Maahanmuuttopolitiikka http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133351/all Mon, 12 Nov 2018 11:53:02 +0200 fi Mikä GCM? – Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa <p>Global&nbsp;Compact for&nbsp;Migration (GCM) on YK-maiden kesken hyväksyttäväksi tuleva asiakirja. Sen mukaan maahanmuuttajien yhteenkuuluvuuden tunnetta on lisättävä maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa ja heidän positiivisia vaikutuksiaan on korostettava julkisessa sanassa. GCM:ssä toivotaan myös uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista ja perheenyhdistämisten helpottamista maahanmuuttajille.</p><p>Asiakirja on tarkoitus hyväksyä ensi joulukuussa Marokossa järjestettävässä hallitusten välisessä konferenssissa. GCM:llä yritetään puuttua maahanmuuton ongelmiin, joista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö.</p><p>Myös Yhdistyneissä kansakunnissa on siis havahduttu tarpeeseen säädellä maahanmuuttoa globaalisti. Raja-aitojen madaltaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa puuttua ongelmaan, joka johtuu kehitysmaiden väestöräjähdyksestä.</p><p>Länsimaiden velkaantuminen, yhteiskunnallisen tehokkuuden heikkeneminen, ekologinen eroosio ja länsimaiden kulttuurieroosio ovat sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton kerrannaisongelmia. Pysyvää ratkaisua asiaan ei saada ilman väestönkasvun rajoittamista ongelmamaissa.</p><p>Jos GCM:llä rajoitettaisiin kehitysmaista ja etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvaa maahanmuuttoa, se olisi perusteltu. Hanke olisi oikean suuntainen, mikäli sillä tavoiteltaisiin perheiden yhdistämistä takaisin lähtömaihin.</p><p>Mutta kun ei. Tavoitteena on vain helpottaa kehitysmaista tulevaa massamaahanmuuttoa ja &rdquo;siirtolaisuudeksi&rdquo; sanottua halpatyövoiman juoksutusta sekä vaikeuttaa länsimaiden julkisen talouden tilannetta, kantaväestöjen asemaa ja poliittisen maahanmuuttokritiikin esittämistä.</p><p>Suomen ei pidä hyväksyä kyseistä asiakirjaa. Ainakin Yhdysvallat, Itävalta ja Unkari ovat jo päättäneet jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle, sillä sopimus voisi rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuutto- ja väestöpoliittisissa asioissa. Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat ilmaisseet aikeensa vetäytyä sopimuksesta.</p><p>Kansainvälisoikeudellisesti katsoen GCM voisi vaarantaa valtioiden itsemäärämisoikeuden ja suvereniteetin. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on ottanut (sinänsä harvinaislaatuisen) kannan Donald Trumpin maahanmuuttopoliittisten rajoitusten puolesta Helsingin Sanomien viimevuotisessa jutussa &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005060713.html">Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle</a>&rdquo;.</p><p>Niiden ei pitäisi ajaa myöskään muiden kansallisten etujen eikä kantaväestöjen omien oikeuksien edelle. On vääristynyttä, että entinen perussuomalainen, ulkoministeri Timo Soini on puhunut hyväksymisen puolesta vetomalla tulkintaan, jonka mukaan GCM &rdquo;ei ole sopimus&rdquo; (aiheesta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaari-tavio-eivat-niele-soinin-saivartelua-gcmssa-kyse-sitovasta-siirtolaissopimuksesta-suuri-joukko-muita-maita-jo-irtautunut-siita/">täällä</a>).</p><p>Miksi kyseistä asiakirjaa hyväksyttäisiin, jos sillä ei olisi sitovia vaikutuksia, jos siihen ei olisi tarkoitus vedota ja jos sitä ei aiota noudattaa? Soinin tapa viitata käsitekoreografiaan on merkki ministerin juoksemisesta globalistien ja internationalistien virittämään lankaan.</p><p>Sanakirjan <a href="https://www.sanakirja.org/search.php?q=compact&amp;l=3&amp;l2=17" target="_blank">mukaan</a> englannin kielen sana &rdquo;<em>compact</em>&rdquo; merkitsee &rsquo;sopimusta&rsquo;, eikä sanallinen saivartelu siitä, että kyseessä olisi &rdquo;vain asiakirja&rdquo;, auta mitään. Tietenkin myös sopimus on asiakirja.</p><p>Myös kysymys sopimuksen hyväksymisen tavasta sisältää kiertelyä. Soini on väittänyt, että sopimusta ei varsinaisesti allekirjoiteta. Se, että asiakirja menee &rdquo;normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen&rdquo;, merkitsee kuitenkin, että se tulee voimaan, vaikka siihen ei kerätäkään allekirjoituksia eri maiden valtuuskunnilta. Räpäytä siis silmää, jos suostut.</p><p>Suomen maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin kokonaan toisenlaisia toimia kuin GCM:ssä esitettyjä. Akuutin pakolaiskriisin aikana EU-maista Suomi otti Saksan, Itävallan ja Ruotsin ohella eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita väkilukuunsa suhteutettuna. Löysää maahanmuuttopolitiikkaa aiemmin vetäneet muut pohjoismaat ovat sittemmin tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkansa kansainvälisten sopimusten velvoittamalle minimitasolle.</p><p>Näin olisi pitänyt toimia myös Suomessa. Sen sijaan Suomi on tehnyt vain vähäisiä ja merkityksettömiä tarkennuksia etuisuus-, oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytäntöihin eikä ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia, vaikka olisi voitu.</p><p>Samanaikaisesti EU:n omat säädösneuvottelut kansainvälisen suojelun myöntämisestä, turvapaikkamenettelystä ja Dublin-asetuksesta ovat täysin auki eri tahojen välillä. On toivottavaa, että ensi vuoden europarlamenttivaaleissa EU-maiden kansalaiset ilmaisevat poliittisen tahtonsa, jolla pakolaisten vastaanottaminen ja &rdquo;taakanjakosopimusten&rdquo; mukainen lähettely maasta toiseen saadaan loppumaan tai ainakin vähenemään tasolle, joka vastaa lähinnä Geneven pakolaissopimuksessa tarkoitettua yksittäisten poliittisten turvapaikkojen myöntämistä.</p><p>Seuraavat europarlamenttivaalit ovat ensimmäiset vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeiset EU-vaalit, joten odotan äänestysvilkkauden kasvua ja suunnanmuutosta vaativaa tulosta. Sillä kriisi ei ole mihinkään kadonnut eikä ratkennut.</p><p>Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin 700 000 turvapaikanhakijaa, joten kyse on edelleen väestöpoliittisesta mullistuksesta ja Euroopan kansakuntien väestölliseen rakenteeseen vaikuttavasta kumouksesta, jolla on poliittisiin ja uskonnollisiin voimasuhteisiin liittyviä vaikutuksia.</p><p>Kyse on vieraiden kansakuntien ja uskontojen ekspansiivisesta valloituspolitiikasta, joka pitäisi pysäyttää Euroopan kansakuntien ja valtioiden oman sekä yhteisen edun nimissä.</p><p>Suomen itsenäisyyttä ei saa kaventaa Global Compact for Migration -sopimuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Global Compact for Migration (GCM) on YK-maiden kesken hyväksyttäväksi tuleva asiakirja. Sen mukaan maahanmuuttajien yhteenkuuluvuuden tunnetta on lisättävä maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa ja heidän positiivisia vaikutuksiaan on korostettava julkisessa sanassa. GCM:ssä toivotaan myös uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista ja perheenyhdistämisten helpottamista maahanmuuttajille.

Asiakirja on tarkoitus hyväksyä ensi joulukuussa Marokossa järjestettävässä hallitusten välisessä konferenssissa. GCM:llä yritetään puuttua maahanmuuton ongelmiin, joista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö.

Myös Yhdistyneissä kansakunnissa on siis havahduttu tarpeeseen säädellä maahanmuuttoa globaalisti. Raja-aitojen madaltaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa puuttua ongelmaan, joka johtuu kehitysmaiden väestöräjähdyksestä.

Länsimaiden velkaantuminen, yhteiskunnallisen tehokkuuden heikkeneminen, ekologinen eroosio ja länsimaiden kulttuurieroosio ovat sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton kerrannaisongelmia. Pysyvää ratkaisua asiaan ei saada ilman väestönkasvun rajoittamista ongelmamaissa.

Jos GCM:llä rajoitettaisiin kehitysmaista ja etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvaa maahanmuuttoa, se olisi perusteltu. Hanke olisi oikean suuntainen, mikäli sillä tavoiteltaisiin perheiden yhdistämistä takaisin lähtömaihin.

Mutta kun ei. Tavoitteena on vain helpottaa kehitysmaista tulevaa massamaahanmuuttoa ja ”siirtolaisuudeksi” sanottua halpatyövoiman juoksutusta sekä vaikeuttaa länsimaiden julkisen talouden tilannetta, kantaväestöjen asemaa ja poliittisen maahanmuuttokritiikin esittämistä.

Suomen ei pidä hyväksyä kyseistä asiakirjaa. Ainakin Yhdysvallat, Itävalta ja Unkari ovat jo päättäneet jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle, sillä sopimus voisi rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuutto- ja väestöpoliittisissa asioissa. Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat ilmaisseet aikeensa vetäytyä sopimuksesta.

Kansainvälisoikeudellisesti katsoen GCM voisi vaarantaa valtioiden itsemäärämisoikeuden ja suvereniteetin. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on ottanut (sinänsä harvinaislaatuisen) kannan Donald Trumpin maahanmuuttopoliittisten rajoitusten puolesta Helsingin Sanomien viimevuotisessa jutussa ”Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle”.

Niiden ei pitäisi ajaa myöskään muiden kansallisten etujen eikä kantaväestöjen omien oikeuksien edelle. On vääristynyttä, että entinen perussuomalainen, ulkoministeri Timo Soini on puhunut hyväksymisen puolesta vetomalla tulkintaan, jonka mukaan GCM ”ei ole sopimus” (aiheesta täällä).

Miksi kyseistä asiakirjaa hyväksyttäisiin, jos sillä ei olisi sitovia vaikutuksia, jos siihen ei olisi tarkoitus vedota ja jos sitä ei aiota noudattaa? Soinin tapa viitata käsitekoreografiaan on merkki ministerin juoksemisesta globalistien ja internationalistien virittämään lankaan.

Sanakirjan mukaan englannin kielen sana ”compact” merkitsee ’sopimusta’, eikä sanallinen saivartelu siitä, että kyseessä olisi ”vain asiakirja”, auta mitään. Tietenkin myös sopimus on asiakirja.

Myös kysymys sopimuksen hyväksymisen tavasta sisältää kiertelyä. Soini on väittänyt, että sopimusta ei varsinaisesti allekirjoiteta. Se, että asiakirja menee ”normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen”, merkitsee kuitenkin, että se tulee voimaan, vaikka siihen ei kerätäkään allekirjoituksia eri maiden valtuuskunnilta. Räpäytä siis silmää, jos suostut.

Suomen maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin kokonaan toisenlaisia toimia kuin GCM:ssä esitettyjä. Akuutin pakolaiskriisin aikana EU-maista Suomi otti Saksan, Itävallan ja Ruotsin ohella eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita väkilukuunsa suhteutettuna. Löysää maahanmuuttopolitiikkaa aiemmin vetäneet muut pohjoismaat ovat sittemmin tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkansa kansainvälisten sopimusten velvoittamalle minimitasolle.

Näin olisi pitänyt toimia myös Suomessa. Sen sijaan Suomi on tehnyt vain vähäisiä ja merkityksettömiä tarkennuksia etuisuus-, oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytäntöihin eikä ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia, vaikka olisi voitu.

Samanaikaisesti EU:n omat säädösneuvottelut kansainvälisen suojelun myöntämisestä, turvapaikkamenettelystä ja Dublin-asetuksesta ovat täysin auki eri tahojen välillä. On toivottavaa, että ensi vuoden europarlamenttivaaleissa EU-maiden kansalaiset ilmaisevat poliittisen tahtonsa, jolla pakolaisten vastaanottaminen ja ”taakanjakosopimusten” mukainen lähettely maasta toiseen saadaan loppumaan tai ainakin vähenemään tasolle, joka vastaa lähinnä Geneven pakolaissopimuksessa tarkoitettua yksittäisten poliittisten turvapaikkojen myöntämistä.

Seuraavat europarlamenttivaalit ovat ensimmäiset vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeiset EU-vaalit, joten odotan äänestysvilkkauden kasvua ja suunnanmuutosta vaativaa tulosta. Sillä kriisi ei ole mihinkään kadonnut eikä ratkennut.

Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin 700 000 turvapaikanhakijaa, joten kyse on edelleen väestöpoliittisesta mullistuksesta ja Euroopan kansakuntien väestölliseen rakenteeseen vaikuttavasta kumouksesta, jolla on poliittisiin ja uskonnollisiin voimasuhteisiin liittyviä vaikutuksia.

Kyse on vieraiden kansakuntien ja uskontojen ekspansiivisesta valloituspolitiikasta, joka pitäisi pysäyttää Euroopan kansakuntien ja valtioiden oman sekä yhteisen edun nimissä.

Suomen itsenäisyyttä ei saa kaventaa Global Compact for Migration -sopimuksella.

]]>
101 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa#comments Euroopan unioni Maahanmuuttopolitiikka Yhdistyneet Kansakunnat Mon, 12 Nov 2018 09:53:02 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa
Kotihoidontuen leikkaukset osuvat pienituloisiin naisiin http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263662-kotihoidontuen-leikkaukset-osuvat-pienituloisiin-naisiin <p>Naisten miehiä pienemmät tulot on eräs kestopuheenaiheista. Nyt sekä Helsingissä, että Espoossa on kuitenkin aikomuksia leikata kotihoidontuen kuntalisiä. Pienituloiset naiset jäävät tutkitusti hoitamaan lapsiaan kotona pisimpään, joten leikkaus kutistaa jo ennalta kaikkein pienituloisimpien naisten tilipusseja. Kotihoidontuen leikkaajat otaksuvat varmasti, että naiset menevät töihin, kun kotihoidontukea leikataan ja kartuttavat mukavasti Suomen verokirstua.</p><p>Tiedän kuitenkin omalta kohdaltani, etten olisi vienyt lastani kaksivuotiaana päiväkotiin, vaikka kotihoidontuki olisi leikattu kokonaan. Itselleni on tärkeintä varmistaa lasteni hyvinvointi ja tuon ikäiselle taaperolle voisi kuvitella soveltuvan ainoastaan osapäiväisen perhepäivähoidon.</p><p>Joka viidennellä lapsella Suomessa puheen kehitys on viivästynyt syystä tai toisesta. Suuren lapsiryhmän, jossa pienet lapset saavat aika vähän henkilökohtaista huomiota voi kuvitella olevan eräs mahdollinen syy kehityksen viivästymiselle. Erityislasten osuus on meillä kasvussa.​ Sosiologian professori Jani Erolan mukaan lasten väliset kehityserot voivat olla suuria ja toiset lapset ovat valmiimpia päiväkotiin kuin toiset.&nbsp;</p><p>Kotihoidontuen leikkaukset tuskin tuovat säästöjä, koska kotihoidon tuet ovat jo nyt vaihtoehtoisia tukia, kuten työttömyystukea ja toimeentulotukea niukemmat. Lapsia hoitavat voivat siirtyä käyttämään näitä tukia, kuten monet käyttävät nykyäänkin.&nbsp;</p><p>Kotihoidontuen leikkaukset ovat myös selkeästi epäreiluja sikäli, että lastenhoidon tuet ovat vähäisemmät kuin päivähoidon kustannukset. Kun yleensä pienituloiset, vähän veroja maksavat jäävät hoitamaan lapsiaan pidempään, kotihoito tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin päivähoito näiden perheiden kohdalla.</p><p>Kotihoidontuen leikkauksilla halutaan paitsi naiset töihin - ja etenkin heikosti työllistyvät maahanmuuttajanaiset, niin toisaalta myös lapset tasa-arvoisesti ohjatun pedagogiikan piiriin. Alle kolmivuotiaille lapsille riittää kuitenkin, että he ovat vain joitakin tunteja ohjatussa kehitystoiminnassa mukana. Pienelle lapselle tärkeintä on vuorovaikutus läheisen aikuisen kanssa. Näin ollen lapset voidaan ohjata päiväkerhoihin, joita kehitettäisiin päiväkotien toiminnan suuntaan. Päivän pituudeksi neljä tuntia ja kehittäviä tehtäviä eväiksi kotiin.</p><p>Paineet päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamiseksi ovat jo nykyään suuret pääkaupunkiseudulla väestön kasvaessa vauhdilla ennen kaikkea maahanmuuton seurauksena. Näitä epäterveitä paineita ei saa lisätä entisestään hamuamalla kotihoidostakin kaikki pienet lapset päiväkoteihin.&nbsp;</p><p>Eräs hyvin keskeinen syy kotihoidon tukien leikkaushaluille on kuitenkin Suomen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikka. Heikosti työllistyvät maahanmuuttajaäidit halutaan töihin. Esimerkiksi Espoon toimeentulotuen asiakkaista on maahanmuuttajia jo 40 % ja osuus kasvaa nopeasti. Odotettavissa oleva Espoo-lisän leikkaus on vasta alkua muidenkin sosiaalitukien leikkauksille, joihin nykyinen maahanmuuttopolitiikka väistämättä johtaa.</p><p>Toisaalta maahanmuuttajalapset halutaan varhaisessa vaiheessa oppimaan suomen kieltä päiväkoteihin. Kotona he eivät suomea kuule. Omasta mielestäni suomalaista yhteiskuntaa ei saisi koskaan muuttaa maahanmuuttajien vuoksi. Tulijoilla on vastuu integroitua itsenäisesti.</p><p>Mutta kuinka leikkaus vaikuttaisi suomalaisten romahtaneeseen syntyvyyteen?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Vaaliteemoihini ja muihin ajatuksiini voi perehtyä tuoreilla kotisivuillani:</em>&nbsp; <a href="http://www.hennakajava.fi">www.hennakajava.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naisten miehiä pienemmät tulot on eräs kestopuheenaiheista. Nyt sekä Helsingissä, että Espoossa on kuitenkin aikomuksia leikata kotihoidontuen kuntalisiä. Pienituloiset naiset jäävät tutkitusti hoitamaan lapsiaan kotona pisimpään, joten leikkaus kutistaa jo ennalta kaikkein pienituloisimpien naisten tilipusseja. Kotihoidontuen leikkaajat otaksuvat varmasti, että naiset menevät töihin, kun kotihoidontukea leikataan ja kartuttavat mukavasti Suomen verokirstua.

