: &rdquo;..kun se ei käy, niin se ei käy, se ei käy, se ei käy&hellip;se ei kerta kaikkiaan käy&hellip;&rdquo;</p><p>ps. Kuvassa kupla-ajattelun helmi: Pääsihteeri N.S. Hrustsev kertoi YK:ssa sosialismin hautaavan kapitalismin...korostaakseen sanojaan hän otti kengän jalastaa ja takoi sillä puhujakoroketta. Ehkä tänään klo 14.00 tällaista kupla-ajattelua on ilmassa)))</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä on asettanut eduskunnan ja työmarkkinat vastakkain toteamalla, että hallitusta vastaan saa lakkoilla mutta eduskuntaa vastaan ei saa.

Lyhyesti: pääministeri vetoaa tänään parlamentarismin sääntöihin – valtiovalta kuuluu kansalle ja sen tahto toteutuu eduskunnan voimasuhteissa. Lakkoilu sitä vastaan on siten lakkoilua kansaa vastaan.

Vaatimus voisi olla hyvä, jos vaalit olisi pidetty nyt ja meillä olisi uusi eduskunta. Nyt hallitus on kuitenkin terminaalivaiheessa ja kamppailee ikenet veressä voidakseen toteuttaa omat päätavoitteensa. Vaalit olivat 3,5 vuotta sitten ja hallituksessa istuu ryhmä loikkareita, jotka ovat jättäneet oman puolueensa. Hallituksen enemmistö on siten fiktiivinen. Sipilän ”takakonttihallitus” perustuu poliittiselle petokselle ja valheelliselle ajatukselle siitä, että kyseessä olisi aito puolue, jonka takana olisi aito kansan luottamus.

Näin ei ole.

Todellisuus ja harhat

Sipilän poliittisen järkeilyn takana on aimo annos toiveajattelua ja todellisuudesta vieraantumista. Kun fiktiot ja todellisuus kohtaavat niin silloin yleensä todellisuus voittaa.  

Hyvänä esimerkkinä on Neuvostoliiton hajoaminen. Sen pääasiallisena syynä pidetään sen taloudellista rappiota. Kun neuvostotalous ei toiminut, niin ihmiset muistivat olevansa burjaatteja, venäläisiä tai saksalaisia. Suunnitelmatalouden kupla ei toiminut sillä siellä ei ollut markkinoita, yllykkeitä, motivaattoreita ja ennen kaikkea selvää kuvaa todellisuudesta. Gosplan eli Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea yritti kyllä laskeskella järkeviä tuotantolukuja ja jaella tuotantotekijöitä sinne ja tänne mutta todellisuuden tylyt numerot marssivat sen ylitse.

Sipilän puuttuva poliittinen kokemus näkyy

Nyt todellisuus marssii päättävästi Sipilän kuplan ylitse ja SDP-ay-liike käyttää Sipilän kokemattomuutta ja heikkoutta hyväkseen voittaakseen vaalit.

Suomalaisen yhteiskunnan monimutkaisuuden ja poliittisen päätöksenteon hienovaraisuuden ymmärtäminen vaatii yleensä elämänkokemusta. Sitä ei kerry ilman jonkinlaista kokemusta oman kuplan ulkopuolella tai ymmärrystä poliittisen päätöksenteon hitaudesta.

Lyhyesti ja tylysti: Sipilän poliittinen ajattelu perustuu hänen kokemuksiinsa liike-elämästä. Sen ymmärtämisessä on puolensa mutta se ei suinkaan valmenna pääministeriksi. Bisneksessä liikkeenjohdolla on ehdoton oikeus sanella työntekijöille määräyksiä ja ukaaseja. Jos niitä ei totella, niin kyse on huonosta työntekijästä, joka on potkittava pois. Tässä ajattelussa maailma koostuu ”hyviksistä” ja ”meistä”, jotka luottavat toisiinsa. ”Pahikset” eivät tee kuten toimitusjohtaja sanoo ja siksi ”heistä” on päästävä eroon.

Pääministerin suurin tehtävä on ymmärtää kuitenkin isoa kokonaisuutta – sellaisena kuin se on. Pitäisi ymmärtää, että yhteiskunta ei ole syntynyt eilen tai toissapäivänä kuten joku firma saattaa olla.

Hyvä Juha – se ei käy!

Kansanedustajat ovat ikävässä tilanteessa.

Se pelailu, joka saattaa olla tarpeen johdettaessa pientä firmaa tai sijoitellessa paria miljoonaa sinne tai tänne ei nyt päde. Suomalainen yhteiskunta on monimutkaisempi organismi kuin joku yksinkertainen organisaatiohimmeli.  

Sipilä on nyt kuin toimitusjohtaja, joka hakee osakkeenomistajilta luottamusta.  

Ei eduskunta ole kuitenkaan mikään yhtiökokous vaikka kelpo Juhamme niin haluaisi.

Kuten Lapinlahden Linnut toteaa filosofisesti eräässä kappaleessaan: ”..kun se ei käy, niin se ei käy, se ei käy, se ei käy…se ei kerta kaikkiaan käy…”

ps. Kuvassa kupla-ajattelun helmi: Pääsihteeri N.S. Hrustsev kertoi YK:ssa sosialismin hautaavan kapitalismin...korostaakseen sanojaan hän otti kengän jalastaa ja takoi sillä puhujakoroketta. Ehkä tänään klo 14.00 tällaista kupla-ajattelua on ilmassa)))

 

