Pakolaisuus http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135743/all Tue, 21 May 2019 18:08:46 +0300 fi Oikeus on voittanut taas http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276292-oikeus-on-voittanut-taas <p>Abdirahman Ismail Ali, ystävilleen Suldaanka, saapui Suomeen turvapaikanhakijana syyskuussa 2015. Suomeen saavuttuaan hän eli niin kuin muutkin, pelasi jalkapalloa ja suoritti vuoden kestävän valmentavan VALMA kurssin opiskellen samalla suomea ja valmistuttuaan hän haki ammattikouluun rakennuslinjalle, johon hänet hyväksyttiin. Hän suunnitteli hankkivansa pätevyyden voidakseen rakentaa elämänsä Suomeen ja antaakseen lopulta takaisin sille maalle, joka häntä oli auttanut hädän hetkellä.</p><p>Mutta kaikesta huolimatta hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin. Hän valitti päätöksestä maahanmuuttovirastoon, mutta turhaan.</p><p>Viime vuoden elokuussa Suldaanka oli viettämässä Eid juhlaa ystäviensä kanssa, kun poliisit hakivat hänet Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksesta. Seuraavana päivänä hän astui kahden poliisin sattamana Turkish Airlinesin koneeseen, joka vei hänet pois Suomesta ja lopulta Mogadishuun.</p><p>Tiistaina 7.5.2019 paikallisten militanttien vaatteisiin pukeutunut mies avasi tulen ja Suldaanka kaatui useita luoteja ruumiissaan eikä noussut enää ylös, vaan menehtyi ampumapaikalle. Ampujaa ei ole tavoitettu.</p><p>Miksi hänet käännytettiin pois? Ja miksi näin tapahtuu uudestaan ja uudestaan? Miksi hänen täytyi lähteä kohti kuolemaansa ilman mitään järkevää syytä? Miksi jälleen kerran väitettiin, että hän ei ole muka tarpeeksi suuressa vaarassa?</p><p>Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat käännyttäneet monia ilman kunnollista syytä, kuten on niin surullisesti käynyt ilmi viime aikoina. Monia on palautettu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan, vaikka he eivät olleet rikollisia, eivätkä syyllistyneet mihinkään.</p><p>Ja pahimmissa tapauksissa useat, kuten Suldaanka, ovat joutuneet tapetuksi siellä, mistä he olivat pyrkineet pois juuri tämän kohtalon välttääkseen.&nbsp;Onko tämä oikeutta? Tähänkö pyritään? Onko niin, että näin sen pitää mennä, että näiden ihmisten henki on niin halpa, että sen epäsuoralla tuhoamisella ei ole mitään väliä, eikä siitä seuraa mitään? Käännytettyjen kuolemaa ei lasketa. Mutta ihmisiä hekin ovat.</p><p>Ja kun ihminen kuolee tai hän joutuu vaaraan ja vahingoittuu, oletus on, että joku on siitä vastuussa, että henkilö, joka on pistänyt toivonsa maahamme voi odottaa, että oikeusvaltio kohtelee häntä oikeudenmukaisesti. Eikö hän muka ollut oikeutettu siihen? Mikä oikeusvaltio sellainen edes on?</p><p>Kun Suldaanka saapui Suomeen monien muiden mukana syyskuussa 2015, hän ei tullut aiheuttamaan harmia, vaan hakemaan suojaa ja apua. Neljä vuotta myöhemmin hän on kaiken maallisen avun ulottumattomissa.</p><p>Ei näin.</p><p>Vai pitäisikö tästä olla hiljaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Abdirahman Ismail Ali, ystävilleen Suldaanka, saapui Suomeen turvapaikanhakijana syyskuussa 2015. Suomeen saavuttuaan hän eli niin kuin muutkin, pelasi jalkapalloa ja suoritti vuoden kestävän valmentavan VALMA kurssin opiskellen samalla suomea ja valmistuttuaan hän haki ammattikouluun rakennuslinjalle, johon hänet hyväksyttiin. Hän suunnitteli hankkivansa pätevyyden voidakseen rakentaa elämänsä Suomeen ja antaakseen lopulta takaisin sille maalle, joka häntä oli auttanut hädän hetkellä.

Mutta kaikesta huolimatta hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin. Hän valitti päätöksestä maahanmuuttovirastoon, mutta turhaan.