Tiedän kuitenkin omalta kohdaltani, etten olisi vienyt lastani kaksivuotiaana päiväkotiin, vaikka kotihoidontuki olisi leikattu kokonaan. Itselleni on tärkeintä varmistaa lasteni hyvinvointi ja tuon ikäiselle taaperolle voisi kuvitella soveltuvan ainoastaan osapäiväisen perhepäivähoidon.

Joka viidennellä lapsella Suomessa puheen kehitys on viivästynyt syystä tai toisesta. Suuren lapsiryhmän, jossa pienet lapset saavat aika vähän henkilökohtaista huomiota voi kuvitella olevan eräs mahdollinen syy kehityksen viivästymiselle. Erityislasten osuus on meillä kasvussa.​ Sosiologian professori Jani Erolan mukaan lasten väliset kehityserot voivat olla suuria ja toiset lapset ovat valmiimpia päiväkotiin kuin toiset. 

Kotihoidontuen leikkaukset tuskin tuovat säästöjä, koska kotihoidon tuet ovat jo nyt vaihtoehtoisia tukia, kuten työttömyystukea ja toimeentulotukea niukemmat. Lapsia hoitavat voivat siirtyä käyttämään näitä tukia, kuten monet käyttävät nykyäänkin. 

Kotihoidontuen leikkaukset ovat myös selkeästi epäreiluja sikäli, että lastenhoidon tuet ovat vähäisemmät kuin päivähoidon kustannukset. Kun yleensä pienituloiset, vähän veroja maksavat jäävät hoitamaan lapsiaan pidempään, kotihoito tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin päivähoito näiden perheiden kohdalla.

Kotihoidontuen leikkauksilla halutaan paitsi naiset töihin - ja etenkin heikosti työllistyvät maahanmuuttajanaiset, niin toisaalta myös lapset tasa-arvoisesti ohjatun pedagogiikan piiriin. Alle kolmivuotiaille lapsille riittää kuitenkin, että he ovat vain joitakin tunteja ohjatussa kehitystoiminnassa mukana. Pienelle lapselle tärkeintä on vuorovaikutus läheisen aikuisen kanssa. Näin ollen lapset voidaan ohjata päiväkerhoihin, joita kehitettäisiin päiväkotien toiminnan suuntaan. Päivän pituudeksi neljä tuntia ja kehittäviä tehtäviä eväiksi kotiin.

Paineet päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamiseksi ovat jo nykyään suuret pääkaupunkiseudulla väestön kasvaessa vauhdilla ennen kaikkea maahanmuuton seurauksena. Näitä epäterveitä paineita ei saa lisätä entisestään hamuamalla kotihoidostakin kaikki pienet lapset päiväkoteihin. 

Eräs hyvin keskeinen syy kotihoidon tukien leikkaushaluille on kuitenkin Suomen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikka. Heikosti työllistyvät maahanmuuttajaäidit halutaan töihin. Esimerkiksi Espoon toimeentulotuen asiakkaista on maahanmuuttajia jo 40 % ja osuus kasvaa nopeasti. Odotettavissa oleva Espoo-lisän leikkaus on vasta alkua muidenkin sosiaalitukien leikkauksille, joihin nykyinen maahanmuuttopolitiikka väistämättä johtaa.

Toisaalta maahanmuuttajalapset halutaan varhaisessa vaiheessa oppimaan suomen kieltä päiväkoteihin. Kotona he eivät suomea kuule. Omasta mielestäni suomalaista yhteiskuntaa ei saisi koskaan muuttaa maahanmuuttajien vuoksi. Tulijoilla on vastuu integroitua itsenäisesti.

Mutta kuinka leikkaus vaikuttaisi suomalaisten romahtaneeseen syntyvyyteen?

 

Vaaliteemoihini ja muihin ajatuksiini voi perehtyä tuoreilla kotisivuillani:  www.hennakajava.fi

]]>
2 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263662-kotihoidontuen-leikkaukset-osuvat-pienituloisiin-naisiin#comments Budjettileikkaukset Kotihoidontuki Maahanmuuttopolitiikka Päivähoito Sukupuolten tuloerot Sun, 04 Nov 2018 18:50:30 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263662-kotihoidontuen-leikkaukset-osuvat-pienituloisiin-naisiin
Miksi Perussuomalaiset on Suomen ainoa kansanrintamapuolue? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263568-miksi-perussuomalaiset-on-suomen-ainoa-kansanrintamapuolue <p>Kun kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Anna Kontula (vas.), Tytti Tuppurainen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.) ja Juhana Vartiainen (kok.) jättivät Kontulan johdolla <a href="http://annakontula.fi/2017/09/02/lakialoite-tyovoiman-saatavuusharkinnasta-luopumisesta/">aloitteen</a> ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumiseksi syyskuussa 2017, hankkeen suostui allekirjoittamaan eduskunnan enemmistö.</p><p>Menettely oli poikkeuksellinen ensinnäkin siksi, että edustaja-aloitteet harvemmin etenevät. Toiseksi, aloite oli opposition edustajan vetämä, ja kolmanneksi: hankkeella heikennetään suomalaisen työvoiman asemaa, jonka pitäisi olla hallituksen erityisessä suojeluksessa. Silti sen allekirjoittivat myös monet hallituspuolueiden edustajat.</p><p>Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen julkaisi aiheesta viikko sitten perusteellisen tutkimuksen <em>Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? &ndash; Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous</em>, jota esiteltiin teoksen julkaisutilaisuudessa Tuumaustunnilla.</p><p>Salminen toteaa, että saatavuusharkinnan poistamista perustellaan julkisuudessa käsityksellä, jonka mukaan muuten Suomi ei saa &rdquo;osaajia&rdquo;. Salmisen mukaan työvoimapula on yritysjohtajien mielestä huutava, mutta matalapalkka-aloille kohdistuvan työperäisen maahanmuuton vapauttamista vaativien puheenvuorojen alle on hukkunut kokonaan keskustelu siitä, pitäisikö pikemminkin korjata suomalaisten ihmisten omia kannusteloukkuja tai palkkauksen tasoa niin, että työvoima ja työpaikat kohtaisivat.</p><p>Poistamalla ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa ongelmaa puretaan väärästä päästä. Raportissa tarkastellaan sekä saatavuusharkinnan poliittista käsittelyä että tuodaan esille tilastollista tutkimusaineistoa, joka kukaan ei ole aiemmin julkaissut.</p><p>Salminen käsittelee selkeästi ja analyyttisesti, mitä saatavuusharkinnan purkamisesta seuraisi ja mitä siitä on seurannut Ruotsissa, joka on ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Tosiasia on, että maahan tulleista vain 12 % on sijoittunut aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan yli 70 % niistä tietyllä aikajänteellä saapuneista, jotka maahan jäivät, haki turvapaikkaa.</p><p>Halpatyövoimaraportin tutkimusosiosta selviää, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Suomeen tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alapuolelle muutaman vuoden maassa olon jälkeen. Tähän lukuun ei ole otettu huomioon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan työperäiset maahanmuuttajat.</p><p>Pyrittäessä oikeuttamaan maahanmuuttoa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden heikko työllisyystilanne pyritty liudentamaan vetoamalla käsitykseen, että kaikkien maahanmuuttajien keskuudessa työperäisten siirtolaisten myönteinen työllisyystilanne kompensoisi muiden aiheuttamat tilastolommot lähelle nollaa.</p><p>Salmisen tutkimuksen valossa tämäkään puolustelu maahanmuuton yleiseksi oikeuttamiseksi työvoimapulan varjolla ei toimi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka hyötyy? </strong><em>&ndash; </em><strong>Seurausvaikutukset vailla huomiota</strong></p><p>Filosofisesti voidaan lisäksi huomauttaa, miksi maahanmuuttoa pitäisi ylipäänsä käsitellä pelkkänä taloudellisena ilmiönä ja ihmisiä esineellisesti työvoimana, joka on muka siirreltävissä maasta toiseen ilman, että sillä on vaikutuksia myös kielipolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, väestöpolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan ja kansakunnan identiteettiin sekä itsemääräämisoikeuteen.</p><p>Näiden tärkeiden asioiden pois sulkeminen ei vain onnistu.</p><p>Kun asiaa pohditaan politiikan näkökulmasta, on hyvä huomata, kuka hyötyy ja kuka häviää, jos ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta poistetaan.</p><p>Raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien maahanmuuttajien työllisyydestä sekä työtulojen ja nettotulonsiirtojen kehityksestä osoittavat, että halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää <em>työnantajia </em>ja <em>muuttajia itseään</em>, mutta hyötyminen tapahtuu <em>suomalaisten työntekijöiden</em> ja <em>Suomen julkisen talouden</em> kustannuksella, kun suomalaisia joutuu työttömiksi.</p><p>Myös julkisen talouden kustannukset kiertyvät viime kädessä verorasitukseksi ja osittain yritysten maksettaviksi, joten halpatyövoimana yritysten saavuttama hyöty sulaa korkeampiin veroihin.</p><p>Salmisen teoksen valossa on kysyttävä, onko suurimmalla osalla Suomen kansanedustajista kerta kaikkiaan mitään tärkeämpää tekemistä kuin toimia suomalaisen työläisten, palkansaajien ja koko kansantalouden vahingoksi. Kysymys on eduskuntavaalien lähestyessä aiheellinen ja poliittisesti polttava.</p><p>On tietenkin myönnettävä, että Salminen on tehnyt tutkimuksensa Perussuomalaista puoluetta lähellä olevan Suomen Perustan piirissä. Tämä on toisaalta seuraus tieteen puolueellisuudesta. Tällaista tutkimusta pitäisi tehdä yliopistoissa, mutta sitä varten ei myönnetä resursseja, sillä se ei ole yliopistoja hallitsevan vihervasemmistolaisen värisuoran edun mukaista.</p><p>Puoluetahoilla tehtävää tutkimusta ei pidä myöskään kieltää, ja onhan eri korporaatioillakin omat taloudelliset tutkimuslaitoksensa. Kun Salmisen metodologia on kunnossa, myös tutkimustulokset pitäisi hyväksyä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.</p><p>Vaikuttaa siltä, että Perussuomalainen puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka pystyy vastustamaan suomalaisten ihmisten tappioksi suunnitteilla olevaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Tässä mielessä Perussuomalaiset on Suomen ainoa ja viimeinen kansanrintamapuolue, tosin ilman sosialismin painolastia.</p><p>Salminen on puolueettomuutta tavoitellen sisällyttänyt raporttiinsa myös Rakennusliiton entisen varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan (vas.) lausunnon (s. 54&ndash;55). Se tarjoaa työntekijäpuolen kriittisen näkökulman saatavuusharkinnasta luopumiseen ja halpatyövoiman käyttöön alalta, jota asia erityisesti koskee. Jo viime vuonna Kontulan tuotua julki aloitteensa Suokas <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9883060">totesi</a>, että hankkeen mennessä läpi suomalaiset eivät voi enää työskennellä rakennuksilla ja että &rdquo;ikinä en enää äänestä vasemmistoliittoa&rdquo;.</p><p>Salmisen tutkimus liittyy myös hänen aiemmin julkaisemaansa laajaan maahanmuuton kustannuksia selvittävään <a href="https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/" target="_blank">tutkimukseen</a> <em>Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, osa 1 &ndash; Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot</em>, jossa käsitellään eri maahanmuuttajaryhmien vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle ja jota on pidetty pätevänä pioneerityönä aiheesta.</p><p>On mielenkiintoista nähdä, mitä tämän nuoren tutkijan valmisteilla oleva jatko-osa, jossa käsitellään elinkaaren yli laskettuja maahanmuuton kustannuksia, tuo julki.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi media vaikenee?</strong></p><p>Mediatutkimuksen kannalta hämmentävää ja paljastavaa on, että Salmisen viikko sitten julkistettua raporttia ei ole käsitelty sanallakaan missään mediassa. Ei missään, Perussuomalaisten omaa puoluemediaa lukuun ottamatta. <em>&ndash; </em>Miksi?</p><p>Miksi media ei ole pukahtanut aiheesta puolesta eikä vastaan? Onko tutkimuksessa jotakin vikaa? Mielestäni ei. Onko asia merkityksetön? Vai olisiko niin, että vaikeneminen on myöntymisen merkki ja mitään vastaansanomista ei ole?</p><p>Jos ei ole vastaansanomista, miksei ole myötäsanomistakaan? Tutkimuksesta pyrittäneen vaikenemaan, koska se saattaisi eduskunnan enemmistön ja ministerien toimet kielteiseen valoon.</p><p>On toki mahdollista, että valtamedialle on mennyt ohranjyvä kurkkuun ja sen oma ideologia on ristiriidassa tutkimuksen tulosten kanssa, eikä jäljelle ole jäänyt muita keinoja kuin sensurointi julkisesta sanasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Arvioitu teos</strong></p><p>Salminen, Samuli, <em><a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpaty%C3%B6voima-tulee-pdf.pdf">Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? &ndash; Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous</a>.</em> Helsinki: Suomen Perusta, 2018.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Anna Kontula (vas.), Tytti Tuppurainen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.) ja Juhana Vartiainen (kok.) jättivät Kontulan johdolla aloitteen ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumiseksi syyskuussa 2017, hankkeen suostui allekirjoittamaan eduskunnan enemmistö.

Menettely oli poikkeuksellinen ensinnäkin siksi, että edustaja-aloitteet harvemmin etenevät. Toiseksi, aloite oli opposition edustajan vetämä, ja kolmanneksi: hankkeella heikennetään suomalaisen työvoiman asemaa, jonka pitäisi olla hallituksen erityisessä suojeluksessa. Silti sen allekirjoittivat myös monet hallituspuolueiden edustajat.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen julkaisi aiheesta viikko sitten perusteellisen tutkimuksen Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous, jota esiteltiin teoksen julkaisutilaisuudessa Tuumaustunnilla.

Salminen toteaa, että saatavuusharkinnan poistamista perustellaan julkisuudessa käsityksellä, jonka mukaan muuten Suomi ei saa ”osaajia”. Salmisen mukaan työvoimapula on yritysjohtajien mielestä huutava, mutta matalapalkka-aloille kohdistuvan työperäisen maahanmuuton vapauttamista vaativien puheenvuorojen alle on hukkunut kokonaan keskustelu siitä, pitäisikö pikemminkin korjata suomalaisten ihmisten omia kannusteloukkuja tai palkkauksen tasoa niin, että työvoima ja työpaikat kohtaisivat.

Poistamalla ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa ongelmaa puretaan väärästä päästä. Raportissa tarkastellaan sekä saatavuusharkinnan poliittista käsittelyä että tuodaan esille tilastollista tutkimusaineistoa, joka kukaan ei ole aiemmin julkaissut.

Salminen käsittelee selkeästi ja analyyttisesti, mitä saatavuusharkinnan purkamisesta seuraisi ja mitä siitä on seurannut Ruotsissa, joka on ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Tosiasia on, että maahan tulleista vain 12 % on sijoittunut aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan yli 70 % niistä tietyllä aikajänteellä saapuneista, jotka maahan jäivät, haki turvapaikkaa.

Halpatyövoimaraportin tutkimusosiosta selviää, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Suomeen tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alapuolelle muutaman vuoden maassa olon jälkeen. Tähän lukuun ei ole otettu huomioon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan työperäiset maahanmuuttajat.

Pyrittäessä oikeuttamaan maahanmuuttoa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden heikko työllisyystilanne pyritty liudentamaan vetoamalla käsitykseen, että kaikkien maahanmuuttajien keskuudessa työperäisten siirtolaisten myönteinen työllisyystilanne kompensoisi muiden aiheuttamat tilastolommot lähelle nollaa.

Salmisen tutkimuksen valossa tämäkään puolustelu maahanmuuton yleiseksi oikeuttamiseksi työvoimapulan varjolla ei toimi.

 

Kuka hyötyy? Seurausvaikutukset vailla huomiota

Filosofisesti voidaan lisäksi huomauttaa, miksi maahanmuuttoa pitäisi ylipäänsä käsitellä pelkkänä taloudellisena ilmiönä ja ihmisiä esineellisesti työvoimana, joka on muka siirreltävissä maasta toiseen ilman, että sillä on vaikutuksia myös kielipolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, väestöpolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan ja kansakunnan identiteettiin sekä itsemääräämisoikeuteen.

Näiden tärkeiden asioiden pois sulkeminen ei vain onnistu.

Kun asiaa pohditaan politiikan näkökulmasta, on hyvä huomata, kuka hyötyy ja kuka häviää, jos ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta poistetaan.

Raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien maahanmuuttajien työllisyydestä sekä työtulojen ja nettotulonsiirtojen kehityksestä osoittavat, että halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyötyminen tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kun suomalaisia joutuu työttömiksi.

Myös julkisen talouden kustannukset kiertyvät viime kädessä verorasitukseksi ja osittain yritysten maksettaviksi, joten halpatyövoimana yritysten saavuttama hyöty sulaa korkeampiin veroihin.