]]>
34 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha#comments hallitus Hallituskriisi Juha Sipilä Tue, 16 Oct 2018 07:02:14 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262597-eduskunta-ei-ole-yhtiokokous-hyva-juha
Voivatko kaikki pakolaiset tulla? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla <p>Kai Mykkänen <a href="https://arenan.yle.fi/1-4482942?autoplay=true">väitti syyskuun alussa&nbsp; podcast-haastattelussa</a>, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?</p><p>Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (<a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2018/01/weodata/weorept.aspx?pr.x=43&amp;pr.y=19&amp;sy=2017&amp;ey=2017&amp;scsm=1&amp;ssd=1&amp;sort=country&amp;ds=.&amp;br=1&amp;c=512%2C672%2C914%2C946%2C612%2C137%2C614%2C546%2C311%2C962%2C213%2C674%2C911%2C676%2C193%2C548%2C122%2C556%2C912%2C678%2C313%2C181%2C419%2C867%2C513%2C682%2C316%2C684%2C913%2C273%2C124%2C868%2C339%2C921%2C638%2C948%2C514%2C943%2C218%2C686%2C963%2C688%2C616%2C518%2C223%2C728%2C516%2C558%2C918%2C138%2C748%2C196%2C618%2C278%2C624%2C692%2C522%2C694%2C622%2C142%2C156%2C449%2C626%2C564%2C628%2C565%2C228%2C283%2C924%2C853%2C233%2C288%2C632%2C293%2C636%2C566%2C634%2C964%2C238%2C182%2C662%2C359%2C960%2C453%2C423%2C968%2C935%2C922%2C128%2C714%2C611%2C862%2C321%2C135%2C243%2C716%2C248%2C456%2C469%2C722%2C253%2C942%2C642%2C718%2C643%2C724%2C939%2C576%2C644%2C936%2C819%2C961%2C172%2C813%2C132%2C199%2C646%2C733%2C648%2C184%2C915%2C524%2C134%2C361%2C652%2C362%2C174%2C364%2C328%2C732%2C258%2C366%2C656%2C734%2C654%2C144%2C336%2C146%2C263%2C463%2C268%2C528%2C532%2C923%2C944%2C738%2C176%2C578%2C534%2C537%2C536%2C742%2C429%2C866%2C433%2C369%2C178%2C744%2C436%2C186%2C136%2C925%2C343%2C869%2C158%2C746%2C439%2C926%2C916%2C466%2C664%2C112%2C826%2C111%2C542%2C298%2C967%2C927%2C443%2C846%2C917%2C299%2C544%2C582%2C941%2C474%2C446%2C754%2C666%2C698%2C668&amp;s=PPPGDP&amp;grp=0&amp;a=">IMF:n arvio vuodelle 2017</a>) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.</p><p>Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?</p><p>Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.</p><p>Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.</p><p>Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.</p><p>On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.</p><p>Turvapaikan käsitteen ongelmat</p><p>On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.</p><p>Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.</p><p>Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.</p><p>Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus &rdquo;taloudellisesta hyödystä&rdquo; on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.</p><p>Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.</p><p>Antti Rautiainen<br />&nbsp;</p><p>Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?</p><p>1. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">Rajat auki ja tervetuloa</a><br />2. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Voivatko kaikki pakolaiset tulla?</a><br />3. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat?</a>&nbsp;<br />4. Osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262664-mita-jos-kansalaisuus-olisi-globaalia">Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?</a><br />5. Ja viimeinen osa:&nbsp;<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262888-mita-jos-suomeen-tulijoita-olisi-satojatuhansia">Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?</a></p> Kai Mykkänen väitti syyskuun alussa  podcast-haastattelussa, ettei kukaan pitäisi mahdollisena kaikkien vajaan 70 miljoonan pakolaisten tuloa Eurooppaan (luvussa mukana sisäiset pakolaiset). Mutta vaikka kaikki maailman 70 miljoonaa pakolaista tulisivat EU-alueelle, olisi pakolaisia asukasta kohti edelleen vähemmän kuin Libanonissa, jossa on 6 miljoonaa asukasta ja miljoona pakolaista (poislukien palestiinalaispakolaiset). Miksi EU:ta köyhempi Libanon kykenisi huolehtimaan pakolaisista paremmin kuin EU? Tai Turkki, jossa pakolaisia on 3.5 miljoonaa? Ei ole mitään syytä miksi Libanonilla tai Turkilla olisi suurempi velvollisuus huolehtia pakolaisista kuin EU-mailla. Toisaalta, ei ole myöskään moraalista velvoitetta ottaa vastaan pakolaisia muita enempää. Mutta mikä olisi oikeudenmukainen määrä?

Looginen vaihtoehto olisi jakaa pakolaiset suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Suomen osuus maailman ostovoimakorjatusta kansantuotteesta (IMF:n arvio vuodelle 2017) on 0.19%, joten Suomen osuus maailman pakolaisista (ml. maansisäiset) olisi tämän kaavan mukaan 130 000 henkeä. Se on paljon, mutta tämän määrän vastaanotto nykyisen järjestelmän puitteissa olisi täysin mahdollista, mikäli se jaettaisiin vaikkapa 3-5 vuodelle. Vuonna 2015 turvapahakijoita oli 32 000, se kyettiin hoitamaan. Koko maailman pakolaisongelma voitaisiin ratkaista 3-5 vuodessa, mikäli hallitukset pääsisivät asiasta yhteisymmärrykseen. Kaikki maailman pakolaiset eivät välttämättä edes halua muuttaa kauemmaksi konfliktialueilta, vaikka olot leireillä ovatkin karuja. Mitään pakolaisongelmaa ei siis ole olemassakaan, ongelma on ainoastaan hallitusten kyvyttömyys sopia keskenään pakolaisten määrän jakamisesta.

Voisiko turvapaikanhaun siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle?

Sekä Juha Sipilä että sisäministeri Kai Mykkänen ovat viime aikoina esitelleet vision, että rajat suljetaan, ja pakolaiskriisit hoitetaan kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Lisäksi on puhuttu mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Suomen rajojen ulkopuolella. Teoriassa tämä on ratkaisu, mutta siinä on paljon käytännön ongelmia.

Vaikka turvapaikkaa voisi hakea Suomen rajojen ulkopuolella, hovioikeudet eivät varmasti matkustaisi pakolaisleireille käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä suullisesti. Tuskin edes asianajajat matkustaisivat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva romahtaisi. Todennäköisesti rajojen sulkemisen jälkeen ulkomailla turvapaikkaa hakevat ja/tai kiintiöpakolaiset olisivat ensimmäinen leikkauskohde, kun säästökohteita etsitään. Tätä ongelmaa ei välttämättä olisi, mikäli pakolaisstatuksen määrittelisi Suomen sijasta YK:n pakolaisjärjestö UNCHR. Tämä edellyttäisi, että sille annettaisiin riittävästi resursseja. Mutta tällöinkin kansainvälisten taakanjakoon liittyvien päätösten poliittinen vaikeus olisi edelleen ongelma.