Viime vuoden elokuussa Suldaanka oli viettämässä Eid juhlaa ystäviensä kanssa, kun poliisit hakivat hänet Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksesta. Seuraavana päivänä hän astui kahden poliisin sattamana Turkish Airlinesin koneeseen, joka vei hänet pois Suomesta ja lopulta Mogadishuun.

Tiistaina 7.5.2019 paikallisten militanttien vaatteisiin pukeutunut mies avasi tulen ja Suldaanka kaatui useita luoteja ruumiissaan eikä noussut enää ylös, vaan menehtyi ampumapaikalle. Ampujaa ei ole tavoitettu.

Miksi hänet käännytettiin pois? Ja miksi näin tapahtuu uudestaan ja uudestaan? Miksi hänen täytyi lähteä kohti kuolemaansa ilman mitään järkevää syytä? Miksi jälleen kerran väitettiin, että hän ei ole muka tarpeeksi suuressa vaarassa?

Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat käännyttäneet monia ilman kunnollista syytä, kuten on niin surullisesti käynyt ilmi viime aikoina. Monia on palautettu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan, vaikka he eivät olleet rikollisia, eivätkä syyllistyneet mihinkään.

Ja pahimmissa tapauksissa useat, kuten Suldaanka, ovat joutuneet tapetuksi siellä, mistä he olivat pyrkineet pois juuri tämän kohtalon välttääkseen. Onko tämä oikeutta? Tähänkö pyritään? Onko niin, että näin sen pitää mennä, että näiden ihmisten henki on niin halpa, että sen epäsuoralla tuhoamisella ei ole mitään väliä, eikä siitä seuraa mitään? Käännytettyjen kuolemaa ei lasketa. Mutta ihmisiä hekin ovat.

Ja kun ihminen kuolee tai hän joutuu vaaraan ja vahingoittuu, oletus on, että joku on siitä vastuussa, että henkilö, joka on pistänyt toivonsa maahamme voi odottaa, että oikeusvaltio kohtelee häntä oikeudenmukaisesti. Eikö hän muka ollut oikeutettu siihen? Mikä oikeusvaltio sellainen edes on?

Kun Suldaanka saapui Suomeen monien muiden mukana syyskuussa 2015, hän ei tullut aiheuttamaan harmia, vaan hakemaan suojaa ja apua. Neljä vuotta myöhemmin hän on kaiken maallisen avun ulottumattomissa.

Ei näin.

Vai pitäisikö tästä olla hiljaa?