Salmisen teoksen valossa on kysyttävä, onko suurimmalla osalla Suomen kansanedustajista kerta kaikkiaan mitään tärkeämpää tekemistä kuin toimia suomalaisen työläisten, palkansaajien ja koko kansantalouden vahingoksi. Kysymys on eduskuntavaalien lähestyessä aiheellinen ja poliittisesti polttava.

On tietenkin myönnettävä, että Salminen on tehnyt tutkimuksensa Perussuomalaista puoluetta lähellä olevan Suomen Perustan piirissä. Tämä on toisaalta seuraus tieteen puolueellisuudesta. Tällaista tutkimusta pitäisi tehdä yliopistoissa, mutta sitä varten ei myönnetä resursseja, sillä se ei ole yliopistoja hallitsevan vihervasemmistolaisen värisuoran edun mukaista.

Puoluetahoilla tehtävää tutkimusta ei pidä myöskään kieltää, ja onhan eri korporaatioillakin omat taloudelliset tutkimuslaitoksensa. Kun Salmisen metodologia on kunnossa, myös tutkimustulokset pitäisi hyväksyä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Vaikuttaa siltä, että Perussuomalainen puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka pystyy vastustamaan suomalaisten ihmisten tappioksi suunnitteilla olevaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Tässä mielessä Perussuomalaiset on Suomen ainoa ja viimeinen kansanrintamapuolue, tosin ilman sosialismin painolastia.

Salminen on puolueettomuutta tavoitellen sisällyttänyt raporttiinsa myös Rakennusliiton entisen varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan (vas.) lausunnon (s. 54–55). Se tarjoaa työntekijäpuolen kriittisen näkökulman saatavuusharkinnasta luopumiseen ja halpatyövoiman käyttöön alalta, jota asia erityisesti koskee. Jo viime vuonna Kontulan tuotua julki aloitteensa Suokas totesi, että hankkeen mennessä läpi suomalaiset eivät voi enää työskennellä rakennuksilla ja että ”ikinä en enää äänestä vasemmistoliittoa”.

Salmisen tutkimus liittyy myös hänen aiemmin julkaisemaansa laajaan maahanmuuton kustannuksia selvittävään tutkimukseen Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, jossa käsitellään eri maahanmuuttajaryhmien vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle ja jota on pidetty pätevänä pioneerityönä aiheesta.

On mielenkiintoista nähdä, mitä tämän nuoren tutkijan valmisteilla oleva jatko-osa, jossa käsitellään elinkaaren yli laskettuja maahanmuuton kustannuksia, tuo julki.

 

Miksi media vaikenee?

Mediatutkimuksen kannalta hämmentävää ja paljastavaa on, että Salmisen viikko sitten julkistettua raporttia ei ole käsitelty sanallakaan missään mediassa. Ei missään, Perussuomalaisten omaa puoluemediaa lukuun ottamatta. Miksi?

Miksi media ei ole pukahtanut aiheesta puolesta eikä vastaan? Onko tutkimuksessa jotakin vikaa? Mielestäni ei. Onko asia merkityksetön? Vai olisiko niin, että vaikeneminen on myöntymisen merkki ja mitään vastaansanomista ei ole?

Jos ei ole vastaansanomista, miksei ole myötäsanomistakaan? Tutkimuksesta pyrittäneen vaikenemaan, koska se saattaisi eduskunnan enemmistön ja ministerien toimet kielteiseen valoon.

On toki mahdollista, että valtamedialle on mennyt ohranjyvä kurkkuun ja sen oma ideologia on ristiriidassa tutkimuksen tulosten kanssa, eikä jäljelle ole jäänyt muita keinoja kuin sensurointi julkisesta sanasta.

 

Arvioitu teos

Salminen, Samuli, Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous. Helsinki: Suomen Perusta, 2018.

]]>
22 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263568-miksi-perussuomalaiset-on-suomen-ainoa-kansanrintamapuolue#comments Maahanmuuttopolitiikka Saatavuusharkinta Työvoimapolitiikka Fri, 02 Nov 2018 14:42:55 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263568-miksi-perussuomalaiset-on-suomen-ainoa-kansanrintamapuolue
Miksi liityin Perussuomalaisiin? http://villeltti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261883-miksi-liityin-perussuomalaisiin <p>Olen pitkään vältellyt puolueisiin liittymistä, koska individualistisena ihmisenä olen ajatellut puolueeseen kuulumisen rajoittavan yksilöllistä itse-ilmaisua.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt viimein kuitenkin liityin nationalistiseen, populistiseen ja maahanmuuttokriittiseen puolueeseen, eli Perussuomalaisiin - koska Suomen nykyisessä historiallisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa tilanteessa on selviä merkkejä siitä, että omana aikanamme tarvitsemme uutta suomalaista, fennomaanista nationalismia.</p><p>Perussuomalaiset vaikuttaa kaikkein potentiaalisimmalta ja mielenkiintoisimmalta puolueelta. Oikein kehitettynä ja onnistuneesti markkinoituna kyseessä on tulevaisuuden puolue, joka tulee olemaan erittäin tärkeässä osassa maamme&nbsp; johtamisessa, pelastamisessa ja kulttuurisen itsetuntomme palauttamisessa tällä vuosisadalla.</p><p>Läpinäkyvyyttä ja arjen(kin) tason demokratiaa edustavana puolueena perussuomalaisissa löytyy yksilötasolla vaikka minkälaisia tyyppejä, ja joillakin alueilla suhteellisen suuriakin eroja mielipiteissä ja näkemyksissä. Tässä näkyy perussuomalainen positiivinen, ihmisläheinen populismi, joka kunnioittaa sananvapautta ja yksilöä - myös niitä tavallisia ihmisiä jotka eivät kuulu poliittisesti ja taloudellisesti etabloituneisiin, hyväosaisiin, valtaa pitäviin kansanosiin.&nbsp; Uskon että sellaiset yksilölliset eroavaisuudet eivät kuitenkaan enää johda välirikkoihin, vaan näkemysten erot toimivat nyt ennemminkin keskustelun, kasvun ja luovan inspiraation lähteinä! - tärkeimmissä asioissa ollaan samaa mieltä.</p><p>Nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä fennomaanista kieli- ja kulttuuripolitiikkaa edustavana puolueena Perussuomalaisilla on tärkeä funktio maamme suunnan kääntämisessä pois itsetuhon tieltä kohti kansallista menestystä ja parempaa, rauhanomaista tulevaisuutta. Nykyinen avointen rajojen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka perustuu toisaalta yksilöiden kaksinaismoralistiseen ns. &#39;hyvesignalointiin&#39;, toisaalta erheelliseen käsitykseen toimivan auttamisen luonteesta nykyisessä maailmassa. Sellainen politiikka johtaa ainoastaan katkeruuden, vihan, rasismin ja kansalaisten välisen epäluottamuksen sekä väkivallan ja terrorismin uhan kasvuun yhteiskunnassa.</p><p>Jokainen kulttuurialue, kansakunta ja maa tarvitsee nationalistista ylpeyttä, identiteettiä ja ymmärrystä omasta identiteetistään, historiastaan ja asemastaan maailman muiden kulttuurien joukossa. Jos tällainen nationalistinen itsetunto puuttuu, kansakunta on sokea, suojaton ja puolustuskyvytön muuttuvan maailman haasteiden ja ulkoisten uhkien edessä, eikä sellaisella kansalla ole pitemmän päälle näköpiirissä minkäänlaista myönteistä tulevaisuutta, vaan ainoastaan kärsimään alistetun orjan ja kuolevan kulttuurin osa.</p><p>Näistä syistä päädyin valitsemaan Perussuomalaiset.</p><p>Seuraavassa blogipostauksessa tulen perustelemaan tarkemmin, miksi Suomi mielestäni tarvitsee nyt kipeästi uutta, 21. vuosisadan fennomaanista nationalismia!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pitkään vältellyt puolueisiin liittymistä, koska individualistisena ihmisenä olen ajatellut puolueeseen kuulumisen rajoittavan yksilöllistä itse-ilmaisua.

 

Nyt viimein kuitenkin liityin nationalistiseen, populistiseen ja maahanmuuttokriittiseen puolueeseen, eli Perussuomalaisiin - koska Suomen nykyisessä historiallisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa tilanteessa on selviä merkkejä siitä, että omana aikanamme tarvitsemme uutta suomalaista, fennomaanista nationalismia.

Perussuomalaiset vaikuttaa kaikkein potentiaalisimmalta ja mielenkiintoisimmalta puolueelta. Oikein kehitettynä ja onnistuneesti markkinoituna kyseessä on tulevaisuuden puolue, joka tulee olemaan erittäin tärkeässä osassa maamme  johtamisessa, pelastamisessa ja kulttuurisen itsetuntomme palauttamisessa tällä vuosisadalla.

Läpinäkyvyyttä ja arjen(kin) tason demokratiaa edustavana puolueena perussuomalaisissa löytyy yksilötasolla vaikka minkälaisia tyyppejä, ja joillakin alueilla suhteellisen suuriakin eroja mielipiteissä ja näkemyksissä. Tässä näkyy perussuomalainen positiivinen, ihmisläheinen populismi, joka kunnioittaa sananvapautta ja yksilöä - myös niitä tavallisia ihmisiä jotka eivät kuulu poliittisesti ja taloudellisesti etabloituneisiin, hyväosaisiin, valtaa pitäviin kansanosiin.  Uskon että sellaiset yksilölliset eroavaisuudet eivät kuitenkaan enää johda välirikkoihin, vaan näkemysten erot toimivat nyt ennemminkin keskustelun, kasvun ja luovan inspiraation lähteinä! - tärkeimmissä asioissa ollaan samaa mieltä.

Nuivaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä fennomaanista kieli- ja kulttuuripolitiikkaa edustavana puolueena Perussuomalaisilla on tärkeä funktio maamme suunnan kääntämisessä pois itsetuhon tieltä kohti kansallista menestystä ja parempaa, rauhanomaista tulevaisuutta. Nykyinen avointen rajojen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka perustuu toisaalta yksilöiden kaksinaismoralistiseen ns. 'hyvesignalointiin', toisaalta erheelliseen käsitykseen toimivan auttamisen luonteesta nykyisessä maailmassa. Sellainen politiikka johtaa ainoastaan katkeruuden, vihan, rasismin ja kansalaisten välisen epäluottamuksen sekä väkivallan ja terrorismin uhan kasvuun yhteiskunnassa.

Jokainen kulttuurialue, kansakunta ja maa tarvitsee nationalistista ylpeyttä, identiteettiä ja ymmärrystä omasta identiteetistään, historiastaan ja asemastaan maailman muiden kulttuurien joukossa. Jos tällainen nationalistinen itsetunto puuttuu, kansakunta on sokea, suojaton ja puolustuskyvytön muuttuvan maailman haasteiden ja ulkoisten uhkien edessä, eikä sellaisella kansalla ole pitemmän päälle näköpiirissä minkäänlaista myönteistä tulevaisuutta, vaan ainoastaan kärsimään alistetun orjan ja kuolevan kulttuurin osa.

Näistä syistä päädyin valitsemaan Perussuomalaiset.

Seuraavassa blogipostauksessa tulen perustelemaan tarkemmin, miksi Suomi mielestäni tarvitsee nyt kipeästi uutta, 21. vuosisadan fennomaanista nationalismia!

 

 

]]>
7 http://villeltti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261883-miksi-liityin-perussuomalaisiin#comments Fennomania Historia Maahanmuuttopolitiikka Nationalismi Perussuomalaiset Mon, 01 Oct 2018 20:39:41 +0000 Ville Lätti http://villeltti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261883-miksi-liityin-perussuomalaisiin
Supo varoittaa vankilasta vapautuvista terroristeista http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261661-supo-varoittaa-vankilasta-vapautuvista-terroristeista <p>Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10424830" target="_blank">uutisoi</a> eilen Supon varoituksista. Jo pelkästään Länsi-Euroopan vankiloista on vapautumassa 200 terroristia. Useiden radikalisoituminen on vain vahvistunut vankilassa. Vankilaolosuhteet myös voivat radikalisoida ne, jotka ennen eivät omanneet terroristisia tendensseja.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Terroristikiihottajia, eli Ylen jutussa korrektisti mainittuja &rdquo;mentoreita&rdquo; operoi siellä sun täällä.&nbsp;Itse olen kyllä tottunut puhumaan mentoreista lähinnä oppisopimuskoulutuksissa ja vastaavissa, en terroristirekrytoijien yhteydessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Supo seuraa tällä hetkellä 370 kohdehenkilöä ja järjestäytynyt rikollisuus hankkii riveihinsä maahanmuuttajia, laittomia maassaolijoita ja terroristitaustaisia. On vain ajan kysymys että Suomessakin nähdään väkivaltaisia ja raakoja maahanmuuttajajengejä ja -rikollisjärjestöjä. Tällaiset ovat ilmiö jo Ruotsissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä oli jo yksi terroristi-isku Turussa. Seuraavat iskut ja muut epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja islamisaation uhrit ovat jo näköpiirissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kehitys on pysäytettävä ja turvallisuus palautettava järkevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa ja pysäyttämällä islamisaatio!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi eilen Supon varoituksista. Jo pelkästään Länsi-Euroopan vankiloista on vapautumassa 200 terroristia. Useiden radikalisoituminen on vain vahvistunut vankilassa. Vankilaolosuhteet myös voivat radikalisoida ne, jotka ennen eivät omanneet terroristisia tendensseja. 

 

Terroristikiihottajia, eli Ylen jutussa korrektisti mainittuja ”mentoreita” operoi siellä sun täällä. Itse olen kyllä tottunut puhumaan mentoreista lähinnä oppisopimuskoulutuksissa ja vastaavissa, en terroristirekrytoijien yhteydessä.

 

 

Supo seuraa tällä hetkellä 370 kohdehenkilöä ja järjestäytynyt rikollisuus hankkii riveihinsä maahanmuuttajia, laittomia maassaolijoita ja terroristitaustaisia. On vain ajan kysymys että Suomessakin nähdään väkivaltaisia ja raakoja maahanmuuttajajengejä ja -rikollisjärjestöjä. Tällaiset ovat ilmiö jo Ruotsissa.

 

Meillä oli jo yksi terroristi-isku Turussa. Seuraavat iskut ja muut epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja islamisaation uhrit ovat jo näköpiirissä.

 

Tämä kehitys on pysäytettävä ja turvallisuus palautettava järkevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa ja pysäyttämällä islamisaatio!

 

]]>
20 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261661-supo-varoittaa-vankilasta-vapautuvista-terroristeista#comments Ajankohtaista turvallisuuspolitiikasta Islamilainen terrorismi Maahanmuuttopolitiikka Rikollisuus Supo Thu, 27 Sep 2018 15:02:15 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261661-supo-varoittaa-vankilasta-vapautuvista-terroristeista
Seikkailuni vihervasemmistossa on ohi http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261120-seikkailuni-vihervasemmistossa-on-ohi <p>Olen tänään 17.9.2018 ilmoittanut eroavani vasemmistoliitosta vastalauseena Hämeen piirihallituksen päätökselle jättää Lahden kunnallisjärjestön jäsenkokouksen äänestyksessä eniten ääniä saanut lahtelainen kaupunginvaltuutettu <strong>Seppo Korhonen</strong> eduskuntavaalien ehdokaslistan ulkopuolelle. Tällainen järjestödemokratian vastainen toiminta on hyvä esimerkki niistä syistä, miksi äänestäjät ovat kyllästyneitä perinteisiin puolueisiin.</p><p>Jatkan kaikissa kunnallisissa luottamustehtävissäni Hattulan kunnassa toistaiseksi sitoutumattomana. Edellä mainitun lisäksi päätökseni perustuu näkemyseroihin puolueen linjan kanssa.</p><p>Esimerkiksi näkemykseni järkevästä maahanmuuttopolitiikasta eroaa puolueen ja sen jäsenten linjasta. Niin sanottu vihervasemmisto tuntuu kokonaan unohtaneen pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin perustuvan rajoihin. Avoimien rajojen politiikka on pohjoismaisen hyvinvointivaltion vastaista politiikkaa. On hyvinvointivaltion näkökulmasta kestämätöntä, jos kuka tahansa voi milloin tahansa marssia Suomeen kuin sosiaalitoimistoon. Myös turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja kaikkein hädänalaisimpien turvapaikanhakijoiden oikeusturva edellyttää, että kielteiset päätökset pannaan toimeen ja auttamisresurssi kohdennetaan eniten tarvitseville. Halu auttaa maailman kaikkia hädänalaisia on toki vielä suloista ja inhimillisesti ymmärrettävää, mutta silmien sulkeminen liberaalin maahanmuuttopolitiikan ongelmilta, esimerkiksi Ruotsin kohdalla, on kestämätöntä.</p><p>Li Andersson julisti tultuaan valituksi puheenjohtajaksi vuonna 2016, että on monta tapaa olla vasemmistolainen. Tämä ei ole näkynyt puoluekokouksen jälkeen käytännössä mitenkään. Päinvastoin, puolue brändäsi itsensä elokuussa vaaleanpunaiseksi ja samalla puhkesi kukkaan radikaali feminismi, joka ajaa viimeisetkin isänmaalliset, lihaa syövät, heteroseksuaalit duunarimiehet puolueen parista pois. Päälle viisikymppiset &rdquo;setämiehiksi&rdquo; haukutut miesoletetut kertovat kokevansa itsensä rasitteiksi puolueelleen.</p><p>Puhdasoppisuuden vaatimuksille on puolueessa annettu aivan liikaa tilaa kukoistaa, jotta puolueesta voisi koskaan tulla suuri, inklusiivinen kansanliike. Vuonna 2016 olin itse allekirjoittajana mukana Tolkun tie &ndash;vetoomuksella yhteiskuntarauhan ja järkevän keskustelun puolesta. Omieni joukossa &rdquo;tolkun ihmiset&rdquo; leimattiin natsien kätyreiksi. Jokainen voi lukea vetoomuksen itse alla olevasta linkistä ja miettiä mikä siinä tukee natseja.</p><p>Vasemmistoliiton ja vihreidenkin osin edustamaan punavihreyteen on toki kautta linjan kuulunut eräänlainen &quot;paremman ihmisen&quot; arroganssi, joka piirtää rajoja ideologian menestyksen mahdollisuuksille. Kun tähän lisätään kauniit julistukset solidaarisuudesta ja vapaudesta samalla, kun jo puolueen sisällä vaikuttaa väärämielisiä jahtaava inkivisitio sekä omaa etua ajava poliittinen kähmintä, alkaa aate haista pahasti päiväysvanhalta.<br /><br /><a href="https://kimmokautio.com/2016/11/08/tolkun-tie-vetoomus-yhteiskuntarauhan-ja-jarkevan-keskustelun-puolesta/">https://kimmokautio.com/2016/11/08/tolkun-tie-vetoomus-yhteiskuntarauhan-ja-jarkevan-keskustelun-puolesta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tänään 17.9.2018 ilmoittanut eroavani vasemmistoliitosta vastalauseena Hämeen piirihallituksen päätökselle jättää Lahden kunnallisjärjestön jäsenkokouksen äänestyksessä eniten ääniä saanut lahtelainen kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen eduskuntavaalien ehdokaslistan ulkopuolelle. Tällainen järjestödemokratian vastainen toiminta on hyvä esimerkki niistä syistä, miksi äänestäjät ovat kyllästyneitä perinteisiin puolueisiin.