Mykkäsen ajama malli perustuu ajatukseen, että siirtolaisuuden pitäisi olla sataprosenttisesti kontrollissa. Tämä on tyypillistä suomalaiselle poliittiselle ajattelulle, mutta periaate ei aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Yhdysvalloissa siirtolaisuuspolitiikka ei ole (ainakaan ennen Trumpia) perustunut pyrkimykseen kontroloida siirtolaisuutta sataprosenttisesti, vaan haittojen minimointiin. Mykkäsen malli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta käytännössä EU-rajojen ulkopuolella olevat leirit voisivat taantua samanlaisiksi loukoiksi kun Australian ylläpitämät leirit Papua-Uusi-Guineassa tai Naurulla. Näiden huonoista olosuhteista, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kirjoitettu vuosia. UNCHR:n mukaan Australia on ongelmista vastuussa, koska se on pystyttänyt leirit ja rahoittaa niitä.

On totta, että Suomeen asti pääsevät ovat usein lähtömaiden paremmin toimeentulevia, terveitä ja nuoria, yleensä perheettömiä miehiä. Nykyinen käytäntö on kulkijoille vaarallinen, sattumanvarainen ja tuo tuloja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Mutta Suomeen tulevalle järjestelmä tarjoaa sekä juridiset oikeudet, että kansalaisyhteiskunnan joka on pystynyt tehokkaasti puuttumaan Maahanmuuttoviraston tekemiin virheisiin. Kaikista puutteistaan huolimatta nykyinen järjestelmä saattaa olla oikeudenmukaisempi kuin Mykkäsen ja Sipilän visioima. Sitäpaitsi kiintiöpakolaisten määrän nostaminen koko Euroopan tasolla olisi muodollisesti niin yksinkertainen päätös, että se olisi todennäköisesti jo tehty mikäli poliittista tahtoa olisi. Niin kauan kun poliittista tahtoa ei ole, on hyvä että turvapaikanhakijat pystyvät auttamaan edes itse itseään.

Turvapaikan käsitteen ongelmat

On hyvä kysymys tarvitaanko turvapaikan juridista käsitettä ylipäätänsä. Mikäli on turvapaikan käsite, on väistämättä myös kallis, byrokraattinen, tunkeileva ja poliittiselle painostukselle altis turvapaikkaprosessi ja karkoitukset. Mykkäsen ja Sipilän malli EU-rajojen ulkopuolisista turvapaikanhakijoiden leireistä saa vastakaikua juuri siksi, että karkoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Karkoituksia ei tarvita mikäli kukaan ei saa kielteistä päätöstä, ja mikäli kukaan ei saisi kielteistä päätöstä, ei tarvittaisi myöskään turvapaikkaprosessia.

Toisaalta, turvapaikan kansainvälistä juridista normia on onnistettu puolustamaan, vaikka oikeistopopulistien (ja nyt myös perinteisen oikeiston) hyökkäys sitä vastaan on ollut ankara. Yhä edelleen kuka tahansa Suomen rajalle asti päässyt voi hakea turvapaikkaa. Yhä edelleen hänelle suodaan turvapaikkaprosessi, joka kaikista sudenkuopista ja poliittisista vaikuttamisyrityksistä huolimatta tuottaa yhä myös myönteisiä päätöksiä.

Kamppailu olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän puolesta ei ole erityisen radikaali, pikemminkin päinvastoin, koska turvapaikkajärjestelmän puolustus on aina samanaikaisesti säilöönoton ja karkotusten puolustamista. Oikeasti radikaali liike puhuisi vapaasta liikkuvuudesta erittelemättä turvapaikka-oikeutta ja työnteko-oikeutta. Oma tilanne-arvioni kuitenkin on, että nykytilanteessa olemassaolevan turvapaikkajärjestelmän säilyttäminen on jo saavutus sinänsä. Siksi vapaan liikkuvuuden kannattajien kannattaa pitää se lyhyen aikavälin päämääränä.

Turvapaikkaprosessi ei vieläkään ole sidottu mahdollisuuksiin hyötyä tulijasta taloudellisesti, vaikka sitä ajetaan yhä voimakkaammin. Järjestelmän riippumattomuus ”taloudellisesta hyödystä” on tärkeää, sillä moni tulija on alentuneesti tai täysin työkyvytön kokemiensa raakuuksien vuoksi. Tämän vuoksi ei myöskään pidä sitoa keskustelua turvapaikoista keskusteluun huoltosuhteen huonontumisesta tai maahanmuuton taloudellisesta välttämättömyydestä. Kaikista puutteistaan huolimatta turvapaikkajärjestelmä on tämän hetken poliittisessa ympäristössä siedettävä kompromissi, ja sen puolustaminen on osoittautunut mahdolliseksi pelkästään moraalisia argumentteja esittäen. Keskustelu huoltosuhteesta ja työperäisestä maahanmuutosta pitää mielestäni käydä erillään turvapaikka-oikeudesta.

Siksi käsittelen sitä kirjoituksen seuraavassa osassa.

Antti Rautiainen
 

Mitä jos kaikki halukkaat tulisivat?

1. Osa: Rajat auki ja tervetuloa
2. Osa: Voivatko kaikki pakolaiset tulla?
3. Osa: Mitä jos kaikki halukkaat työntekijät tulisivat? 
4. Osa: Mitä jos kansalaisuus olisi globaalia?
5. Ja viimeinen osa: Mitä jos Suomeen tulijoita olisi satojatuhansia?