]]>
28 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276292-oikeus-on-voittanut-taas#comments Moqadishu Pakkokäännytykset Pakolaisuus Somalia Turvapaikkajärjestelmä Tue, 21 May 2019 15:08:46 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276292-oikeus-on-voittanut-taas
Maahanmuuttopolitiikka http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka <p>Maahanmuutto on näiden vaalien tärkeimpiä teemoja, vaikka moni edelleen vähättelee aihetta.<br />Maahanmuuttopolitiikka sisältää sekä humanitaarisen maahanmuuton, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, että työperäisen maahanmuuton, siirtolaisuuden.&nbsp;<br /><br />Näiden kysymysten ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista viisaalla tolkun politiikalla.<br /><br />Vuoden 2015 turvapaikkakriisi opetti paljon. Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Kansalaiset ovat silti huolestuneita turvapaikanhakuun liittyvistä ongelmista ja huoleen on tietenkin perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tai Oulussa paljastuneet järjestelmälliset lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tällaiset järkyttävät rikokset on pystyttävä estämään. Maassamme on liikaa löysin perustein maahan tulleita nuoria miehiä, jotka muodostavat turvallisuusuhan.<br /><br />Nykyisenkaltainen malli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolelta, luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle. Vaikealle ja vaaralliselle matkalle lähteäkseen täytyy olla huomattava summa rahaa ja useimmiten lisäksi hyvä fyysinen kunto. Nykyisellään malli suosii siis nuoria miehiä, ei kaikkein hädänalaisimpia: naisia, lapsia ja vanhuksia. Turvapaikanhakuprosessi pitäisikin siirtää maamme rajojen sisäpuolelta lähtöalueiden lähelle perustettaville, YK:n pakolaisjärjestön alaisuudessa toimiville EU:n yhteisille leireille.<br /><br />Suomessa on yllin kyllin virkamiehiä, jotka mielellään ja pienelläkin päivärahalla muuttaisivat muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi esimerkiksi Turkin rajaseudulle, Irakin Kurdistaniin, Jordaniaan, Marokkoon tai tulevaisuudessa vaikkapa Libyaan perustettaville leireille opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä ja kulttuuria. Opinnoissaan hyvin edistyneet ja aktiivista kotoutumishalukkuutta osoittaneet voitaisiin sitten lennättää leireiltä perhekunnittain Suomeen, suoraan töihin ja kouluun.<br /><br />Tärkeää on käsitellä oikein myös niitä yksilöitä, jotka eivät kaikesta huolimatta sopeudu maahamme. Sosiaaliturvan väärinkäytösten, sopeutumattomuuden, rikollisuuden ja terrorismin riskit on minimoitava nykyistä huomattavasti tehokkaammalla käännytys- ja karkotusmenettelyllä. Pelisäännöt on tehtävä alusta lähtien selväksi: vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitää karkottaa maasta ja karkotukset on myös kyettävä panemaan täytäntöön. EU:n yhteiset leirit toimisivat tässäkin, sillä leireille voi aina palauttaa. Nopeilla ja oikeudenmukaisilla toimenpiteillä luodaan uskoa maamme oikeus- ja sosiaalijärjestelmän toimivuuteen ja hillitään tehokkaasti myös kansallismielistä ääriajattelua.<br /><br />Olen jo pitkään kannattanut Kanadan mallia, joka perustuu maahanpyrkijöiden pisteyttämiseen sen perusteella, kuinka todennäköisesti hakija kohdemaassa työllistyy. Kanadan ohella Sveitsi on maa, josta kannattaa ottaa mallia.Sveitsin kansalaisuuslaki tiukkeni huomattavasti vuoden 2018 alussa. Jos ihminen on elänyt sosiaaliturvan varassa, kansalaisuutta ei myönnetä. Ennen sen myöntämistä hakijan pitää osoittaa, että kykenee itse elättämään itsensä. Lisäksi hänen pitää kyetä osoittamaan, ettei edellisten kolmen vuoden aikana ole elänyt sosiaaliturvan varassa.&nbsp;<br /><br />Toisaalta kansalaisuuden voi saada, jos maksaa takaisin saamansa avustukset. Hakijan on myös oltava integroitunut Sveitsiin. Hänen pitää olla tottunut sveitsiläisiin tapoihin, noudattaa maan lakia eikä hän saa vaarantaa Sveitsin sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Hakijan pitää lisäksi kyetä todistamaan olevansa tiiviissä yhteyksissä sveitsiläisiin eikä hänellä saa olla rangaistuksia, jotka ylittävät kolmen kuukauden vankeuden.<br /><br />Tällaisella jämerällä politiikalla estetään väärinkäytökset ja rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.<br />Työperäinen maahanmuutto täytyy vastaavasti rakentaa kestävälle pohjalle, ei yhteiskunnan tukien varaan. Matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.<br /><br />Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista.<br /><br />Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.<br /><br />EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomen on oltava asiassa aloitteellinen ja tiukka, ja jos EU-tasolla ei saada ratkaisuja aikaan, Suomen pitää toimia itsenäisesti ja esimerkkinä muille maille.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi</p><p>Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuutto on näiden vaalien tärkeimpiä teemoja, vaikka moni edelleen vähättelee aihetta.
Maahanmuuttopolitiikka sisältää sekä humanitaarisen maahanmuuton, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, että työperäisen maahanmuuton, siirtolaisuuden. 

Näiden kysymysten ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista viisaalla tolkun politiikalla.

Vuoden 2015 turvapaikkakriisi opetti paljon. Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Kansalaiset ovat silti huolestuneita turvapaikanhakuun liittyvistä ongelmista ja huoleen on tietenkin perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tai Oulussa paljastuneet järjestelmälliset lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tällaiset järkyttävät rikokset on pystyttävä estämään. Maassamme on liikaa löysin perustein maahan tulleita nuoria miehiä, jotka muodostavat turvallisuusuhan.

Nykyisenkaltainen malli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolelta, luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle. Vaikealle ja vaaralliselle matkalle lähteäkseen täytyy olla huomattava summa rahaa ja useimmiten lisäksi hyvä fyysinen kunto. Nykyisellään malli suosii siis nuoria miehiä, ei kaikkein hädänalaisimpia: naisia, lapsia ja vanhuksia. Turvapaikanhakuprosessi pitäisikin siirtää maamme rajojen sisäpuolelta lähtöalueiden lähelle perustettaville, YK:n pakolaisjärjestön alaisuudessa toimiville EU:n yhteisille leireille.