Jatkan kaikissa kunnallisissa luottamustehtävissäni Hattulan kunnassa toistaiseksi sitoutumattomana. Edellä mainitun lisäksi päätökseni perustuu näkemyseroihin puolueen linjan kanssa.

Esimerkiksi näkemykseni järkevästä maahanmuuttopolitiikasta eroaa puolueen ja sen jäsenten linjasta. Niin sanottu vihervasemmisto tuntuu kokonaan unohtaneen pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin perustuvan rajoihin. Avoimien rajojen politiikka on pohjoismaisen hyvinvointivaltion vastaista politiikkaa. On hyvinvointivaltion näkökulmasta kestämätöntä, jos kuka tahansa voi milloin tahansa marssia Suomeen kuin sosiaalitoimistoon. Myös turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja kaikkein hädänalaisimpien turvapaikanhakijoiden oikeusturva edellyttää, että kielteiset päätökset pannaan toimeen ja auttamisresurssi kohdennetaan eniten tarvitseville. Halu auttaa maailman kaikkia hädänalaisia on toki vielä suloista ja inhimillisesti ymmärrettävää, mutta silmien sulkeminen liberaalin maahanmuuttopolitiikan ongelmilta, esimerkiksi Ruotsin kohdalla, on kestämätöntä.

Li Andersson julisti tultuaan valituksi puheenjohtajaksi vuonna 2016, että on monta tapaa olla vasemmistolainen. Tämä ei ole näkynyt puoluekokouksen jälkeen käytännössä mitenkään. Päinvastoin, puolue brändäsi itsensä elokuussa vaaleanpunaiseksi ja samalla puhkesi kukkaan radikaali feminismi, joka ajaa viimeisetkin isänmaalliset, lihaa syövät, heteroseksuaalit duunarimiehet puolueen parista pois. Päälle viisikymppiset ”setämiehiksi” haukutut miesoletetut kertovat kokevansa itsensä rasitteiksi puolueelleen.

Puhdasoppisuuden vaatimuksille on puolueessa annettu aivan liikaa tilaa kukoistaa, jotta puolueesta voisi koskaan tulla suuri, inklusiivinen kansanliike. Vuonna 2016 olin itse allekirjoittajana mukana Tolkun tie –vetoomuksella yhteiskuntarauhan ja järkevän keskustelun puolesta. Omieni joukossa ”tolkun ihmiset” leimattiin natsien kätyreiksi. Jokainen voi lukea vetoomuksen itse alla olevasta linkistä ja miettiä mikä siinä tukee natseja.

Vasemmistoliiton ja vihreidenkin osin edustamaan punavihreyteen on toki kautta linjan kuulunut eräänlainen "paremman ihmisen" arroganssi, joka piirtää rajoja ideologian menestyksen mahdollisuuksille. Kun tähän lisätään kauniit julistukset solidaarisuudesta ja vapaudesta samalla, kun jo puolueen sisällä vaikuttaa väärämielisiä jahtaava inkivisitio sekä omaa etua ajava poliittinen kähmintä, alkaa aate haista pahasti päiväysvanhalta.

https://kimmokautio.com/2016/11/08/tolkun-tie-vetoomus-yhteiskuntarauhan-ja-jarkevan-keskustelun-puolesta/

]]>
74 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261120-seikkailuni-vihervasemmistossa-on-ohi#comments Eduskuntavaalit 2019 Maahanmuuttopolitiikka Vasemmistoliitto Vihervasemmisto Mon, 17 Sep 2018 15:13:39 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261120-seikkailuni-vihervasemmistossa-on-ohi
Irakin ”passidelegaatiolla” ketunhäntä kainalossa http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260899-irakin-passidelegaatiolla-ketunhanta-kainalossa <p>Yle uutiset julkaisi tänään 12.9. artikkelin, jossa kerrottiin Irakin sisäministeriön saapuvan Suomeen jakamaan passeja jopa 500 irakilaiselle. Eli artikkelin mukaan irakilaiset turvapaikanhakijat voivat hakea ensimmäistä kertaa Suomesta oman maansa passia, jonka avulla he pystyisivät hakemaan Suomesta työperäistä oleskelulupaa. Täällä oleville turvapaikanhakijoille kyseinen &rdquo;uudistus&rdquo; on todella läpinäkyvä ja voi vain miettiä mitä Irakin sisäministeriön &rdquo;passidelegaatio&rdquo; on selittänyt Suomen viranomaisille.</p><p>On havaittavissa, että maamme maahanmuuttopolitiikka ja ministeriöt eivät ole nyt ajan tasalla. Joko olemme typerän sinisilmäisiä tai artikkeli ei ole täysin faktapohjainen. Artikkelin perusteella voi saada sisäministeriöstämme todella hölmön kuvan.</p><p>Pohditaan asiaa juurta jaksain. Joukko irakilaisia on lähtenyt sekasortoa karkuun omasta kotimaastaan ja elävät täällä salaa, maan alla, monen kielteisen päätöksen jälkeen. He siis pitävät täällä oleskelua parempana kuin asumista omassa kotimaassaan. Ja yhtäkkiä ne, jotka ovat aiheuttaneet sekasorron heidän kotimaassaan, saapuvat heidän luokseen Suomeen tarjoamaan heille oman kotimaansa passeja. Ja kaiken lisäksi irakilaisilla on tähänkin saakka ollut täysvaltainen suurlähetystö Suomessa. Tämänkaltaisten läpinäkyvien ansojen ilmaantuminen saa kyseiset turvapaikanhakijat hakeutumaan entistä syvemmälle &rdquo;maan alle&rdquo;.</p><p>Ihmettelen myös suuresti, että Suomesta on useasti lähtenyt erilaisia, tietyistä päättäjistä koostuvia delegaatioita Irakiin &rdquo;käymään kauppaa&rdquo; kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden palautuksista. On ollut aiemmin myös puhetta siitä, että Irakin viranomaisille olisi maksettu jonkinlaisia avustusrahoja, jotta kielteisten turvapaikkahakemusten saaneiden palautusta voitaisiin nopeuttaa. Kuitenkaan useiden yritysten jälkeen virkamiehet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen käännyttämisprosesseista. On jopa käynyt niin, että osa etukäteen sovituista käännyttämisistä on pantu toteen, mutta laskeuduttuaan Irakiin ovat Irakin viranomaiset ilmoittaneet, etteivät ota heitä vastaan.</p><p>Hyvin todennäköisesti hyväuskoiset maamme päättäjät luulevat saavansa tällä tavoin mm. irakilaisia käännytettäväksi helpommin, mutta eivät ymmärrä, että asiat voivat mutkistua entisestään Irakin kanssa. Koska otamme opiksemme menneistä? &nbsp;Suomella on selvästi oma lehmä ojassa, mutta ymmärtääkö maamme päättäjät, että Irakilla pilkottaa jälleen ketunhäntä kainalossa?</p><p>&nbsp;</p><p>Muhis Azizi</p><p>Turun monikulttuurisuusneuvoston Pj.,</p><p>Erikoistuva maahanmuuttoasiantuntija</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Yle uutiset julkaisi tänään 12.9. artikkelin, jossa kerrottiin Irakin sisäministeriön saapuvan Suomeen jakamaan passeja jopa 500 irakilaiselle. Eli artikkelin mukaan irakilaiset turvapaikanhakijat voivat hakea ensimmäistä kertaa Suomesta oman maansa passia, jonka avulla he pystyisivät hakemaan Suomesta työperäistä oleskelulupaa. Täällä oleville turvapaikanhakijoille kyseinen ”uudistus” on todella läpinäkyvä ja voi vain miettiä mitä Irakin sisäministeriön ”passidelegaatio” on selittänyt Suomen viranomaisille.

On havaittavissa, että maamme maahanmuuttopolitiikka ja ministeriöt eivät ole nyt ajan tasalla. Joko olemme typerän sinisilmäisiä tai artikkeli ei ole täysin faktapohjainen. Artikkelin perusteella voi saada sisäministeriöstämme todella hölmön kuvan.

Pohditaan asiaa juurta jaksain. Joukko irakilaisia on lähtenyt sekasortoa karkuun omasta kotimaastaan ja elävät täällä salaa, maan alla, monen kielteisen päätöksen jälkeen. He siis pitävät täällä oleskelua parempana kuin asumista omassa kotimaassaan. Ja yhtäkkiä ne, jotka ovat aiheuttaneet sekasorron heidän kotimaassaan, saapuvat heidän luokseen Suomeen tarjoamaan heille oman kotimaansa passeja. Ja kaiken lisäksi irakilaisilla on tähänkin saakka ollut täysvaltainen suurlähetystö Suomessa. Tämänkaltaisten läpinäkyvien ansojen ilmaantuminen saa kyseiset turvapaikanhakijat hakeutumaan entistä syvemmälle ”maan alle”.

Ihmettelen myös suuresti, että Suomesta on useasti lähtenyt erilaisia, tietyistä päättäjistä koostuvia delegaatioita Irakiin ”käymään kauppaa” kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden palautuksista. On ollut aiemmin myös puhetta siitä, että Irakin viranomaisille olisi maksettu jonkinlaisia avustusrahoja, jotta kielteisten turvapaikkahakemusten saaneiden palautusta voitaisiin nopeuttaa. Kuitenkaan useiden yritysten jälkeen virkamiehet eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen käännyttämisprosesseista. On jopa käynyt niin, että osa etukäteen sovituista käännyttämisistä on pantu toteen, mutta laskeuduttuaan Irakiin ovat Irakin viranomaiset ilmoittaneet, etteivät ota heitä vastaan.

Hyvin todennäköisesti hyväuskoiset maamme päättäjät luulevat saavansa tällä tavoin mm. irakilaisia käännytettäväksi helpommin, mutta eivät ymmärrä, että asiat voivat mutkistua entisestään Irakin kanssa. Koska otamme opiksemme menneistä?  Suomella on selvästi oma lehmä ojassa, mutta ymmärtääkö maamme päättäjät, että Irakilla pilkottaa jälleen ketunhäntä kainalossa?

 

Muhis Azizi

Turun monikulttuurisuusneuvoston Pj.,

Erikoistuva maahanmuuttoasiantuntija

 

 

]]>
21 http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260899-irakin-passidelegaatiolla-ketunhanta-kainalossa#comments Kotimaa Maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttovirasto Sisäministeriö Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Wed, 12 Sep 2018 18:43:07 +0000 Muhis Azizi http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260899-irakin-passidelegaatiolla-ketunhanta-kainalossa
Jussi Halla-aho astuu omaan miinaansa http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260772-jussi-halla-aho-astuu-omaan-miinaansa <p><strong>Persuthan suorastaan kyyristelevät inhoamiensa vihervassareiden selän takana &ndash;&nbsp;</strong></p><p>nimittäin missä ovat perussuomalaisten puolueohjelman linjaukset ja puheenjohtajiston puheet vaatimassa suomalaisten työmarkkinapelisääntöjen uudistamista markkinatalous edellä? Missä ovat vaatimukset työehtosopimusten yleisitovuuden poistamiseksi lainsäädännöstämme (ainakin palkkojen osalta niin kuin me Nukkuvat haluamme)?</p><p>Entä missä on kaiken &rdquo;mamu ja matu&quot; ilotulituksen seassa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon pohdiskelut tulevaisuuden perusturvauudistuksesta, jolla em. asioita tehtäisiin mahdollisiksi &ndash; kuten Nukkuvien <u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt!</a></u></p><p><strong>Niitä ei ole yhtään missään.</strong></p><p>Väännetäänpä rautalangasta &ndash; jos Suomessa toimisi työvoiman kysyntä ja tarjonta työehtoja ja palkkoja määräävänä tekijänä, eikä pullamössö ay-pamppujen ja rasvanahkakapinallisten omat intohimot, olisi näiden &rdquo;mamujen ja matujen&quot; työllistymisaste aivan toinen kuin nykyisin. Myös suomalaisten työttömyys vähenisi oleellisesti. Euron olosuhteissa (kiinteä valuuttakurssi) työttömyys lisääntyy laskusuhdanteessa aina liikaa, koska palkat eivät jousta.</p><p>Jos pakettiin vielä lisättäisiin vaikkapa Nukkuvien ehdottama kokonaisvaltainen kansalaispalkkamalli (joka korjaa ongelmia aivan toisella tavalla kuin vihreiden perustulo ja jota maksetaan vain Suomen kansalaisille) olisi varmaa, että myös irakilaiset, afgaanit, syyrialaiset, somalit jne työllistyisivät paljon nykyistä paremmin. Kansalaispalkka mm. räjäyttäisi työn jakamisen markkinat, joten siitä hyötyvät aivan kaikki. Luonnollisesti myös kotoutuminen olisi paljon nykyistä helpompaa.</p><p><strong>Mistä sitten enää &rdquo;elintasopakolaisia&rdquo; persujen vaalivankkureita vetämään?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>Nukkuvien puolue &ndash; Nukkuvat ry (rp) ei puolueena ota kantaa lainkaan siihen millainen määrä pakolaisia tai ulkomaalaisia Suomessa tulisi olla (kts puolueohjelman <u><a href="https://www.nukkuvat.fi/puolueohjelma5-6/" target="_blank">luku 6.</a></u>) Sen sijaan haluamme herättää keskustelua siitä, että asioitten liika yksinkertaistaminen ei aina ole oikotie onneen.</p><p><strong>Perussuomalaisten tapa haastaa suomalaista valtapuoluediktatuuria ylikorostaen yhtä ainoaa asiaa ilman mitään tolkkua, vie lopulta omalle miinakentälle.</strong></p><p>Sekä nykyinen valtaeliitti valtapuolueissa, että sen terapiahaastaja perussuomalaiset pelaavat loppujen lopuksi aivan samaa &quot;valtaholismiin&quot; perustuvaa peliä, jossa oma &rdquo;väärä valtamekanismi&rdquo; sanelee täysin sen mistä puhutaan ja mitä kehitetään ja mitä ei &ndash; eihän sen niin pitänyt olla, eikö perussuomalaiset olekaan kansan asialla?</p><p>Katsokaa Halla-ahoa, Hakkaraista ja Huhtasaarta ja kysykää itseltänne, onko kukaan heistä koskaan ollut kadulla vaikeuksista huolimatta esittämässä <em>omasta kokemuksesta ja asioitten kokonaisuudesta lähtevää yhteiskunnallista sanomaa,</em> mihin sydän ja järki uskoo, mutta josta ei monikaan vielä tiedä &ndash; paljolti valtamedian touhun vuoksi? Ovatko he aloittaneet nollasta jotain oikeasti uutta, ovatko he todellisia kapinallisia jokaisen suomalaisen parhaaksi?</p><p>Jos joku väittää, että Jussi Halla-aho on juuri sellainen, niin esittäkää mestarille kutsu allekirjoittaneen kanssa YLE/MTV studioon prime time aikaan milloin tahansa &ndash;&nbsp;</p><p><strong>persujen puoluetoimisto hoitanee buukkauksen?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>10.9.2018</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Persuthan suorastaan kyyristelevät inhoamiensa vihervassareiden selän takana – 

nimittäin missä ovat perussuomalaisten puolueohjelman linjaukset ja puheenjohtajiston puheet vaatimassa suomalaisten työmarkkinapelisääntöjen uudistamista markkinatalous edellä? Missä ovat vaatimukset työehtosopimusten yleisitovuuden poistamiseksi lainsäädännöstämme (ainakin palkkojen osalta niin kuin me Nukkuvat haluamme)?

Entä missä on kaiken ”mamu ja matu" ilotulituksen seassa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon pohdiskelut tulevaisuuden perusturvauudistuksesta, jolla em. asioita tehtäisiin mahdollisiksi – kuten Nukkuvien Kansalaispalkka nyt!

Niitä ei ole yhtään missään.

Väännetäänpä rautalangasta – jos Suomessa toimisi työvoiman kysyntä ja tarjonta työehtoja ja palkkoja määräävänä tekijänä, eikä pullamössö ay-pamppujen ja rasvanahkakapinallisten omat intohimot, olisi näiden ”mamujen ja matujen" työllistymisaste aivan toinen kuin nykyisin. Myös suomalaisten työttömyys vähenisi oleellisesti. Euron olosuhteissa (kiinteä valuuttakurssi) työttömyys lisääntyy laskusuhdanteessa aina liikaa, koska palkat eivät jousta.