]]>
60 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla#comments Kotimaa Juha Sipilä Kai Mykkänen Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Mon, 15 Oct 2018 13:24:20 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla
Ihmisroskapuheella Juha Sipilän keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262564-ihmisroskapuheella-juha-sipilan-keskustan-eduskuntavaaliehdokkaaksi <p>Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi edus&shy;kun&shy;ta&shy;vaa&shy;lieh&shy;dok&shy;kaansa. Ihmisroska-puheistaan kohun silmään joutunut Riikka Moilanen valittiin ehdokkaaksi. Piiri valitsi ehdokkaaksi jäsenvaaliin osallistumattoman Riikka Moilasen ja syrjäytti jäsenvaalissa mukana olleista Oululaisista naisista suurimman äänimäärän saaneen kaksikon, Merja Paloniemen ja Eeva-Maria Parkkisen.</p><p>Hyvin perustein voi kysyä, tekikö piiri virheen? Mitä virkaa on jäsenvaalilla, jonka tuloksella ei ole merkitystä?</p><p>Moilasen työnantaja ei pitänyt sanavalintaa sopivana, mutta politiikassa on erilaiset kriteerit kuin yrityselämässä. Jäsenvaalin ulkopuolelta ehdokkaaksi nostetulla täytyy olla erityisiä ansioita. Keskustassa ihmisroska-puhe ilmeisesti luettiin ansioksi, jonka nojalla syrjäytettiin jäsenvaalissa hyvin menestyneet henkilöt.</p><p>Riikka Moilanen antoi tämän päivän suomalaiselle köyhälle määritteen, joka kattaa ehkä parhaiten sen, kuinka köyhä ihminen tilanteensa kokee. Köyhä kokee olevansa ihmisroskaa, tai jopa pelkkää roskaa, heille joille ihminen ei ole olemassa.</p><p>Moilasen ehdokkuus helpottaa äänestäjän tilannetta. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Riikka Moilanen omalta osaltaan rakentaa kuvaa nykyisestä keskustasta. Äänestäjän kannalta on hyvä asia, että näkee keskustan ehdokkaiden kautta puolueen linjan kaikki sävyt.</p><p><a href="https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/551696/keskustan-pohjois-pohjanmaan-piiri-valitsi-eduskuntavaaliehdokkaat">https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/551696/keskustan-pohjois-pohjanmaan-piiri-valitsi-eduskuntavaaliehdokkaat</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaansa. Ihmisroska-puheistaan kohun silmään joutunut Riikka Moilanen valittiin ehdokkaaksi. Piiri valitsi ehdokkaaksi jäsenvaaliin osallistumattoman Riikka Moilasen ja syrjäytti jäsenvaalissa mukana olleista Oululaisista naisista suurimman äänimäärän saaneen kaksikon, Merja Paloniemen ja Eeva-Maria Parkkisen.

Hyvin perustein voi kysyä, tekikö piiri virheen? Mitä virkaa on jäsenvaalilla, jonka tuloksella ei ole merkitystä?

Moilasen työnantaja ei pitänyt sanavalintaa sopivana, mutta politiikassa on erilaiset kriteerit kuin yrityselämässä. Jäsenvaalin ulkopuolelta ehdokkaaksi nostetulla täytyy olla erityisiä ansioita. Keskustassa ihmisroska-puhe ilmeisesti luettiin ansioksi, jonka nojalla syrjäytettiin jäsenvaalissa hyvin menestyneet henkilöt.

Riikka Moilanen antoi tämän päivän suomalaiselle köyhälle määritteen, joka kattaa ehkä parhaiten sen, kuinka köyhä ihminen tilanteensa kokee. Köyhä kokee olevansa ihmisroskaa, tai jopa pelkkää roskaa, heille joille ihminen ei ole olemassa.

Moilasen ehdokkuus helpottaa äänestäjän tilannetta. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Riikka Moilanen omalta osaltaan rakentaa kuvaa nykyisestä keskustasta. Äänestäjän kannalta on hyvä asia, että näkee keskustan ehdokkaiden kautta puolueen linjan kaikki sävyt.

https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/551696/keskustan-pohjois-pohjanmaan-piiri-valitsi-eduskuntavaaliehdokkaat