Jos pakettiin vielä lisättäisiin vaikkapa Nukkuvien ehdottama kokonaisvaltainen kansalaispalkkamalli (joka korjaa ongelmia aivan toisella tavalla kuin vihreiden perustulo ja jota maksetaan vain Suomen kansalaisille) olisi varmaa, että myös irakilaiset, afgaanit, syyrialaiset, somalit jne työllistyisivät paljon nykyistä paremmin. Kansalaispalkka mm. räjäyttäisi työn jakamisen markkinat, joten siitä hyötyvät aivan kaikki. Luonnollisesti myös kotoutuminen olisi paljon nykyistä helpompaa.

Mistä sitten enää ”elintasopakolaisia” persujen vaalivankkureita vetämään?

 

***

Nukkuvien puolue – Nukkuvat ry (rp) ei puolueena ota kantaa lainkaan siihen millainen määrä pakolaisia tai ulkomaalaisia Suomessa tulisi olla (kts puolueohjelman luku 6.) Sen sijaan haluamme herättää keskustelua siitä, että asioitten liika yksinkertaistaminen ei aina ole oikotie onneen.

Perussuomalaisten tapa haastaa suomalaista valtapuoluediktatuuria ylikorostaen yhtä ainoaa asiaa ilman mitään tolkkua, vie lopulta omalle miinakentälle.

Sekä nykyinen valtaeliitti valtapuolueissa, että sen terapiahaastaja perussuomalaiset pelaavat loppujen lopuksi aivan samaa "valtaholismiin" perustuvaa peliä, jossa oma ”väärä valtamekanismi” sanelee täysin sen mistä puhutaan ja mitä kehitetään ja mitä ei – eihän sen niin pitänyt olla, eikö perussuomalaiset olekaan kansan asialla?

Katsokaa Halla-ahoa, Hakkaraista ja Huhtasaarta ja kysykää itseltänne, onko kukaan heistä koskaan ollut kadulla vaikeuksista huolimatta esittämässä omasta kokemuksesta ja asioitten kokonaisuudesta lähtevää yhteiskunnallista sanomaa, mihin sydän ja järki uskoo, mutta josta ei monikaan vielä tiedä – paljolti valtamedian touhun vuoksi? Ovatko he aloittaneet nollasta jotain oikeasti uutta, ovatko he todellisia kapinallisia jokaisen suomalaisen parhaaksi?

Jos joku väittää, että Jussi Halla-aho on juuri sellainen, niin esittäkää mestarille kutsu allekirjoittaneen kanssa YLE/MTV studioon prime time aikaan milloin tahansa – 

persujen puoluetoimisto hoitanee buukkauksen?

 

***

10.9.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
57 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260772-jussi-halla-aho-astuu-omaan-miinaansa#comments Jussi Halla-aho Kansalaispalkka Maahanmuuttopolitiikka Perussuomalaiset Tulevaisuuden työmarkkinat Mon, 10 Sep 2018 17:53:42 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260772-jussi-halla-aho-astuu-omaan-miinaansa
Jari Tervo on oikeassa. Mielipiteiden on aika tulla julki. http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki <p>Jari Tervo ihmettelee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10375463">YLE:n haastattelussa</a>, miksi kirjailijat eivät tuoneet mielipiteitään esiin liittyen turvapaikanhakijatilanteeseen. &quot;Tervo&nbsp;&nbsp;tietää, että kirjailijat ovat ajattelevaa porukkaa.&quot;<br />Tervo näyttäisi luottavan siihen, että muutkin kirjailijat ovat hänen kanssaan samaa mieltä, että suomalaiset ovat epäkelpoja ali-ihmisiä ja turvapaikanhakijat ovat talouden, kulttuurin ja kaiken pelastus.<br />Tästä syystä Tervo toivoo, että useampi kirjailija avaisi aiheesta sanaisen arkkunsa.<br /><br />Ymmärrän, että Tervo on sen verran hyvin menestynyt elämässään, ettei ole helppo antaa laskeutua, kun on kerran kunnolla noussut hattuun, mutta siitä huolimatta suosittelisin Tervon pohtimaan tätä kysymystä:<br />Entä jos ne kirjailijakaverit eivät olekaan asioista samaa mieltä? Entäs jos ne kirjailijakaverit arvostaa länsimaalaista kulttuuria enemmän kuin Afrikan ja lähi-idän kulttuureja? Entä jos kirjailijakaverit eivät luota turvapaikkajärjestelmään ja kokevat nykyisen järjestelmän mahdollistavan myös rikollisten liikkumisen maasta toiseen? Entä jos kaverit kannattavatkin humanitaarisen maahanmuuton hoitamista pakolaiskiintiöillä? Tai ylipäänsä humanitaaristen ongelmien ratkaisemista lähellä ongelmapaikkoja eli tukemalla esimerkiksi pakolaisleirejä? Entä jos kirjailijakaverit ovat siksi hiljaa, kun pelkäävät joutuvansa kulttuuriväen joukkolynkkauksen kohteeksi, kuten esimerkiksi <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/223380-pirkko-saisio-vaatii-lehdessa-suvaitsevaisuus-pitaisi-heittaa-romukoppaan-jarjeton">Pirkko Saisiolle</a> kävi?<br /><br />Oikeastaan ainoa kerta, kun isomman luokan julkimo on tuonut esiin mielipiteitään, jotka eivät ole vastanneet konseutta maahanmuuttopolitiikassa (= rajat auki niin kaikki on ihanaa) oli se kerta, kun Teemu Selänne tokaisi, että olisi ihan fiksua edes vähän katsoa millaisia ihmisiä rajojen yli rynnii siviilien joukkoon.&nbsp;<br />Suomalaisten älymystön mukaan Teemu Selänne oli yksimielisesti natsi, ja paskamyrsky jatkui viikkoja.&nbsp;<br /><br />Ei tuollaista moni jaksa.<br /><br />Helpompi on olla hiljaa.<br /><br />Mutta juuri se on ongelma, että kun vain yksi kehtaa sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita, tämä yksi on helppo kivittää. Jos taas todella useat julkimot kertoisi valtamediassa mietteitään näistä asioista, ei olisi enää niin helppo ns. paremman väen käydä kimppuun, kun jos hyökkäisi yhden kimppuun, olisi hyökättävä myös muiden kimppuun.&nbsp;<br /><br />Logiikka on siis sama kuin esimeriksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpilkkap%C3%A4iv%C3%A4">jumalanpilkkapäivässä</a>. Kun miljoonat yhtä aikaa pilkkaavat jumalia, on vaikea ketään yhtä tiettyä yksilöä kivittää jumalanpilkasta. Tämä mentaliteetti on johtanu siihen, että nykypäivänä uskonnoista voidaan keskustella asiallisesti. Uskontojen hyötyjä ja haittoja voi analysoida. Voidaan kehua eri uskontoja ja voidaan kritisoida eri uskontoja.<br />Samoin keskustelu maahanmuutosta pitäisi normalisoida, ja tätä helpottaisi suuresti, jos julkimot uskaltaisivat puhua aiheesta.<br /><br />Osa julkimoista varmasti on sitä mieltä, että Suomi on tympeä maa, joka kuuluu tuhota islamin tieltä. Mutta myös iso osa julkimoista on varmasti sitä mieltä, että länsimaat, kuten Suomi, ovat puolustamisen arvoisia paikkoja, joissa on ihmisten hyvä elää. Nämä molemmat puolet haluaisin saada julkisuudessa kertomaan ajatuksiaan. Ja oltaisiin lähempänä sitä päivää, kun maahanmuutosta voisi oikeasti käydä analyyttista älykästä keskustelua ilman, että toinen hokee koko ajan itkukurkussa, &quot;rasismia, fasismia, natsismia, yhyy, tuli kakka housuun.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jari Tervo ihmettelee YLE:n haastattelussa, miksi kirjailijat eivät tuoneet mielipiteitään esiin liittyen turvapaikanhakijatilanteeseen. "Tervo  tietää, että kirjailijat ovat ajattelevaa porukkaa."
Tervo näyttäisi luottavan siihen, että muutkin kirjailijat ovat hänen kanssaan samaa mieltä, että suomalaiset ovat epäkelpoja ali-ihmisiä ja turvapaikanhakijat ovat talouden, kulttuurin ja kaiken pelastus.
Tästä syystä Tervo toivoo, että useampi kirjailija avaisi aiheesta sanaisen arkkunsa.

Ymmärrän, että Tervo on sen verran hyvin menestynyt elämässään, ettei ole helppo antaa laskeutua, kun on kerran kunnolla noussut hattuun, mutta siitä huolimatta suosittelisin Tervon pohtimaan tätä kysymystä:
Entä jos ne kirjailijakaverit eivät olekaan asioista samaa mieltä? Entäs jos ne kirjailijakaverit arvostaa länsimaalaista kulttuuria enemmän kuin Afrikan ja lähi-idän kulttuureja? Entä jos kirjailijakaverit eivät luota turvapaikkajärjestelmään ja kokevat nykyisen järjestelmän mahdollistavan myös rikollisten liikkumisen maasta toiseen? Entä jos kaverit kannattavatkin humanitaarisen maahanmuuton hoitamista pakolaiskiintiöillä? Tai ylipäänsä humanitaaristen ongelmien ratkaisemista lähellä ongelmapaikkoja eli tukemalla esimerkiksi pakolaisleirejä? Entä jos kirjailijakaverit ovat siksi hiljaa, kun pelkäävät joutuvansa kulttuuriväen joukkolynkkauksen kohteeksi, kuten esimerkiksi Pirkko Saisiolle kävi?

Oikeastaan ainoa kerta, kun isomman luokan julkimo on tuonut esiin mielipiteitään, jotka eivät ole vastanneet konseutta maahanmuuttopolitiikassa (= rajat auki niin kaikki on ihanaa) oli se kerta, kun Teemu Selänne tokaisi, että olisi ihan fiksua edes vähän katsoa millaisia ihmisiä rajojen yli rynnii siviilien joukkoon. 
Suomalaisten älymystön mukaan Teemu Selänne oli yksimielisesti natsi, ja paskamyrsky jatkui viikkoja. 

Ei tuollaista moni jaksa.

Helpompi on olla hiljaa.

Mutta juuri se on ongelma, että kun vain yksi kehtaa sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita, tämä yksi on helppo kivittää. Jos taas todella useat julkimot kertoisi valtamediassa mietteitään näistä asioista, ei olisi enää niin helppo ns. paremman väen käydä kimppuun, kun jos hyökkäisi yhden kimppuun, olisi hyökättävä myös muiden kimppuun. 

Logiikka on siis sama kuin esimeriksi jumalanpilkkapäivässä. Kun miljoonat yhtä aikaa pilkkaavat jumalia, on vaikea ketään yhtä tiettyä yksilöä kivittää jumalanpilkasta. Tämä mentaliteetti on johtanu siihen, että nykypäivänä uskonnoista voidaan keskustella asiallisesti. Uskontojen hyötyjä ja haittoja voi analysoida. Voidaan kehua eri uskontoja ja voidaan kritisoida eri uskontoja.
Samoin keskustelu maahanmuutosta pitäisi normalisoida, ja tätä helpottaisi suuresti, jos julkimot uskaltaisivat puhua aiheesta.

Osa julkimoista varmasti on sitä mieltä, että Suomi on tympeä maa, joka kuuluu tuhota islamin tieltä. Mutta myös iso osa julkimoista on varmasti sitä mieltä, että länsimaat, kuten Suomi, ovat puolustamisen arvoisia paikkoja, joissa on ihmisten hyvä elää. Nämä molemmat puolet haluaisin saada julkisuudessa kertomaan ajatuksiaan. Ja oltaisiin lähempänä sitä päivää, kun maahanmuutosta voisi oikeasti käydä analyyttista älykästä keskustelua ilman, että toinen hokee koko ajan itkukurkussa, "rasismia, fasismia, natsismia, yhyy, tuli kakka housuun."

]]>
37 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki#comments Jari Tervo Maahanmuuttopolitiikka Turvapaikanhakijat Turvapaikkajärjestelmä Mon, 03 Sep 2018 15:24:16 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki
Parempaa ja huonompaa väkivaltaa Euroopassa http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260109-parempaa-ja-huonompaa-vakivaltaa-euroopassa <p>Miltä tuntuisi, jos Euroopan johtajat ja mediaeliitti kirjoittaisivat, että &quot;meidän on nyt vain totuttava äärioikeiston riehuntaan&quot;, tai että &quot;äärioikeiston summittainen väkivalta on ihmisyyttä&quot; tai vaikkapa &quot;natsien marssit on osa modernin suurkaupungin elämää&quot;.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Minä en haluaisi sanoa noin. Eikä noin kukaan sanokaan - päinvastoin. Oman käden oikeudelle vaaditaan nollatoleranssia, viimeksi eilen Saksan Chemnitzin mellakoiden jälkeen. Ja se on ihan oikein.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10373153">https://yle.fi/uutiset/3-10373153</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta se, mikä EI ole oikein, on nollatoleranssista luopuminen suosiolla niissä tapauksissa, kun kyse on hieman &quot;etnisempien&quot; tahojen tekemästä väkivallasta, oli se sitten satunnaista puukottelua, seksuaalista väkivaltaa tai täysimittaisia terrori-iskuja. Eilistenkin Saksan Chemnitzin levottomuuksien tuomitsemisessa maan johto unohti täysin, mistä ne saivat alkunsa, siis irakilaisen ja syyrialaisen tekemistä puukotuksista, joissa menetettiin jälleen yksi ihmishenki ja haavoitettiin useampia. Tätä väkivallantekoa ei tuomittu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kovin vaisua on ollut tuomitseminen myös Eurooppaa riivanneita terrori-iskuja kohtaan. Tämän kirjoituksen alussa siteeraamani lauseet eivät nimittäin ole kuvitteellisia. Ne ovat vain yhdeltä osin muutettuja, mutta muuten oikeita sitaatteja, joilla on alistuneesti huokaisten hyväksytty väkivalta ja terrori, kunhan tekijällä on &quot;hyväksyttävä&quot; tausta ja uhrit ihan vain epäeksoottisia kantakansalaisia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eli tässä vähän sitaattien luetteloa:</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ranskan pääministeri (2014-2016) Manuel Valls&nbsp; vuonna 2016 Nizzassa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen: &quot;Ajat ovat muuttuneet, ja Ranskan on opittava elämään terrorismin kanssa.&quot;&nbsp;<br />Lontoon pormestari, Sadiq Khan: &quot;terrorismi on osa suurkaupungin elämää.&quot;&nbsp;<br />BBC:n uutisankkuri, Katty Kay Manchesterin itsemurhapommituksen jälkeen: &quot;Eurooppa on tottumassa tällaisiin iskuihin. Meidän täytyy, koska emme pysty koskaan nitistämään sitä kokonaan&quot;</p> <p>Ja Suomessa Turun sanomien Rebekka Härkönen: &quot;Terrorismi on ihmisyyttä&quot;.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lopputulema: Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia, mutta toisten henki on arvokkaampi kuin toisten. Älkää unohtako sitä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miltä tuntuisi, jos Euroopan johtajat ja mediaeliitti kirjoittaisivat, että "meidän on nyt vain totuttava äärioikeiston riehuntaan", tai että "äärioikeiston summittainen väkivalta on ihmisyyttä" tai vaikkapa "natsien marssit on osa modernin suurkaupungin elämää". 

 

Minä en haluaisi sanoa noin. Eikä noin kukaan sanokaan - päinvastoin. Oman käden oikeudelle vaaditaan nollatoleranssia, viimeksi eilen Saksan Chemnitzin mellakoiden jälkeen. Ja se on ihan oikein. https://yle.fi/uutiset/3-10373153

 

Mutta se, mikä EI ole oikein, on nollatoleranssista luopuminen suosiolla niissä tapauksissa, kun kyse on hieman "etnisempien" tahojen tekemästä väkivallasta, oli se sitten satunnaista puukottelua, seksuaalista väkivaltaa tai täysimittaisia terrori-iskuja. Eilistenkin Saksan Chemnitzin levottomuuksien tuomitsemisessa maan johto unohti täysin, mistä ne saivat alkunsa, siis irakilaisen ja syyrialaisen tekemistä puukotuksista, joissa menetettiin jälleen yksi ihmishenki ja haavoitettiin useampia. Tätä väkivallantekoa ei tuomittu.

 

Kovin vaisua on ollut tuomitseminen myös Eurooppaa riivanneita terrori-iskuja kohtaan. Tämän kirjoituksen alussa siteeraamani lauseet eivät nimittäin ole kuvitteellisia. Ne ovat vain yhdeltä osin muutettuja, mutta muuten oikeita sitaatteja, joilla on alistuneesti huokaisten hyväksytty väkivalta ja terrori, kunhan tekijällä on "hyväksyttävä" tausta ja uhrit ihan vain epäeksoottisia kantakansalaisia.

 

Eli tässä vähän sitaattien luetteloa:

 

Ranskan pääministeri (2014-2016) Manuel Valls  vuonna 2016 Nizzassa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen: "Ajat ovat muuttuneet, ja Ranskan on opittava elämään terrorismin kanssa." 
Lontoon pormestari, Sadiq Khan: "terrorismi on osa suurkaupungin elämää." 
BBC:n uutisankkuri, Katty Kay Manchesterin itsemurhapommituksen jälkeen: "Eurooppa on tottumassa tällaisiin iskuihin. Meidän täytyy, koska emme pysty koskaan nitistämään sitä kokonaan"

Ja Suomessa Turun sanomien Rebekka Härkönen: "Terrorismi on ihmisyyttä".

 

Lopputulema: Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia, mutta toisten henki on arvokkaampi kuin toisten. Älkää unohtako sitä.

 

]]>
168 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260109-parempaa-ja-huonompaa-vakivaltaa-euroopassa#comments Äärioikeisto Chemnitzin mellakat Maahanmuuttopolitiikka Terrorismi Tue, 28 Aug 2018 10:42:33 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260109-parempaa-ja-huonompaa-vakivaltaa-euroopassa
SDP:n "salainen muistio" maahanmuuttopolitiikasta - faktat tiskiin! http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin <p>Perussuomalaisten äänenkannattaja, nettilehti Suomen Uutiset on julkaissut skandaalinkäryisen<a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/"> jutun</a> SDP:n &quot;salaisista maahanmuuttolinjauksista&quot;. Artikkeli perustuu SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa pohtivan työryhmän sähköpostilistalta vuodettuun viestiin, jonka sisältö esitetään &quot;muistiona&quot; jonka pohjalta SDP asettaa tavoitteensa eduskuntavaaleihin.</p><p>Perussuomalaiset ilmeisesti panikoivat heikkoa, Vasemmistoliiton tasolle uuvahtanutta kannatustaan, sillä niin heikolla pohjalla kyseinen hölynpöly on. Ensinnäkin faktat:</p><p>1) Kyseessä on kahden henkilön, <strong>Marianne Laxénin </strong>ja <strong>Peter Saramon </strong>laatima esitys työryhmälle, ei siis edes virallinen pohjaesitys työryhmän kannaksi, saati työryhmän virallinen kanta. Suomen Uutisetkin myöntää tämän. Molemmat tunnetaan SDP:n sisällä maahanmuuttoon tavallista myönteisemmin suhtautuvina. Saramo ja Laxén ovat muutenkin värikkäitä persoonia, joiden kannanotot eivät vastaa demareissa valtavirtaa sen enempää idänpolitiikan kuin EU-kantojenkaan suhteen.</p><p>2) Mikään työryhmässä oleva esitys ei edes hyväksytyksi tultuaan ole &quot;SDP:n kanta&quot;, vaan puolueen kannan muodostavat puoluehallitus ja -valtuusto puoluekokouksen asettamissa raameissa.</p><p>3) Muistiossa esitetyt ajatukset oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämisestä, työperäisen maahanmuuton pelisääntöjen muuttamisesta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkapolitiikasta ja oikeuskäsittelyiden vähentämisestä maastapoistojen yhteydessä olisivat kaikki keinoja, joilla vähennettäisiin ihmisten oleskelua Suomessa ns. harmaassa tilassa, jossa heillä ei ole toisaalta oleskelulupaa eikä tietoa tulevaisuudestaan, mutta ei toisaalta tietoa siitäkään, joutuvatko he poistumaan maasta. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka vähentäisi maasta toiseen siirtymistä kesken turvapaikkaprosessin ja ylipäätään spontaanien hakemusten määrää.</p><p>4) Työkykyisille henkilöille parempi mahdollisuus saada työperäinen oleskelulupa Suomessa vähentäisi perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi Kainuussa olisi työpaikkoja auki, mutta ei tekijöitä niihin. Samanlaisia tilanteita on muuallakin.</p><p>5) Uudistusten hintaa ei tässä vaiheessa voikaan tietää. Esitykset ovat niin yleistasoisia, että tarkkaa kustannusarviota on vaikea laatia. Toki vaikutusarviointi ja asiallinen valmistelu ovat asioita, joissa tulevan hallituksen täytyy skarpata nykyisen hallituksen karmeaan alennustilaan ajaman lainvalmistelun jälkeen.</p><p>Minä, kuten suurin osa muistakin demareiden jäsenistä, kannattajista ja äänestäjistä kannatamme rikoksiin syyllistyneiden ulkomaan kansalaisten poistamista maasta. Poikkeuksen muodostaa vain tilanne, jossa poisto aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Eli mikäli rikos on lievä tai mitätön, mutta palautus aiheuttaisi henkilölle vaaran kidutuksesta tai kuolemasta,&nbsp; tai vastaavasti henkilö on pääasiallisesti kotoutunut hyvin Suomeen ja sitten hairahtuu kerran (tötöilee liikenteessä, ajautuu tappeluun, sählää verojen kanssa), niin olisi kohtuutonta karkottaa häntä.</p><p>Uskoisin, että tämä linja heijastuu myös SDP:n lopullisesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta eduskuntavaaleja varten. Toivottavasti Perussuomalaisetkin tarjoaa ennen vaaleja konkreettisen poliittisen ohjelman siitä, miten Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muutettaisiin ja miten Suomesta jo oleskeluluvan saaneiden kotoutumista käytännössä edistettäisiin. Sitten päästäisiin trollailun sijaan keskustelemaan asiasta.</p> Perussuomalaisten äänenkannattaja, nettilehti Suomen Uutiset on julkaissut skandaalinkäryisen jutun SDP:n "salaisista maahanmuuttolinjauksista". Artikkeli perustuu SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa pohtivan työryhmän sähköpostilistalta vuodettuun viestiin, jonka sisältö esitetään "muistiona" jonka pohjalta SDP asettaa tavoitteensa eduskuntavaaleihin.

Perussuomalaiset ilmeisesti panikoivat heikkoa, Vasemmistoliiton tasolle uuvahtanutta kannatustaan, sillä niin heikolla pohjalla kyseinen hölynpöly on. Ensinnäkin faktat:

1) Kyseessä on kahden henkilön, Marianne Laxénin ja Peter Saramon laatima esitys työryhmälle, ei siis edes virallinen pohjaesitys työryhmän kannaksi, saati työryhmän virallinen kanta. Suomen Uutisetkin myöntää tämän. Molemmat tunnetaan SDP:n sisällä maahanmuuttoon tavallista myönteisemmin suhtautuvina. Saramo ja Laxén ovat muutenkin värikkäitä persoonia, joiden kannanotot eivät vastaa demareissa valtavirtaa sen enempää idänpolitiikan kuin EU-kantojenkaan suhteen.

2) Mikään työryhmässä oleva esitys ei edes hyväksytyksi tultuaan ole "SDP:n kanta", vaan puolueen kannan muodostavat puoluehallitus ja -valtuusto puoluekokouksen asettamissa raameissa.

3) Muistiossa esitetyt ajatukset oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämisestä, työperäisen maahanmuuton pelisääntöjen muuttamisesta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkapolitiikasta ja oikeuskäsittelyiden vähentämisestä maastapoistojen yhteydessä olisivat kaikki keinoja, joilla vähennettäisiin ihmisten oleskelua Suomessa ns. harmaassa tilassa, jossa heillä ei ole toisaalta oleskelulupaa eikä tietoa tulevaisuudestaan, mutta ei toisaalta tietoa siitäkään, joutuvatko he poistumaan maasta. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka vähentäisi maasta toiseen siirtymistä kesken turvapaikkaprosessin ja ylipäätään spontaanien hakemusten määrää.

4) Työkykyisille henkilöille parempi mahdollisuus saada työperäinen oleskelulupa Suomessa vähentäisi perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi Kainuussa olisi työpaikkoja auki, mutta ei tekijöitä niihin. Samanlaisia tilanteita on muuallakin.

5) Uudistusten hintaa ei tässä vaiheessa voikaan tietää. Esitykset ovat niin yleistasoisia, että tarkkaa kustannusarviota on vaikea laatia. Toki vaikutusarviointi ja asiallinen valmistelu ovat asioita, joissa tulevan hallituksen täytyy skarpata nykyisen hallituksen karmeaan alennustilaan ajaman lainvalmistelun jälkeen.

Minä, kuten suurin osa muistakin demareiden jäsenistä, kannattajista ja äänestäjistä kannatamme rikoksiin syyllistyneiden ulkomaan kansalaisten poistamista maasta. Poikkeuksen muodostaa vain tilanne, jossa poisto aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Eli mikäli rikos on lievä tai mitätön, mutta palautus aiheuttaisi henkilölle vaaran kidutuksesta tai kuolemasta,  tai vastaavasti henkilö on pääasiallisesti kotoutunut hyvin Suomeen ja sitten hairahtuu kerran (tötöilee liikenteessä, ajautuu tappeluun, sählää verojen kanssa), niin olisi kohtuutonta karkottaa häntä.

Uskoisin, että tämä linja heijastuu myös SDP:n lopullisesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta eduskuntavaaleja varten. Toivottavasti Perussuomalaisetkin tarjoaa ennen vaaleja konkreettisen poliittisen ohjelman siitä, miten Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muutettaisiin ja miten Suomesta jo oleskeluluvan saaneiden kotoutumista käytännössä edistettäisiin. Sitten päästäisiin trollailun sijaan keskustelemaan asiasta.

]]>
24 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin#comments Kotimaa Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Perussuomalaiset SDP Tue, 29 May 2018 14:17:18 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin
Mykkänen kirjoitti typeriä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria <p>Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) hyökkää <a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255582-japanin-tie-on-alamaki" target="_blank">blogissaan</a> perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa vastaan siitä kun tämä sanoi, että Suomi voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa Japanista mallia ja pitää kiinni oma kansa ensin -politiikasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri Mykkäsen käyttämät argumentit ovat niin typeriä ja ympäripyöreitä, että päätin taistella poliittista idiotismia vastaan ja vastata Mykkäsen blogissaan käyttämiin argumentteihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Halla-Aho [sic] haluaa siis Suomesta Euroopan Japanin. Japanilaisten elintaso on kehittynyt tällä vuosituhannella teollisuusmaista heikoimmin.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Sisäministeri sivuutti kaiken muun ja ryntäsi suoraan talousargumenttiin, joka selittynee ministerin ekonomistin koulutuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja&nbsp;jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena?</p><p>&nbsp;</p><p>Entä miksi ministeri ylipäänsä valikoi juuri ratkaisevaksi mittariksi elintason kehittymisen, kun kyse on harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta? Eikö Japanin elintaso siis miellytä ministeriä vaikka se on Aasian parhaimpia?</p><p>&nbsp;</p><p>Todellisuudessa myös Kiina on harjoittanut ehkä tiukinta kuviteltavissa olevaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta siellä elintason kehitys on ollut päinvastoin nopeaa. Voisiko olla niin, ettei Mykkäsen käyttämä talouden mittari olekaan suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikan tiukkuuteen?</p><p>&nbsp;</p><p>On myös muita talouden mittareita, jos niitä vain heiteltäisiin hatusta argumentteina. Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Hyvä, että maahanmuutosta keskustellaan nyt oikeilla termeillä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutosta keskustelun oikeilla termeillä tulisi olla itsestäänselvyys sisäministeriltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän toteaminen heti alussa (jokseenkin sattumanvaraisen taloustieteellisen mittarin esiin noston jälkeen) antaa kuitenkin sen käsityksen, että Mykkänen viittaa tällä siihen, että hän tahtoisi puhua maahanmuutosta itselleen tutuilla <em>taloustieteen termeillä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Totta on, että Japanissa on paikattu puuttuvaa maahanmuuttoa hyödyntämällä robotteja vaikkapa vanhustenhoidossa. Automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua. Miksi onnistuisi meiltä paremmin?</em></p><p>&nbsp;</p><p>Aika negatiivista ajattelua entiseltä kauppa- ja kehitysministeriltä. Totta kai Suomi onnistuu missä vain ja vielä paremmin kuin muut, sisulla ja älyllä!</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea voi verrata Japaniin vanhenevan väestön osalta. Japanissa väestön vanhenemista on tapahtunut Suomea aiemmin. Eivätkä asiat sentään niin huonosti Japanissa ole, vai ovatko?</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy myös huomata, että teknologian kehitys on huimaa ja Japanilla ei ole ollut historiallisessa vertailussa käytössään uutta teknologiaa. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta ministeri ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä Suomikin siis pärjää hyvin kymmenen vuoden päästä, vaikka kaikki toteutuisi Mykkäsen ennustamalla tavalla kuin Japanissa (tämä on ennustuksena tosin äärimmäisen hölmö, koska vaikka Suomella ja Japanilla on muutamia yhteneväisyyksiä, on kyseessä kuitenkin kaksi hyvin erilaista maata).</p><p>&nbsp;</p><p>On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta arvopohjaisesti voidaan myös todeta, että vaikka japanilaiset suhtautuvat robotteihin ja automaatioon myönteisesti, niin japanilaiset myös kunnioittavat vanhuksia paljon ja vanhukset usein asuvat saman katon alla jälkipolvien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on itsestäänselvää.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Kotoutammeko kotiin vai töihin &ndash; koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Paitsi, että kotimaassaan olevia suomalaisia ei tarvitse &quot;kotouttaa&quot;. &quot;Kotouttaminen&quot; on keskeinen maahanmuuttosanaston termi. Juuri edellä Mykkänen korosti, että maahanmuutosta täytyy puhua oikeilla termeillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Pidän hyvin erikoisena, että ensin Mykkänen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen terminologiaan ja sitten puhuu vain yleisesti &quot;maahanmuuttajista&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Työperäisillä maahanmuuttajillahan on työsopimus ja työperäinen oleskelulupa, joten heidän työllistämiseensä ei tarvita mitään &quot;mallia&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei-työperäiset (pääosin humanitaarisesta tai perhesiteisiin perustuvasta syystä saapuvat) maahanmuuttajat täytyy saada töihin, jos heidän annetaan Suomessa majailla. Tästä kaikki ovat olleet samaa mieltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä. Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä Mykkänen piiloutuu ympäripyöreän &quot;monikulttuurisuus&quot;-argumentin taakse.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä on tämä maaginen monikulttuurisuus, jota jo nykyiset Suomen lait tai käytännöt eivät mahdollista?</p><p>&nbsp;</p><p>Aidosti monikulttuurinen yhteiskunta ei ole välttämättä &quot;avoin ja helposti lähestyttävä&quot;, vaan se voi olla ikävä sekasortoinen paikka, jossa vallitsee useiden eri arvojen ja kulttuurien konflikti.</p><p>&nbsp;</p><p>Monikulttuurisuus sanan kirjaimellisessa merkityksessä merkitsee nähdäkseni sitä, että silloin joudut suvaitsemaan myös ne kulttuurit, joita et itse pidä mieluisina. Monien muslimimaiden kulttuuri on keskiajalle jämähtänyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiinassa kidutetaan koiria elävältä ja syödään. Useissa maissa virkamiehet ovat korruptoituneita ja ihmiset kiertävät veronmaksua. Suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa myös nämä omalle kulttuurille epämiellyttävät asiat pitäisi hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten poliitikkojen puheet monikulttuurisuudesta koskevat yleensä ideologiaa tai normatiivisia ihanteita ja politiikan asenteita. Valitettavasti tosielämään sovellettuna nämä ihanteet ovat osoittautuneet yhtä isoksi kasaksi hevonpaskaa kuin kommunismi.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Monikulttuurisuus&quot;-käsitteessä on keskeistä ymmärtää, että sen tarkoitus on usein vastustaa kansallismielisenä pidettyjä arvoja, jotka usein kiteytetään sanoihin koti, uskonto ja isänmaa. Jos Mykkänen on tästä eri mieltä, toivoisin että hän määrittelisi tarkemmin blogissaan, mitä hänen käyttämänsä monikulttuurisuus-sana merkitsee.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä vahingollista sekoilua vai halpaa populismia? En ole kuullut kenenkään edes vastustavan nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa Halla-aho aidosti vastustaa 19.5. pitämässään puheessa, jota Mykkänen nyt siis blogissaan kritisoi. Tämä ei olisi tosin ensimmäinen kerta, kun kuulen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa perusteltavan ministerin tässä käyttämillä virheellisillä argumenteilla, vaikka matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Sinisilmäinen ei toki pidä olla. Euroopan rajoilla vallitsevat elintasoerot, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät ole yhdistettävissä järkevästi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toivottavasti tämä realistinen näkemys muuttuu vielä jonain päivänä kokoomuksen politiikaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Turvaa tulee antaa vainon tai kidutuksen uhreille.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Vaan kuinka paljon ja minkä kustannuksella? Toisaalla Mykkänen sanoo ensin, ettei pidä olla sinisilmäinen, mutta sitten hän lyö pöytään auttamisen argumentin. Tämä lähes kumoaa juuri aiemmassa lauseessa sanotun käytännön politiikassa. Mykkäsen tarkoitus ei liene sanoa taaskaan mitään konkreettista?</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Sen sijaan työsuhteeseen tulevia ei kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat on kunnossa.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Eivätkö työsuhteeseen tulevien (työperäisten) maahanmuuttajien turvallisuustaustat ole kunnossa? Ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisen vihjauksen ja erikoista, että se tulee vielä sisäministeriltä. En ole itse asiassa edes kuullut, että työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen saapuvien turvallisuustaustoja tutkittaisiin. Toki kaikkia koskeva yleinen maahantulon edellytys on, ettei vaaranna turvallisuutta, mutta onko tämä jotenkin oleellinen asia tässä yhteydessä?</p><p>&nbsp;</p><p>Ylipäänsä on vähän erikoista, että Mykkänen korostaa työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti juuri tässä yhteydessä, kun siitä ei ollut alun alkaenkaan erityisesti puhetta... Onhan toki hyvä, jos siitäkin asiasta puhutaan, vaikka keskustelun taso onkin viimeiset kymmenen vuotta ollut tämä:</p><p><a href="http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html">http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) hyökkää blogissaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa vastaan siitä kun tämä sanoi, että Suomi voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa Japanista mallia ja pitää kiinni oma kansa ensin -politiikasta.

 

Ministeri Mykkäsen käyttämät argumentit ovat niin typeriä ja ympäripyöreitä, että päätin taistella poliittista idiotismia vastaan ja vastata Mykkäsen blogissaan käyttämiin argumentteihin.

 

Mykkänen: Halla-Aho [sic] haluaa siis Suomesta Euroopan Japanin. Japanilaisten elintaso on kehittynyt tällä vuosituhannella teollisuusmaista heikoimmin.

 

Sisäministeri sivuutti kaiken muun ja ryntäsi suoraan talousargumenttiin, joka selittynee ministerin ekonomistin koulutuksella.

 

Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena?

 

Entä miksi ministeri ylipäänsä valikoi juuri ratkaisevaksi mittariksi elintason kehittymisen, kun kyse on harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta? Eikö Japanin elintaso siis miellytä ministeriä vaikka se on Aasian parhaimpia?