]]>
6 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262564-ihmisroskapuheella-juha-sipilan-keskustan-eduskuntavaaliehdokkaaksi#comments Ihmisroska Juha Sipilä Keskusta Riikka Moilanen Suomen eduskuntavaalit 2019 Mon, 15 Oct 2018 13:07:44 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262564-ihmisroskapuheella-juha-sipilan-keskustan-eduskuntavaaliehdokkaaksi
Tivatkaa Sipilältä mikä on se erityinen syy irtisanomissuojan heikentämiseen? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262491-tivatkaa-sipilalta-mika-on-se-erityinen-syy-irtisanomissuojan-heikentamiseen <p>Miten media ei ole selvittänyt sitä perimmäistä syytä, että pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen yhdessä ajavat irtisanomissuojan heikentämistä?</p><p>Itse ex-yrittäjänä olen yrittänyt keksiä sitä todellista syytä irtisanomissuojan heikentämiseen ja mediassa esille tuodut yksittäiset esimerkit eivät ole saaneet minua siitä vakuuttuneeksi.</p><p>Miten Kokoomus, jonka äänestäjiä ovat yksityisyrittäjät, voivat hyväksyä tällaisen täysin valmistelemattoman lain, jonka seurauksia ei ole olenkaan arvioitu pitemmällä tähtäimellä? Miten pienet yhksityisyrittäjät voivat saada ammattitaitoista ja pätevää työvoimaa, jos työntekijöillä on huonommat irtisanomisehdot kuin suuremmissa yrityksissä?</p><p>Yhtäkkinen puskasta tullut esitys irtisanomissuojan heikentämisestä on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti pienyrittäjien ja heidän henkilöstön yhteistoimintaan yrityksissä. &nbsp;Vaikuttaa siltä, että Pentikäinen Suomen Yrittäjistä ja pääministeri Sipilä eivät ymmärrä pienyrityksissä olevaa yhteisvastuuta yrittäjien ja työntekijöiden läheisestä kanssakäymisestä, joka on pienyritystoiminnan tärkein edellytys tai heillä on jokin muu tavoite, jota he eivät kerro?. Vertaan irtisanomissuojan heikennystä avioliiton yhtäkkiseen purkamiseen ilman mitään syytä, vaikka avioliitto olisi kestänyt vuosikymmenet ja toinen puolisoista jätettäisiin puille paljaille.&nbsp;Aivan kuin he ottaisivat nyt oppia pankeilta, kuinka ne voivat irtisanoa ilman mitään syytä menestyvän yksityisyrittäjän rahoituksen ja lainat, ja hakea yrityksen konkurssiin.</p><p>Pienyrityksissä, niin yrittäjä kuin työntekijät, ovat täysin tietoisia siitä, että ilman hyvää henkistä ilmapiiriä ja turvattua työpaikka ei voida tehdä tuottavaa tulosta.&nbsp;</p><p>Pienyrittäjien työntekijöiden irtisanomista voidaan helpottaa niin, että syitä voidaan täsmentää. Keräämällä yrittäjiltä niitä todellisia syitä irtisanomisiin sekä käymällä läpi oikeustapauksia, joissa on selkeästi osoitettu irtisanomisten syitä, jotka ovat saavuttaneet lainvoiman. Irtisanomisten käsittelyyn voidaan myös kehittää nopeampi menettely niihin erikoistuneessa oikeusistuimessa, jolloin yrittäjän riski ja oikeudenkäyntikulut pienevät. Samalla voidaan kehittää erityinen yritysvakuutus yrittäjien oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.</p><p>Työntekijä irtisanomisen syynä ei voi olla esimerkiksi se, ettei kuulu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, edustaa sukupuolista vähemmistöä, kuuluu väärään poliittiseen puolueeseen, on ammattiyhdistyksen jäsen, on väärää sukupuolta jne. Irtisanomissuojan heikennys saattaa luoda omanlaisensa rasismin työyhteisöjen sisälle.&nbsp;</p><p>Molemmilla, niin yrittäjillä kuin työntekijöillä täytyy olla oma suojansa irtisanoa kuin säilyttää työpaikkansa, mutta perustelut täytyvät olla yrittäjien ja työntekijöiden yhteisesti hyväksymiä.</p><p>Yksityisyrittäjän täytyy luottaa palkkaamaansa työntekijään, että hän noudattaa solmittua työsopimusta ja täyttää hänelle jo voimassa olevien lakien velvollisuudet työtehtävässään.&nbsp;&nbsp;Työntekijän täytyy voida luottaa siihen, että työpaikka on turvattu, kun hän hoitaa tunnollisesti hänelle määrätyn työtehtävän yrittäjän osoittamalla tavalla.</p><p>Minua ihmetyttää myös se, että Suomen Yrittäjät, ei Sipilän hallitus eikä aiemmat hallitukset ole korjanneet yksityisyrittäjien huomattavasti oleellisempia epäkohtia yrittäjien oikeusturvassa. Nyt kuin kirkkaalta taivaalta iskevä salama halutaan rikkoa myös niiden satojentuhansien yksityisyritysten työilmapiiri ilman tarkkaa ja perusteltua selvitystä irtisanomissuojan heikennyksellä.</p><p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220888-pienyrittajat-maksavat-suomen-yrittajien-toiminnan-saamatta-mitaan-osa-2">Suomen Yrittäjät ry:n toiminnasta rahoittavat alle 5 henkilöä työllistävät yritykset 78%:a</a>. Kuitenkaan Päämisteri Sipilä eikä Suomen Yrittäjät ole vaatineet korjattavaksi seuraavia perusedellytyksiä yrittäjien oikeusturvasta ja kohtuullisista toimintaedellytyksistä.</p><p>&nbsp;</p><p>* Yksityisyrittäjien eläke-edut, jotka ovat nyt huonommat, kuin työntekijöiden.</p><p>* Yksityisyrittäjän sairaus-, äitiys- ja isyysedut ja rahat</p><p>* Yrittäjän työttömyysturvalle ulosottokielto.</p><p>* Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, joka lopettaa kaiken perinnän heti.</p><p>* Yrittäjän velkasaneerausajaksi maksimissaan 1-vuosi.</p><p>* Yrittäjän luottotietojen menettämisajaksi maksimissaan 1-vuosi.</p><p>* Pankeille luotonantajan vastuu konkurssitilanteissa, eli laissa säädetty &rdquo;Heikomman suoja&rdquo; on tuomioistuimissa otettava aina huomioon.</p><p>* Yrittäjän omaisuuden, niin yritysomaisuuden kuin henkilökohtaisen omaisuuden, realisointi voidaan tehdä vain vapailla markkinoilla ja pakkohuutokaupat historiaan.</p><p>* Konkurssipesänhoitajan valitsee puolueeton ja riippumaton tuomioistuin. Konkurssipesänhoitajalle velvollisuus ajaa myös velallisen etua.</p><p>* Yrityksen palkatun johdon ja hallituksen jäsenten luottamusaseman väärinkäytös tapauksissa vahingonkorvaus- ja rikosvastuu, minimirangaistus 1-vuosi ehdotonta vankeutta.</p><p>* Tilitoimiston ja tilintarkastajien henkilökohtainen rikosvastuu luottamusaseman väärinkäytöstä yrityksen vahingoksi. Vastuu syntyneistä vahingoista sekä minimirangaistus 1-vuosi ehdotonta vankeutta.</p><p>* Yksityisyrittäjien arvostuksen nosto yhteiskunnassa sekä tasa-arvoinen kohtelu tuomioistuimissa. Yrittäjäturvallisuuden lisääminen.</p><p>* ALV vapaan liikevaihtorajan nosto 100.000&euro;:on</p><p>* Pienyrityksille harkittavaksi espanjalainen &rdquo;arvioverotusmalli&rdquo; jolloin yrittäjä säästää huomattavasti paperitöissään ja estää veroviranomaisten mielivallan. Samalla valtio säästää huomattavat kustannukset verotarkastuksissa ja verojen käsittelyssä.</p><p>* Suomen Yrittäjät ry edistämään yksityisyrittäjien energia ja IT-kuluja pyytämällä tarjoukset eri energiayhtiöiltä ja puhelinoperaattoreilta yhteisen tarjouksen.</p><p>* Suomen Yrittäjien on luotava puhelinsovellus, jossa on vain ja ainoastaan yksityisyrittäjien elintarvikeliikkeet, ravintolat, kahvilat, hotellit, huoltoasemat jne. Jolloin asiakas voi keskittää palvelunsa henkilökohtaista palvelua tarjoaviin yrityksiin. Silloin yksityisyrittäjät voivat myös antaa valtakunnallisia etuja ja keskittää markkinointia, jolloin mainoskustannukset yritystä kohti saadaan laskemaan.</p><p>* Yksityisyrittäjille on suotava samat mahdollisuudet yhdessä sopia hintoja Hangosta Utsjoelle, kuin kaupan- ja palvelualan ketjut sekä ylikansalliset yritykset kilpailevat hinnoilla ympäri Suomen</p><p>Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen Yrittäjät ry on edistänyt suuryritysten, monopoliaseman saavuttaneitten yritysten esim. S-ryhmä ja ylikansallisten yhtiöiden toimintaa Suomessa. Edesauttanut pankkien ja vakuutuslaitosten etuja yrittäjien vahingoksi.</p><p><strong>Alle 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä täytyy olla oma etujärjestönsä, joka ajaa todella niiden etuja, sillä niiden yritysten lukumäärä on yli 95%:a yritysten kokonaismäärästä. Suomen Yrittäjät ry ei ole sitä tehtävää pystynyt täyttämään!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten media ei ole selvittänyt sitä perimmäistä syytä, että pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen yhdessä ajavat irtisanomissuojan heikentämistä?