 

Todellisuudessa myös Kiina on harjoittanut ehkä tiukinta kuviteltavissa olevaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta siellä elintason kehitys on ollut päinvastoin nopeaa. Voisiko olla niin, ettei Mykkäsen käyttämä talouden mittari olekaan suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikan tiukkuuteen?

 

On myös muita talouden mittareita, jos niitä vain heiteltäisiin hatusta argumentteina. Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen.

 

Mykkänen: Hyvä, että maahanmuutosta keskustellaan nyt oikeilla termeillä.

 

Maahanmuutosta keskustelun oikeilla termeillä tulisi olla itsestäänselvyys sisäministeriltä.

 

Tämän toteaminen heti alussa (jokseenkin sattumanvaraisen taloustieteellisen mittarin esiin noston jälkeen) antaa kuitenkin sen käsityksen, että Mykkänen viittaa tällä siihen, että hän tahtoisi puhua maahanmuutosta itselleen tutuilla taloustieteen termeillä.

 

Mykkänen: Totta on, että Japanissa on paikattu puuttuvaa maahanmuuttoa hyödyntämällä robotteja vaikkapa vanhustenhoidossa. Automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua. Miksi onnistuisi meiltä paremmin?

 

Aika negatiivista ajattelua entiseltä kauppa- ja kehitysministeriltä. Totta kai Suomi onnistuu missä vain ja vielä paremmin kuin muut, sisulla ja älyllä!

 

Suomea voi verrata Japaniin vanhenevan väestön osalta. Japanissa väestön vanhenemista on tapahtunut Suomea aiemmin. Eivätkä asiat sentään niin huonosti Japanissa ole, vai ovatko?

 

Täytyy myös huomata, että teknologian kehitys on huimaa ja Japanilla ei ole ollut historiallisessa vertailussa käytössään uutta teknologiaa. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta ministeri ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.

 

Kyllä Suomikin siis pärjää hyvin kymmenen vuoden päästä, vaikka kaikki toteutuisi Mykkäsen ennustamalla tavalla kuin Japanissa (tämä on ennustuksena tosin äärimmäisen hölmö, koska vaikka Suomella ja Japanilla on muutamia yhteneväisyyksiä, on kyseessä kuitenkin kaksi hyvin erilaista maata).

 

On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.

 

Toisaalta arvopohjaisesti voidaan myös todeta, että vaikka japanilaiset suhtautuvat robotteihin ja automaatioon myönteisesti, niin japanilaiset myös kunnioittavat vanhuksia paljon ja vanhukset usein asuvat saman katon alla jälkipolvien kanssa.

 

Mykkänen: Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat.

 

Tämä on itsestäänselvää.

 

Mykkänen: Kotoutammeko kotiin vai töihin – koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan.

 

Paitsi, että kotimaassaan olevia suomalaisia ei tarvitse "kotouttaa". "Kotouttaminen" on keskeinen maahanmuuttosanaston termi. Juuri edellä Mykkänen korosti, että maahanmuutosta täytyy puhua oikeilla termeillä.

 

Mykkänen: Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat.

 

Pidän hyvin erikoisena, että ensin Mykkänen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen terminologiaan ja sitten puhuu vain yleisesti "maahanmuuttajista".

 

Työperäisillä maahanmuuttajillahan on työsopimus ja työperäinen oleskelulupa, joten heidän työllistämiseensä ei tarvita mitään "mallia".

 

Ei-työperäiset (pääosin humanitaarisesta tai perhesiteisiin perustuvasta syystä saapuvat) maahanmuuttajat täytyy saada töihin, jos heidän annetaan Suomessa majailla. Tästä kaikki ovat olleet samaa mieltä.

 

Mykkänen: Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä. Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä.

 

Tässä Mykkänen piiloutuu ympäripyöreän "monikulttuurisuus"-argumentin taakse.

 

Mitä on tämä maaginen monikulttuurisuus, jota jo nykyiset Suomen lait tai käytännöt eivät mahdollista?

 

Aidosti monikulttuurinen yhteiskunta ei ole välttämättä "avoin ja helposti lähestyttävä", vaan se voi olla ikävä sekasortoinen paikka, jossa vallitsee useiden eri arvojen ja kulttuurien konflikti.

 

Monikulttuurisuus sanan kirjaimellisessa merkityksessä merkitsee nähdäkseni sitä, että silloin joudut suvaitsemaan myös ne kulttuurit, joita et itse pidä mieluisina. Monien muslimimaiden kulttuuri on keskiajalle jämähtänyttä.

 

Kiinassa kidutetaan koiria elävältä ja syödään. Useissa maissa virkamiehet ovat korruptoituneita ja ihmiset kiertävät veronmaksua. Suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa myös nämä omalle kulttuurille epämiellyttävät asiat pitäisi hyväksyä.

 

Suomalaisten poliitikkojen puheet monikulttuurisuudesta koskevat yleensä ideologiaa tai normatiivisia ihanteita ja politiikan asenteita. Valitettavasti tosielämään sovellettuna nämä ihanteet ovat osoittautuneet yhtä isoksi kasaksi hevonpaskaa kuin kommunismi.

 

"Monikulttuurisuus"-käsitteessä on keskeistä ymmärtää, että sen tarkoitus on usein vastustaa kansallismielisenä pidettyjä arvoja, jotka usein kiteytetään sanoihin koti, uskonto ja isänmaa. Jos Mykkänen on tästä eri mieltä, toivoisin että hän määrittelisi tarkemmin blogissaan, mitä hänen käyttämänsä monikulttuurisuus-sana merkitsee.

 

Mykkänen: GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula.

 

Onko tämä vahingollista sekoilua vai halpaa populismia? En ole kuullut kenenkään edes vastustavan nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä.

 

Sen sijaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa Halla-aho aidosti vastustaa 19.5. pitämässään puheessa, jota Mykkänen nyt siis blogissaan kritisoi. Tämä ei olisi tosin ensimmäinen kerta, kun kuulen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa perusteltavan ministerin tässä käyttämillä virheellisillä argumenteilla, vaikka matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa.

 

Mykkänen: Sinisilmäinen ei toki pidä olla. Euroopan rajoilla vallitsevat elintasoerot, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät ole yhdistettävissä järkevästi.

 

Toivottavasti tämä realistinen näkemys muuttuu vielä jonain päivänä kokoomuksen politiikaksi.

 

Mykkänen: Turvaa tulee antaa vainon tai kidutuksen uhreille.

 

Vaan kuinka paljon ja minkä kustannuksella? Toisaalla Mykkänen sanoo ensin, ettei pidä olla sinisilmäinen, mutta sitten hän lyö pöytään auttamisen argumentin. Tämä lähes kumoaa juuri aiemmassa lauseessa sanotun käytännön politiikassa. Mykkäsen tarkoitus ei liene sanoa taaskaan mitään konkreettista?

 

Mykkänen: Sen sijaan työsuhteeseen tulevia ei kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat on kunnossa.

 

Eivätkö työsuhteeseen tulevien (työperäisten) maahanmuuttajien turvallisuustaustat ole kunnossa? Ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisen vihjauksen ja erikoista, että se tulee vielä sisäministeriltä. En ole itse asiassa edes kuullut, että työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen saapuvien turvallisuustaustoja tutkittaisiin. Toki kaikkia koskeva yleinen maahantulon edellytys on, ettei vaaranna turvallisuutta, mutta onko tämä jotenkin oleellinen asia tässä yhteydessä?

 

Ylipäänsä on vähän erikoista, että Mykkänen korostaa työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti juuri tässä yhteydessä, kun siitä ei ollut alun alkaenkaan erityisesti puhetta... Onhan toki hyvä, jos siitäkin asiasta puhutaan, vaikka keskustelun taso onkin viimeiset kymmenen vuotta ollut tämä:

http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html

]]>
21 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria#comments Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Työmarkkina Työperäinen maahanmuutto Väestörakenne Mon, 21 May 2018 05:57:22 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria
Saako olla isänmaallinen vuonna 2018? http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254963-saako-olla-isamaallinen-vuonna-2018 <p>Kyösti Kallio piti sata vuotta sitten koko kansaa yhdistäneen puheen, jossa hän sanoi, että &rdquo;ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia&rdquo;. Nykyään isämaallisuus yhdistetään usein äärioikeistolaisuuteen, nationalismiin, fasismiin ja jopa rasismiin. Tänä päivänä on vaikea olla isänmaallinen leimautumatta ja saamatta osakseen haukkumista.</p><p>Vuonna 2015 Vihreät vaativat puoluekokousaloitteella, että Suomen lipun turmelu olisi sallittava ja hautarauhan rikkominen pitäisi poistaa rikoslaista. Toisena esimerkkinä artisti Maija Vilkkumaa on sanonut kaipaavansa anti-isänmaallista meininkiä ja olevansa kyllästynyt talvisodan ja Suomen lipun ihannointiin. Mitäköhän Kyösti olisi näihin sanonut jos olisi näkemässä?</p><p>Mielestäni meidän täytyy olla edelleen ylpeitä isänmaastamme ja sata vuotisesta historiastamme. Suomesta on saatu rakennettua yksi maailman turvallisimmista ja arvostetuimmista valtioista, ja siitä on syytä pitää edelleenkin huolta.</p><p>Viime vuosina Suomi on kuitenkin ollut ihan erilaisten haasteiden edessä mitä tulee turvallisuuteen. Kun seuraa julkista keskustelua, kaikki mikä liittyy maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen, on joidenkin ihmisten mielestä rasismia, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. &nbsp;Maahanmuuttopolitiikan kritiikki ei ole sama asia kuin maahanmuuttajien rasistinen haukkuminen. Kansallisesta turvallisuudesta saa olla huolissaan ja on erittäin huolestuttavaa, että moni kokee jo turvallisuuden tunteensa laskeneen.</p><p>Isänmaallisuus on sitä, että huolehdimme yhteiskunnastamme ja tähän kaikkien tulisi pyrkiä. Ei ole syytä ryhtyä vastakkainasetteluun vaan puhaltaa yhteen hiileen. Vaalitaan ja ollaan ylpeitä suomalaisuudesta, kuten esi-isämmekin ovat olleet. Kunnioitetaan myös sen symboleja ja traditioita. Pidetään huolta siitä, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi täällä omassa kotimaassaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyösti Kallio piti sata vuotta sitten koko kansaa yhdistäneen puheen, jossa hän sanoi, että ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia”. Nykyään isämaallisuus yhdistetään usein äärioikeistolaisuuteen, nationalismiin, fasismiin ja jopa rasismiin. Tänä päivänä on vaikea olla isänmaallinen leimautumatta ja saamatta osakseen haukkumista.

Vuonna 2015 Vihreät vaativat puoluekokousaloitteella, että Suomen lipun turmelu olisi sallittava ja hautarauhan rikkominen pitäisi poistaa rikoslaista. Toisena esimerkkinä artisti Maija Vilkkumaa on sanonut kaipaavansa anti-isänmaallista meininkiä ja olevansa kyllästynyt talvisodan ja Suomen lipun ihannointiin. Mitäköhän Kyösti olisi näihin sanonut jos olisi näkemässä?

Mielestäni meidän täytyy olla edelleen ylpeitä isänmaastamme ja sata vuotisesta historiastamme. Suomesta on saatu rakennettua yksi maailman turvallisimmista ja arvostetuimmista valtioista, ja siitä on syytä pitää edelleenkin huolta.

Viime vuosina Suomi on kuitenkin ollut ihan erilaisten haasteiden edessä mitä tulee turvallisuuteen. Kun seuraa julkista keskustelua, kaikki mikä liittyy maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen, on joidenkin ihmisten mielestä rasismia, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.  Maahanmuuttopolitiikan kritiikki ei ole sama asia kuin maahanmuuttajien rasistinen haukkuminen. Kansallisesta turvallisuudesta saa olla huolissaan ja on erittäin huolestuttavaa, että moni kokee jo turvallisuuden tunteensa laskeneen.

Isänmaallisuus on sitä, että huolehdimme yhteiskunnastamme ja tähän kaikkien tulisi pyrkiä. Ei ole syytä ryhtyä vastakkainasetteluun vaan puhaltaa yhteen hiileen. Vaalitaan ja ollaan ylpeitä suomalaisuudesta, kuten esi-isämmekin ovat olleet. Kunnioitetaan myös sen symboleja ja traditioita. Pidetään huolta siitä, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi täällä omassa kotimaassaan.

]]>
51 http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254963-saako-olla-isamaallinen-vuonna-2018#comments Isänmaallisuus Maahanmuuttopolitiikka Suomen turvallisuus Mon, 07 May 2018 09:27:25 +0000 Sebastian Franckenhaeuser http://sebastianfranckenhaeuser.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254963-saako-olla-isamaallinen-vuonna-2018
Turun terrori-isku ja viha suomalaisia kohtaan http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253787-turun-terrori-isku-ja-viha-suomalaisia-kohtaan <p>Hiljattain alkoi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanneen marokkolaisen terroristin Abderrahman Bouananen toteuttaman terroristi-iskun käsittely. Julkisuudessa on pureuduttu erilaisiin asiaan liittyviin seikkoihin. On kuitenkin tärkeää muistaa miksi tällaista terroria kohdataan myös Suomessa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen joitakin olennaisia juurisyitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yleisajatuksena kysymys on kulttuurien yhteentörmäyksestä. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa on korostettu erilaisia arvoja, kuin mitä useiden siirtolaisten ja muiden maahantulijoiden lähtömaissa korostetaan. Näitä arvoja ovat mm. demokratia, sananvapaus, tasa-arvo(tähän liittyen myös feminismi), tietynlainen maallistuminen ja kristinusko, seksuaalinen vapautuminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurooppalainen elämäntapa on monien maahantulijoiden mielestä väärä ja halveksittava. Useiden tulijoiden maailmankuvaan mukaan Euroopassa on paljon vääräuskoisia jotka tulee alistaa tai heidän tulisi jopa kuolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on tietyllä tapaa kaksijakoinen asia maahantulijoille. Toisaalta he ovat usein tulleet &ndash; tai lähetetty &ndash; Eurooppaan nimenomaan paremman elämän perässä ja toivossa. Tämän paremman elämän mahdollistavan ympäristön ovat luoneet ja &rdquo;tarjoavat&rdquo; nämä samat &rdquo;vääräuskoiset&rdquo; ja rappiolliset ihmiset, jotka heidän mielestään ovat väärässä ja huonoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Menestyäkseen Euroopassa maahanmuuttjajien tulisi tulla eurooppalaisten kaltaiseksi. Tämä synnyttää asetelman, jossa islamilaisista maista tulleiden henkilöiden tulisi tulla sellaisiksi, jotka ovat syntisiä ja huonoja heidän lähtökohdistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun muslimi on tullut Suomeen paremman elämän perässä, esim. maksanut suuria summia ihmissalakuljettajille, ja elämä Suomessa ei olekaan positiivisten mielikuvien mukaista, syntyy helposti masentava epätoivoinen tilanne. Hyvän tulotason, kauniiden kevytkenkäisten naisten ja hyväksytyn turvapaikkapäätöksen sijaan törmätäänkin huonoon säähän, huonoon ruokaan, kieliongelmiin, vastaanottokeskuksiin ja lopulta viimeisenä kielteiseen turvapaikkapäätökseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahantulija on epäonnistunut mielikuviensa täydentämisessä ja häntä ympäröi rappio ja/tai vääräuskoisten joukko. Mikä tähän epätoivoiseen tilanteeseen on ratkaisu? &rdquo;Kunniakas&rdquo; terrori-isku. Omista <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/turun-puukottaja-raivostui-uhrinsa-pelkurisyytoksista-oikeudessa-psykiatri-omakuva-sankariroolista-poksahti-kuin-ilmapallo-200872244" target="_blank">sisäisistä ongelmista</a> voidaan syytää ympäristöä. Kaksijakoinen psykologinen ristiriita lähtömaan arvojen ja eurooppalaisten arvojen kanssa huutaa ratkaisua, mutta sen ratkaisemiseksi ei ole tietoa, sivistystä, kehitystä, itsensä tuntemusta ja rohkeutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähtömaassa kasvaneelle identiteetille ympäröivä eurooppalainen kulttuuriympäristö toimii tavallaan peilinä, joka näyttää muslimimaasta tulleelle henkilölle hänen omat vikansa ja itsetunto-ongelmansa. Sen sijaan että maahantulija katsoaa peiliin ja pyrkii reflektoimaan itseään ja oppimaan, hän iskee peilin säpäleiksi. Hän purkaa omat ongelmansa ja epäonnistumisensa vihana ympäristöä ja sen ihmisiä kohtaan. Tässä &quot;auttaa&quot;, eli oikeasti pahentaa tilannetta ääri-islamin väkivaltainen ideologia.</p><p>&nbsp;</p><p>Osa Eurooppaan tulleista muslimeista on sotilaita, jihadisteja. Toisin kuin paremman elämän perässä tulleet, heidän päämotiivi on taistella islamin leviämisen puolesta, jopa maailmanvalloitukseen asti. He kastelevat turhautunutta, epätoivoista ja vihaista epäonnistunutta musliminuorta ääri-islamin myrkyllä, tarjoten hänelle ratkaisun selvitä tilanteesta &rdquo;kunnialla&rdquo;. Taistele meidän kanssa rappiota ja vääräuskoisuutta kohtaan ja ansaitse paikkasi paratiisissa, 72 neitsyettä ja ole islamin sankari.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä narratiivi on joillekin yllättävän helppo hyväksyä. Tämän narratiivin vaikutus mielestäni nähdään myös marokkolaisen Bouananen kohdalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten ehkäisemme terroriteot? Meidän pitää tarkemmin katsoa millaisia ihmisiä otamme sisään maahamme ja millä tavalla järjestämme tulijoiden vastaanottamisen ja palauttamisen. Vastaantottokeskusten tulee olla suljettuja paikkoja ja periaatteessa henkilö joka saa kielteisen päätöksen, ei koskaan ole jalallaan astunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhumattakaan siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laittomat maassa olijat voisivat kieltäytyä poistumasta maasta ja jäädä vaeltelemaan tikittävinä aikapommeina suomalaiseen yhteiskuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Turhat vetovoimatekijät on poistettava, tavoitteena ehkäistä paremman elämän tavoittelijoiden tuleminen maahan. Rajavalvonta tulee ottaa kunnolla käyttöön. Ja mikä tärkeintä tulijoille on alusta saakka taottava päähän että täällä on meidän tavat ja säännöt kuinka toimitaan. Jos säännöt eivät miellytä tai niiden mukaan et toimi, sinut tullaan lähettämään takaisin sinne mistä olet tullut.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiljattain alkoi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanneen marokkolaisen terroristin Abderrahman Bouananen toteuttaman terroristi-iskun käsittely. Julkisuudessa on pureuduttu erilaisiin asiaan liittyviin seikkoihin. On kuitenkin tärkeää muistaa miksi tällaista terroria kohdataan myös Suomessa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen joitakin olennaisia juurisyitä.

 

Yleisajatuksena kysymys on kulttuurien yhteentörmäyksestä. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa on korostettu erilaisia arvoja, kuin mitä useiden siirtolaisten ja muiden maahantulijoiden lähtömaissa korostetaan. Näitä arvoja ovat mm. demokratia, sananvapaus, tasa-arvo(tähän liittyen myös feminismi), tietynlainen maallistuminen ja kristinusko, seksuaalinen vapautuminen.

 

Eurooppalainen elämäntapa on monien maahantulijoiden mielestä väärä ja halveksittava. Useiden tulijoiden maailmankuvaan mukaan Euroopassa on paljon vääräuskoisia jotka tulee alistaa tai heidän tulisi jopa kuolla.

 

Tämä on tietyllä tapaa kaksijakoinen asia maahantulijoille. Toisaalta he ovat usein tulleet – tai lähetetty – Eurooppaan nimenomaan paremman elämän perässä ja toivossa. Tämän paremman elämän mahdollistavan ympäristön ovat luoneet ja ”tarjoavat” nämä samat ”vääräuskoiset” ja rappiolliset ihmiset, jotka heidän mielestään ovat väärässä ja huonoja.

 

Menestyäkseen Euroopassa maahanmuuttjajien tulisi tulla eurooppalaisten kaltaiseksi. Tämä synnyttää asetelman, jossa islamilaisista maista tulleiden henkilöiden tulisi tulla sellaisiksi, jotka ovat syntisiä ja huonoja heidän lähtökohdistaan.

 

Kun muslimi on tullut Suomeen paremman elämän perässä, esim. maksanut suuria summia ihmissalakuljettajille, ja elämä Suomessa ei olekaan positiivisten mielikuvien mukaista, syntyy helposti masentava epätoivoinen tilanne. Hyvän tulotason, kauniiden kevytkenkäisten naisten ja hyväksytyn turvapaikkapäätöksen sijaan törmätäänkin huonoon säähän, huonoon ruokaan, kieliongelmiin, vastaanottokeskuksiin ja lopulta viimeisenä kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

 

Maahantulija on epäonnistunut mielikuviensa täydentämisessä ja häntä ympäröi rappio ja/tai vääräuskoisten joukko. Mikä tähän epätoivoiseen tilanteeseen on ratkaisu? ”Kunniakas” terrori-isku. Omista sisäisistä ongelmista voidaan syytää ympäristöä. Kaksijakoinen psykologinen ristiriita lähtömaan arvojen ja eurooppalaisten arvojen kanssa huutaa ratkaisua, mutta sen ratkaisemiseksi ei ole tietoa, sivistystä, kehitystä, itsensä tuntemusta ja rohkeutta.

 

Lähtömaassa kasvaneelle identiteetille ympäröivä eurooppalainen kulttuuriympäristö toimii tavallaan peilinä, joka näyttää muslimimaasta tulleelle henkilölle hänen omat vikansa ja itsetunto-ongelmansa. Sen sijaan että maahantulija katsoaa peiliin ja pyrkii reflektoimaan itseään ja oppimaan, hän iskee peilin säpäleiksi. Hän purkaa omat ongelmansa ja epäonnistumisensa vihana ympäristöä ja sen ihmisiä kohtaan. Tässä "auttaa", eli oikeasti pahentaa tilannetta ääri-islamin väkivaltainen ideologia.

 

Osa Eurooppaan tulleista muslimeista on sotilaita, jihadisteja. Toisin kuin paremman elämän perässä tulleet, heidän päämotiivi on taistella islamin leviämisen puolesta, jopa maailmanvalloitukseen asti. He kastelevat turhautunutta, epätoivoista ja vihaista epäonnistunutta musliminuorta ääri-islamin myrkyllä, tarjoten hänelle ratkaisun selvitä tilanteesta ”kunnialla”. Taistele meidän kanssa rappiota ja vääräuskoisuutta kohtaan ja ansaitse paikkasi paratiisissa, 72 neitsyettä ja ole islamin sankari.

 

Tämä narratiivi on joillekin yllättävän helppo hyväksyä. Tämän narratiivin vaikutus mielestäni nähdään myös marokkolaisen Bouananen kohdalla.

 

Miten ehkäisemme terroriteot? Meidän pitää tarkemmin katsoa millaisia ihmisiä otamme sisään maahamme ja millä tavalla järjestämme tulijoiden vastaanottamisen ja palauttamisen. Vastaantottokeskusten tulee olla suljettuja paikkoja ja periaatteessa henkilö joka saa kielteisen päätöksen, ei koskaan ole jalallaan astunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhumattakaan siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laittomat maassa olijat voisivat kieltäytyä poistumasta maasta ja jäädä vaeltelemaan tikittävinä aikapommeina suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Turhat vetovoimatekijät on poistettava, tavoitteena ehkäistä paremman elämän tavoittelijoiden tuleminen maahan. Rajavalvonta tulee ottaa kunnolla käyttöön. Ja mikä tärkeintä tulijoille on alusta saakka taottava päähän että täällä on meidän tavat ja säännöt kuinka toimitaan. Jos säännöt eivät miellytä tai niiden mukaan et toimi, sinut tullaan lähettämään takaisin sinne mistä olet tullut.

 

]]>
13 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253787-turun-terrori-isku-ja-viha-suomalaisia-kohtaan#comments ääri-islam Eurooppa Maahanmuuttopolitiikka suomalaisuus Turun terrori-isku Fri, 13 Apr 2018 14:19:28 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253787-turun-terrori-isku-ja-viha-suomalaisia-kohtaan
Viimeistään nyt on tehtävä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253633-nyt-on-aika-tehda-tiukempaa-maahanmuuttopolitiikkaa <p>Turun terroristi-iskun käräjät alkoivat.&nbsp;Turvapaikanhakijana Suomeen tullut&nbsp;<strong>Abderrahman Bouanane</strong> puukotti viime vuoden elokuussa kymmentä ihmistä Turussa. Puukotuksissa kuoli kaksi naista sekä haavoittui kuusi naista. Myös kaksi miestä haavottui. Tekijä itse kertoi halunneensa katkaista naisten päät ja kertoo näkevänsä itsensä Isiksen soturina sekä pitävänsä tekojaan terrorismina.</p><p>Abderrahman Bouanane tuli Suomeen alkuvuodesta 2016. Vuonna 1994 syntynyt Bouanane kävi elokuusta 2016 kesäkuuhun 2017 yläkoulua suomalaisten lasten ja nuorten seassa, vaikka oli tuolloin yli 20-vuotias. Kesälomansa jälkeen hän teurasti naisia kadulla.</p><p>Suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti Bouanane istuu noin 13 vuotta. Ylläpidosta huolehtivat suomalaiset veronmaksajat ja hintalappu pyörinee jossakin yhden ja kahden miljoonan välimaastossa. Sen jälkeen Turun terroristi on jälleen vapaa kulkemaan lastemme joukossa kaduilla ja luultavasti myös silloin suomalaiset veronmaksajat huolehtivat Bouananen elämisestä ellei hän sitten onnistu löytämään itselleen töitä tai häntä karkoteta.</p><p>Kaiken jälkeen on selvää ettei suomalainen maahanmuuttopolitiikka vastaa tätä päivää. Kansainvälinen terrorismi on ongelma koko Euroopassa. Kuitenkin useimmat Euroopan päättäjistä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta,&nbsp;näyttävät olevan&nbsp;apaattisen alistuneita kansainvälisen terrorismin edessä.&nbsp;Suomessa Sipilän twitter-tili kyllä laulaa aina, kun ihmiset menettävät henkensä terroristi-iskussa, mutta Suomen turvallisuustilanteen takaamisesta mies ei juuri tunnu kantavan huolta - ei edes nyt, kun Suomen käräjillä on syytettynä ensimmäinen&nbsp;Isis-terroristi.</p><p>Kun mietin omaa lapsuuttani 90-luvulla ja lasteni lapsuutta nyt 2000-luvulla on selvää, ettei maamme&nbsp;kehityskaari turvallisuuden suhteen ei ole ollut hyvä tai sellainen, millainen sen pitäisi olla. Kasvoin lapsuuteni suomalaisessa lintukodossa ja koen suurta surua etteivät&nbsp;omat lapseni saa sellaisessa kasvaa.&nbsp;On kauhistuttavaa ajatella sitä, kuinka&nbsp;me aikuiset olemme jättämässä lapsillemme maan, jonka kehitys turvallisuudessa on ollut hyvän sijasta huono. Vaikka samaan aikaan maamme kehitys monessa muussa asiassa on ollut hyvää. Olemme jättämässä lapsillemme perintönä maan, johon kuka vain, mistä tahansa, voi kävellä sisään ja vaatia itselleen asuinpaikkaa. On kylmäävää katsella, kuinka maamme päättäjät keskittyvät kaiken tämän keskellä hokemaan &quot;ei saa antaa pelolle valtaa&quot; eivätkä ryhdy määrätietoisesti toimiin turvallisuustilanteen parantamiseksi. Bouananen tapaus osoittaa monet suomalaisen maahanmuuttopolitiikan keskeisimmistä epäkohdista.&nbsp;Tässä kolme niistä:</p><p>1.&nbsp;Bouanane&nbsp;saattoi kävellä maamme rajojen sisälle tuosta noin vain.<br />2.&nbsp;Bouanane valehteli suomalaisille virannomaisille ikänsä ja nimensä ja&nbsp;näin parikymppinen mies vietti vajaan vuoden alaikäisten lastemme seurassa peruskoulussa.<br />3. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut Bouanane sai kielteisen päätöksenkin jälkeen&nbsp;kulkea vapaallajalalla maamme maaperällä.<br /><br />Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan on tehty asiapitoisia ja järkeviä tiukennusehdotuksia, jotka korjaisivat yllä esityt epäkohdat.&nbsp;Näiden tiukennusehdotusten takana on pääosin Perussuomalaiset puolue.&nbsp;Olemme vaatineet rajatarkastusten käyttöönottoa ja välittömiä käännytyksiä rajalta. Olemme vaatineet&nbsp;terroristien nopeutettua karkottamista ja olemme vaatineet, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ohjataan palautuskeskuksen kautta takaisin kotiin.&nbsp;On selvää, että mikäli nämä tiukennukset olisi tehty ajallaan, olisi meillä kaksi kuollutta ja kahdeksan haavoittunutta vähemmän.&nbsp;Onkin&nbsp;ikävää etteivät&nbsp;perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan esittämät tiukennukset kelpaa maailmoja syleileville puolueille.&nbsp;On valitettavaa, että&nbsp;huterat ideologiat ja uskomukset menevät jopa ihmisten turvallisuuden edelle.<br /><br />Poliittisessa päätöksenteossa on olemassa asia nimeltä <em>yleinen tahtotila. </em>Sitä voisi kuvailla yhteisenä haluna muutokseen tai uudistukseen. Olen kunnallispolitiikassa oppinut sen, että jos yhteinen tahtotila löytyy, niin päätöksiä ja toimenpiteitä syntyy. Nyt pitäisi saada yleinen tahtotila suomalaisten turvallisuuden puolesta ennenkuin on liian myöhäistä.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lopuksi haluan&nbsp;esittää osanottoni 18. elokuuta 2017 Turun terroristi-iskussa menehtyneiden omaisille. </em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turun terroristi-iskun käräjät alkoivat. Turvapaikanhakijana Suomeen tullut Abderrahman Bouanane puukotti viime vuoden elokuussa kymmentä ihmistä Turussa. Puukotuksissa kuoli kaksi naista sekä haavoittui kuusi naista. Myös kaksi miestä haavottui. Tekijä itse kertoi halunneensa katkaista naisten päät ja kertoo näkevänsä itsensä Isiksen soturina sekä pitävänsä tekojaan terrorismina.

Abderrahman Bouanane tuli Suomeen alkuvuodesta 2016. Vuonna 1994 syntynyt Bouanane kävi elokuusta 2016 kesäkuuhun 2017 yläkoulua suomalaisten lasten ja nuorten seassa, vaikka oli tuolloin yli 20-vuotias. Kesälomansa jälkeen hän teurasti naisia kadulla.

Suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti Bouanane istuu noin 13 vuotta. Ylläpidosta huolehtivat suomalaiset veronmaksajat ja hintalappu pyörinee jossakin yhden ja kahden miljoonan välimaastossa. Sen jälkeen Turun terroristi on jälleen vapaa kulkemaan lastemme joukossa kaduilla ja luultavasti myös silloin suomalaiset veronmaksajat huolehtivat Bouananen elämisestä ellei hän sitten onnistu löytämään itselleen töitä tai häntä karkoteta.

Kaiken jälkeen on selvää ettei suomalainen maahanmuuttopolitiikka vastaa tätä päivää. Kansainvälinen terrorismi on ongelma koko Euroopassa. Kuitenkin useimmat Euroopan päättäjistä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, näyttävät olevan apaattisen alistuneita kansainvälisen terrorismin edessä. Suomessa Sipilän twitter-tili kyllä laulaa aina, kun ihmiset menettävät henkensä terroristi-iskussa, mutta Suomen turvallisuustilanteen takaamisesta mies ei juuri tunnu kantavan huolta - ei edes nyt, kun Suomen käräjillä on syytettynä ensimmäinen Isis-terroristi.

Kun mietin omaa lapsuuttani 90-luvulla ja lasteni lapsuutta nyt 2000-luvulla on selvää, ettei maamme kehityskaari turvallisuuden suhteen ei ole ollut hyvä tai sellainen, millainen sen pitäisi olla. Kasvoin lapsuuteni suomalaisessa lintukodossa ja koen suurta surua etteivät omat lapseni saa sellaisessa kasvaa. On kauhistuttavaa ajatella sitä, kuinka me aikuiset olemme jättämässä lapsillemme maan, jonka kehitys turvallisuudessa on ollut hyvän sijasta huono. Vaikka samaan aikaan maamme kehitys monessa muussa asiassa on ollut hyvää. Olemme jättämässä lapsillemme perintönä maan, johon kuka vain, mistä tahansa, voi kävellä sisään ja vaatia itselleen asuinpaikkaa. On kylmäävää katsella, kuinka maamme päättäjät keskittyvät kaiken tämän keskellä hokemaan "ei saa antaa pelolle valtaa" eivätkä ryhdy määrätietoisesti toimiin turvallisuustilanteen parantamiseksi. Bouananen tapaus osoittaa monet suomalaisen maahanmuuttopolitiikan keskeisimmistä epäkohdista. Tässä kolme niistä:

1. Bouanane saattoi kävellä maamme rajojen sisälle tuosta noin vain.
2. Bouanane valehteli suomalaisille virannomaisille ikänsä ja nimensä ja näin parikymppinen mies vietti vajaan vuoden alaikäisten lastemme seurassa peruskoulussa.
3. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut Bouanane sai kielteisen päätöksenkin jälkeen kulkea vapaallajalalla maamme maaperällä.

Suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan on tehty asiapitoisia ja järkeviä tiukennusehdotuksia, jotka korjaisivat yllä esityt epäkohdat. Näiden tiukennusehdotusten takana on pääosin Perussuomalaiset puolue. Olemme vaatineet rajatarkastusten käyttöönottoa ja välittömiä käännytyksiä rajalta. Olemme vaatineet terroristien nopeutettua karkottamista ja olemme vaatineet, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ohjataan palautuskeskuksen kautta takaisin kotiin. On selvää, että mikäli nämä tiukennukset olisi tehty ajallaan, olisi meillä kaksi kuollutta ja kahdeksan haavoittunutta vähemmän. Onkin ikävää etteivät perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan esittämät tiukennukset kelpaa maailmoja syleileville puolueille. On valitettavaa, että huterat ideologiat ja uskomukset menevät jopa ihmisten turvallisuuden edelle.

Poliittisessa päätöksenteossa on olemassa asia nimeltä yleinen tahtotila. Sitä voisi kuvailla yhteisenä haluna muutokseen tai uudistukseen. Olen kunnallispolitiikassa oppinut sen, että jos yhteinen tahtotila löytyy, niin päätöksiä ja toimenpiteitä syntyy. Nyt pitäisi saada yleinen tahtotila suomalaisten turvallisuuden puolesta ennenkuin on liian myöhäistä.

 

Lopuksi haluan esittää osanottoni 18. elokuuta 2017 Turun terroristi-iskussa menehtyneiden omaisille.

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
80 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253633-nyt-on-aika-tehda-tiukempaa-maahanmuuttopolitiikkaa#comments ääri-islam ISIS Maahanmuuttopolitiikka Terrorismi Turun terrori-isku Wed, 11 Apr 2018 05:00:00 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253633-nyt-on-aika-tehda-tiukempaa-maahanmuuttopolitiikkaa