Itse ex-yrittäjänä olen yrittänyt keksiä sitä todellista syytä irtisanomissuojan heikentämiseen ja mediassa esille tuodut yksittäiset esimerkit eivät ole saaneet minua siitä vakuuttuneeksi.

Miten Kokoomus, jonka äänestäjiä ovat yksityisyrittäjät, voivat hyväksyä tällaisen täysin valmistelemattoman lain, jonka seurauksia ei ole olenkaan arvioitu pitemmällä tähtäimellä? Miten pienet yhksityisyrittäjät voivat saada ammattitaitoista ja pätevää työvoimaa, jos työntekijöillä on huonommat irtisanomisehdot kuin suuremmissa yrityksissä?

Yhtäkkinen puskasta tullut esitys irtisanomissuojan heikentämisestä on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti pienyrittäjien ja heidän henkilöstön yhteistoimintaan yrityksissä.  Vaikuttaa siltä, että Pentikäinen Suomen Yrittäjistä ja pääministeri Sipilä eivät ymmärrä pienyrityksissä olevaa yhteisvastuuta yrittäjien ja työntekijöiden läheisestä kanssakäymisestä, joka on pienyritystoiminnan tärkein edellytys tai heillä on jokin muu tavoite, jota he eivät kerro?. Vertaan irtisanomissuojan heikennystä avioliiton yhtäkkiseen purkamiseen ilman mitään syytä, vaikka avioliitto olisi kestänyt vuosikymmenet ja toinen puolisoista jätettäisiin puille paljaille. Aivan kuin he ottaisivat nyt oppia pankeilta, kuinka ne voivat irtisanoa ilman mitään syytä menestyvän yksityisyrittäjän rahoituksen ja lainat, ja hakea yrityksen konkurssiin.

Pienyrityksissä, niin yrittäjä kuin työntekijät, ovat täysin tietoisia siitä, että ilman hyvää henkistä ilmapiiriä ja turvattua työpaikka ei voida tehdä tuottavaa tulosta. 

Pienyrittäjien työntekijöiden irtisanomista voidaan helpottaa niin, että syitä voidaan täsmentää. Keräämällä yrittäjiltä niitä todellisia syitä irtisanomisiin sekä käymällä läpi oikeustapauksia, joissa on selkeästi osoitettu irtisanomisten syitä, jotka ovat saavuttaneet lainvoiman. Irtisanomisten käsittelyyn voidaan myös kehittää nopeampi menettely niihin erikoistuneessa oikeusistuimessa, jolloin yrittäjän riski ja oikeudenkäyntikulut pienevät. Samalla voidaan kehittää erityinen yritysvakuutus yrittäjien oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.

Työntekijä irtisanomisen syynä ei voi olla esimerkiksi se, ettei kuulu johonkin uskonnolliseen yhteisöön, edustaa sukupuolista vähemmistöä, kuuluu väärään poliittiseen puolueeseen, on ammattiyhdistyksen jäsen, on väärää sukupuolta jne. Irtisanomissuojan heikennys saattaa luoda omanlaisensa rasismin työyhteisöjen sisälle. 

Molemmilla, niin yrittäjillä kuin työntekijöillä täytyy olla oma suojansa irtisanoa kuin säilyttää työpaikkansa, mutta perustelut täytyvät olla yrittäjien ja työntekijöiden yhteisesti hyväksymiä.

Yksityisyrittäjän täytyy luottaa palkkaamaansa työntekijään, että hän noudattaa solmittua työsopimusta ja täyttää hänelle jo voimassa olevien lakien velvollisuudet työtehtävässään.  Työntekijän täytyy voida luottaa siihen, että työpaikka on turvattu, kun hän hoitaa tunnollisesti hänelle määrätyn työtehtävän yrittäjän osoittamalla tavalla.

Minua ihmetyttää myös se, että Suomen Yrittäjät, ei Sipilän hallitus eikä aiemmat hallitukset ole korjanneet yksityisyrittäjien huomattavasti oleellisempia epäkohtia yrittäjien oikeusturvassa. Nyt kuin kirkkaalta taivaalta iskevä salama halutaan rikkoa myös niiden satojentuhansien yksityisyritysten työilmapiiri ilman tarkkaa ja perusteltua selvitystä irtisanomissuojan heikennyksellä.

Suomen Yrittäjät ry:n toiminnasta rahoittavat alle 5 henkilöä työllistävät yritykset 78%:a. Kuitenkaan Päämisteri Sipilä eikä Suomen Yrittäjät ole vaatineet korjattavaksi seuraavia perusedellytyksiä yrittäjien oikeusturvasta ja kohtuullisista toimintaedellytyksistä.

 

* Yksityisyrittäjien eläke-edut, jotka ovat nyt huonommat, kuin työntekijöiden.

* Yksityisyrittäjän sairaus-, äitiys- ja isyysedut ja rahat

* Yrittäjän työttömyysturvalle ulosottokielto.

* Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, joka lopettaa kaiken perinnän heti.

* Yrittäjän velkasaneerausajaksi maksimissaan 1-vuosi.

* Yrittäjän luottotietojen menettämisajaksi maksimissaan 1-vuosi.

* Pankeille luotonantajan vastuu konkurssitilanteissa, eli laissa säädetty ”Heikomman suoja” on tuomioistuimissa otettava aina huomioon.

* Yrittäjän omaisuuden, niin yritysomaisuuden kuin henkilökohtaisen omaisuuden, realisointi voidaan tehdä vain vapailla markkinoilla ja pakkohuutokaupat historiaan.

* Konkurssipesänhoitajan valitsee puolueeton ja riippumaton tuomioistuin. Konkurssipesänhoitajalle velvollisuus ajaa myös velallisen etua.

* Yrityksen palkatun johdon ja hallituksen jäsenten luottamusaseman väärinkäytös tapauksissa vahingonkorvaus- ja rikosvastuu, minimirangaistus 1-vuosi ehdotonta vankeutta.

* Tilitoimiston ja tilintarkastajien henkilökohtainen rikosvastuu luottamusaseman väärinkäytöstä yrityksen vahingoksi. Vastuu syntyneistä vahingoista sekä minimirangaistus 1-vuosi ehdotonta vankeutta.

* Yksityisyrittäjien arvostuksen nosto yhteiskunnassa sekä tasa-arvoinen kohtelu tuomioistuimissa. Yrittäjäturvallisuuden lisääminen.

* ALV vapaan liikevaihtorajan nosto 100.000€:on

* Pienyrityksille harkittavaksi espanjalainen ”arvioverotusmalli” jolloin yrittäjä säästää huomattavasti paperitöissään ja estää veroviranomaisten mielivallan. Samalla valtio säästää huomattavat kustannukset verotarkastuksissa ja verojen käsittelyssä.

* Suomen Yrittäjät ry edistämään yksityisyrittäjien energia ja IT-kuluja pyytämällä tarjoukset eri energiayhtiöiltä ja puhelinoperaattoreilta yhteisen tarjouksen.

* Suomen Yrittäjien on luotava puhelinsovellus, jossa on vain ja ainoastaan yksityisyrittäjien elintarvikeliikkeet, ravintolat, kahvilat, hotellit, huoltoasemat jne. Jolloin asiakas voi keskittää palvelunsa henkilökohtaista palvelua tarjoaviin yrityksiin. Silloin yksityisyrittäjät voivat myös antaa valtakunnallisia etuja ja keskittää markkinointia, jolloin mainoskustannukset yritystä kohti saadaan laskemaan.

* Yksityisyrittäjille on suotava samat mahdollisuudet yhdessä sopia hintoja Hangosta Utsjoelle, kuin kaupan- ja palvelualan ketjut sekä ylikansalliset yritykset kilpailevat hinnoilla ympäri Suomen

Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen Yrittäjät ry on edistänyt suuryritysten, monopoliaseman saavuttaneitten yritysten esim. S-ryhmä ja ylikansallisten yhtiöiden toimintaa Suomessa. Edesauttanut pankkien ja vakuutuslaitosten etuja yrittäjien vahingoksi.

Alle 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä täytyy olla oma etujärjestönsä, joka ajaa todella niiden etuja, sillä niiden yritysten lukumäärä on yli 95%:a yritysten kokonaismäärästä. Suomen Yrittäjät ry ei ole sitä tehtävää pystynyt täyttämään!

]]>
6 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262491-tivatkaa-sipilalta-mika-on-se-erityinen-syy-irtisanomissuojan-heikentamiseen#comments Irtisanomisen helpottaminen Irtisanomissuoja Juha Sipilä Mikael Pentikäinen Suomen yrittäjät ry Sun, 14 Oct 2018 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262491-tivatkaa-sipilalta-mika-on-se-erityinen-syy-irtisanomissuojan-heikentamiseen
Taloustsunami edessä – ja me riidellään http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan <p>Vuonna 2004 suomalaisia kohtasi pahin rauhanajan suuronnettomuus &ndash; 179 meikäläistä turistia kuoli samalla kun yli 200&nbsp;000 paikallista menehtyi. Syy oli tsunamin, joka syntyi kun Intian valtameressä sattui maanjäristys.</p><p>Merkillisin ilmiö oli se, että metsän eläimet ja norsut tajusivat kyllä tulevan katastrofin ja pyrkivät korkeammille paikoille. Ihmiset taas olivat rauhallisia ja hörppivät aamukahviaan ilman huolen häivää.</p><p>Relaavat turistit eivät kummastelleet sitä, että meri vetäytyi aluksi kauas; päinvastoin vanhemmat innostivat lapsiaan keräilemään simpukoita ja menivät itsekkin tallustelemaan paljastuneelle merenpohjalle. Kunnes oli liian myöhäistä.</p><p><strong>Vuoden 2008 kurimus edessä?</strong></p><p>Meitä näyttää odottavan samanlainen tsunami.</p><p>Pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla hälyttävästi ja näyttää siltä, että sijoittajat Kiinassa valmistautuvat USA:n ja Kiinan kauppasotaan. Viisaimmat keräävät pääomia talteen ja valmistautuvat tulevaan taloustsunamiin (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a</a>; <a href="https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820">https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820</a>; <a href="https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973">https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973</a>).</p><p>On todennäköistä, että tulevassa taloustsunamissa osakkeet Aasiassa ja Euroopassa kärsivät ja samalla myös öljyntuottajat kokevat isoja tappioita. Kyseessä saattaa olla samanlainen talouskurimus kuin vuonna 2008.</p><p>Silloin USA:n keskushallitus pelasti omilla toimillaan pankit ja EU:n jäsenmaat pelastivat Saksan ja Ranskan pankit. Nyt näitä lihaksia ei enää ole.</p><p>On enemmän kuin mahdollista, että taloustsunami murskaa tavallisten ihmisten talouden koroilla, massatyöttömyydellä ja vararikoilla. Lopulta veronmaksajat maksavat kalliin samban. Kuten ennenkin. &nbsp;</p><p><strong>Meillä riidellään kuin lapset</strong></p><p>Suomessa juodaan kahvia ja ollaan rauhallisia. Mikäli tuleva taloustsunami iskee meihin, tapahtuu se puolen vuoden viiveellä &ndash; aivan kuten vuonna 2008. Yhtä-äkkiä markkinat vain sulavat alta ja vienti ei vedä samalla kun korot nousevat ja ihmiset laittavat luukkuja kiinni.</p><p>Päinvastoin meillä riidellään. Ay-liike käy kuin riivattu SDP:n vaalikampanjaa lakkoilemalla ja eikä hallitus kykene vetämään älyttömiä ehdotuksiaan pois. Pääministeri vain katselee eteenpäin sumein silmin. Emme anna periksi. Emme neuvottele. Emme puhu. Emme ymmärrä.</p><p>Samalla kun hallitus rehentelee sillä, että meillä eletään lyhytaikaisen nousukauden huumassa, se ei kykene näkemään markkinoiden &rdquo;heikkoja signaaleja&rdquo;.</p><p>Ensi viikolla näytellään tämän työmarkkina-vaalitaisto näytelmän lapsellisin osa. Ajatustyhjiössä työskentelevä hallitus vetoaa siihen, että parlamentti hallitsee &ndash; ei ay-liike. Pidetään luottamuslauseäänestys ja leikitään &rdquo;<em>hei-me-ollaan-vielä-puoli-vuotta-hallitus</em>&rdquo; leikkiä.</p><p>Tämän keekoilun ja arvovallan puolustelun kruunaa se, että hallituksessa on puolue, joka ei todella edusta ketään. Miten kukaan voi nyt vedota parlamentin enemmistöön kun hallitus ei todellisuudessa edusta enemmistöä!</p><p>Meidän päättäjämme ja ay-liike ovat nyt yhtä huolettomia kuin Intian tsunamin edellä kahvia hörppivät turistit. Pelataan lakkopelejä ja rallatellaan mediaan parlamentarismista!</p><p>Nyt pitäisi osata tulkita ajan merkkejä. Nyt ei auta se, että on saanut leikiskellä valtion pelimerkeillä liikemiestä &ndash; nyt pitää olla valtiomies. Edessä on kovat ajat. Nyt ei voi perua tai vatuloida.</p><p>Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2004 suomalaisia kohtasi pahin rauhanajan suuronnettomuus – 179 meikäläistä turistia kuoli samalla kun yli 200 000 paikallista menehtyi. Syy oli tsunamin, joka syntyi kun Intian valtameressä sattui maanjäristys.

Merkillisin ilmiö oli se, että metsän eläimet ja norsut tajusivat kyllä tulevan katastrofin ja pyrkivät korkeammille paikoille. Ihmiset taas olivat rauhallisia ja hörppivät aamukahviaan ilman huolen häivää.

Relaavat turistit eivät kummastelleet sitä, että meri vetäytyi aluksi kauas; päinvastoin vanhemmat innostivat lapsiaan keräilemään simpukoita ja menivät itsekkin tallustelemaan paljastuneelle merenpohjalle. Kunnes oli liian myöhäistä.

Vuoden 2008 kurimus edessä?

Meitä näyttää odottavan samanlainen tsunami.

Pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla hälyttävästi ja näyttää siltä, että sijoittajat Kiinassa valmistautuvat USA:n ja Kiinan kauppasotaan. Viisaimmat keräävät pääomia talteen ja valmistautuvat tulevaan taloustsunamiin (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wall-streetin-lasku-kiihtyi-pahaksi-sukellukseksi-oljyn-hinta-halpenee-raskaasti/9a987263-9e8a-3e74-82ef-1e1a03d25f9a; https://www.wsj.com/articles/markets-tumble-across-asia-led-by-tech-as-growth-worries-dominate-1539225820; https://www.wsj.com/articles/after-wall-street-turmoil-what-investors-can-expect-when-u-s-markets-reopen-1539258973).

On todennäköistä, että tulevassa taloustsunamissa osakkeet Aasiassa ja Euroopassa kärsivät ja samalla myös öljyntuottajat kokevat isoja tappioita. Kyseessä saattaa olla samanlainen talouskurimus kuin vuonna 2008.

Silloin USA:n keskushallitus pelasti omilla toimillaan pankit ja EU:n jäsenmaat pelastivat Saksan ja Ranskan pankit. Nyt näitä lihaksia ei enää ole.

On enemmän kuin mahdollista, että taloustsunami murskaa tavallisten ihmisten talouden koroilla, massatyöttömyydellä ja vararikoilla. Lopulta veronmaksajat maksavat kalliin samban. Kuten ennenkin.  

Meillä riidellään kuin lapset

Suomessa juodaan kahvia ja ollaan rauhallisia. Mikäli tuleva taloustsunami iskee meihin, tapahtuu se puolen vuoden viiveellä – aivan kuten vuonna 2008. Yhtä-äkkiä markkinat vain sulavat alta ja vienti ei vedä samalla kun korot nousevat ja ihmiset laittavat luukkuja kiinni.

Päinvastoin meillä riidellään. Ay-liike käy kuin riivattu SDP:n vaalikampanjaa lakkoilemalla ja eikä hallitus kykene vetämään älyttömiä ehdotuksiaan pois. Pääministeri vain katselee eteenpäin sumein silmin. Emme anna periksi. Emme neuvottele. Emme puhu. Emme ymmärrä.

Samalla kun hallitus rehentelee sillä, että meillä eletään lyhytaikaisen nousukauden huumassa, se ei kykene näkemään markkinoiden ”heikkoja signaaleja”.

Ensi viikolla näytellään tämän työmarkkina-vaalitaisto näytelmän lapsellisin osa. Ajatustyhjiössä työskentelevä hallitus vetoaa siihen, että parlamentti hallitsee – ei ay-liike. Pidetään luottamuslauseäänestys ja leikitään ”hei-me-ollaan-vielä-puoli-vuotta-hallitus” leikkiä.

Tämän keekoilun ja arvovallan puolustelun kruunaa se, että hallituksessa on puolue, joka ei todella edusta ketään. Miten kukaan voi nyt vedota parlamentin enemmistöön kun hallitus ei todellisuudessa edusta enemmistöä!

Meidän päättäjämme ja ay-liike ovat nyt yhtä huolettomia kuin Intian tsunamin edellä kahvia hörppivät turistit. Pelataan lakkopelejä ja rallatellaan mediaan parlamentarismista!

Nyt pitäisi osata tulkita ajan merkkejä. Nyt ei auta se, että on saanut leikiskellä valtion pelimerkeillä liikemiestä – nyt pitää olla valtiomies. Edessä on kovat ajat. Nyt ei voi perua tai vatuloida.

Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen!

]]>
38 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan#comments hallitus Hallituskriisi Juha Sipilä Fri, 12 Oct 2018 06:56:22 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262423-taloustsunami-edessa-ja-me-riidellaan