Suomessa on yllin kyllin virkamiehiä, jotka mielellään ja pienelläkin päivärahalla muuttaisivat muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi esimerkiksi Turkin rajaseudulle, Irakin Kurdistaniin, Jordaniaan, Marokkoon tai tulevaisuudessa vaikkapa Libyaan perustettaville leireille opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä ja kulttuuria. Opinnoissaan hyvin edistyneet ja aktiivista kotoutumishalukkuutta osoittaneet voitaisiin sitten lennättää leireiltä perhekunnittain Suomeen, suoraan töihin ja kouluun.

Tärkeää on käsitellä oikein myös niitä yksilöitä, jotka eivät kaikesta huolimatta sopeudu maahamme. Sosiaaliturvan väärinkäytösten, sopeutumattomuuden, rikollisuuden ja terrorismin riskit on minimoitava nykyistä huomattavasti tehokkaammalla käännytys- ja karkotusmenettelyllä. Pelisäännöt on tehtävä alusta lähtien selväksi: vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitää karkottaa maasta ja karkotukset on myös kyettävä panemaan täytäntöön. EU:n yhteiset leirit toimisivat tässäkin, sillä leireille voi aina palauttaa. Nopeilla ja oikeudenmukaisilla toimenpiteillä luodaan uskoa maamme oikeus- ja sosiaalijärjestelmän toimivuuteen ja hillitään tehokkaasti myös kansallismielistä ääriajattelua.

Olen jo pitkään kannattanut Kanadan mallia, joka perustuu maahanpyrkijöiden pisteyttämiseen sen perusteella, kuinka todennäköisesti hakija kohdemaassa työllistyy. Kanadan ohella Sveitsi on maa, josta kannattaa ottaa mallia.Sveitsin kansalaisuuslaki tiukkeni huomattavasti vuoden 2018 alussa. Jos ihminen on elänyt sosiaaliturvan varassa, kansalaisuutta ei myönnetä. Ennen sen myöntämistä hakijan pitää osoittaa, että kykenee itse elättämään itsensä. Lisäksi hänen pitää kyetä osoittamaan, ettei edellisten kolmen vuoden aikana ole elänyt sosiaaliturvan varassa. 

Toisaalta kansalaisuuden voi saada, jos maksaa takaisin saamansa avustukset. Hakijan on myös oltava integroitunut Sveitsiin. Hänen pitää olla tottunut sveitsiläisiin tapoihin, noudattaa maan lakia eikä hän saa vaarantaa Sveitsin sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Hakijan pitää lisäksi kyetä todistamaan olevansa tiiviissä yhteyksissä sveitsiläisiin eikä hänellä saa olla rangaistuksia, jotka ylittävät kolmen kuukauden vankeuden.

Tällaisella jämerällä politiikalla estetään väärinkäytökset ja rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.
Työperäinen maahanmuutto täytyy vastaavasti rakentaa kestävälle pohjalle, ei yhteiskunnan tukien varaan. Matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.

Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista.

Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.

EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomen on oltava asiassa aloitteellinen ja tiukka, ja jos EU-tasolla ei saada ratkaisuja aikaan, Suomen pitää toimia itsenäisesti ja esimerkkinä muille maille.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi

Kokoomus Helsinki

]]>
7 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvallisuus Turvapaikanhaku Sun, 07 Apr 2019 06:37:24 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka
Suomi ei ole enää turvapaikkani http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273599-suomi-ei-ole-enaa-turvapaikkani <p>Kun pienenä pakolaislapsena kävin koulua ja seurasin suomalaista tasa-arvoista ja rauhallista yhteiskuntaa 90-2000 luvulla, en jaksanut odottaa aikuistua ja olla suomalainen Suomessa.</p><p>Harmikseni toiveeni siitä idyllisestä yhteiskunnasta vain jatkaa rappeutumistaan, kun nykyään saa lukea jatkuvasti uutisista ulkomaalaisten raiskauksista, jihadistien alamaailmoista, isis-jäsenistä, kunniaväkivallasta, grooming jengeistä, terrorismista ja mitä sairaammista tapahtumista.</p><p>Ei siinä mitään, mutta kun seuraa suomalaisten avosylin vastaanottavaa asennetta tälle kaikelle, iskee minulle syvä masennus ja ahdistus. Meidän pakolaisten varoituksia ei haluta kuunnella. Luulette tietävänne paremmin ja kuvittelette pitävänne asiat aisoissa. Ette ole vielä nähneetkään sitä pahaa, mitä islamistit kykenevät tekemään.</p><p>Miettikää sitä tragi-ironiaa kannaltani. Pakenimme kaikkea tuota hevosenpaskaa Suomeen, mutta se on nyt täälläkin.</p><p>Vuosi 2019, enkä vieläkään päässyt pakoon. Turvapaikkani on pilattu. Siitä on tullut turvattomuuden paikka.</p><p>Kiitos päättäjillemme.</p><p><img alt=" ainakin yksi henkilö" src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/56264450_10217907688779770_5368306050204172288_n.jpg?_nc_cat=102&amp;_nc_ht=scontent.fhel1-1.fna&amp;oh=f30493003dadc3817f4a18298b28ccba&amp;oe=5D067CD1" /><br /><br />Lue blogistani lisää, miksi ja miten meidän perheestä tuli poliittisia pakolaisia:&nbsp;</p><p>&rdquo;Hyvien ihmisten&rdquo; virheistä pilliinpuhaltava liberaali pakolainen ei ole suvaittava Suomessa.<br /><a href="https://www.anteryasa.fi/hyvien-ihmisten-virheista-pilliinpuhaltava-liberaali-pakolainen-ei-ole-suvaittava-suomessa/">https://www.anteryasa.fi/hyvien-ihmisten-virheista-pilliinpuhaltava-liberaali-pakolainen-ei-ole-suvaittava-suomessa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun pienenä pakolaislapsena kävin koulua ja seurasin suomalaista tasa-arvoista ja rauhallista yhteiskuntaa 90-2000 luvulla, en jaksanut odottaa aikuistua ja olla suomalainen Suomessa.

Harmikseni toiveeni siitä idyllisestä yhteiskunnasta vain jatkaa rappeutumistaan, kun nykyään saa lukea jatkuvasti uutisista ulkomaalaisten raiskauksista, jihadistien alamaailmoista, isis-jäsenistä, kunniaväkivallasta, grooming jengeistä, terrorismista ja mitä sairaammista tapahtumista.

Ei siinä mitään, mutta kun seuraa suomalaisten avosylin vastaanottavaa asennetta tälle kaikelle, iskee minulle syvä masennus ja ahdistus. Meidän pakolaisten varoituksia ei haluta kuunnella. Luulette tietävänne paremmin ja kuvittelette pitävänne asiat aisoissa. Ette ole vielä nähneetkään sitä pahaa, mitä islamistit kykenevät tekemään.

Miettikää sitä tragi-ironiaa kannaltani. Pakenimme kaikkea tuota hevosenpaskaa Suomeen, mutta se on nyt täälläkin.

Vuosi 2019, enkä vieläkään päässyt pakoon. Turvapaikkani on pilattu. Siitä on tullut turvattomuuden paikka.

Kiitos päättäjillemme.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö

Lue blogistani lisää, miksi ja miten meidän perheestä tuli poliittisia pakolaisia: 

”Hyvien ihmisten” virheistä pilliinpuhaltava liberaali pakolainen ei ole suvaittava Suomessa.
https://www.anteryasa.fi/hyvien-ihmisten-virheista-pilliinpuhaltava-liberaali-pakolainen-ei-ole-suvaittava-suomessa/

]]>
56 http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273599-suomi-ei-ole-enaa-turvapaikkani#comments Islamismi Pakolaisuus Suomi Turvapaikka Sat, 06 Apr 2019 14:12:37 +0000 Anter Yaşa http://anteryaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273599-suomi-ei-ole-enaa-turvapaikkani
Pitäisikö turvapaikan hakemisen tapahtua EU:n ulkopuolella? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270420-pitaisiko-turvapaikan-hakemisen-tapahtua-eun-ulkopuolella <p>Julkisessa sanassa ja politiikan piirissä on esitetty viime aikoina näkemyksiä, että turvapaikan hakemisen pitäisi tapahtua EU:n ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa. Esimerkiksi Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-komission-hahmotelmat-maahanmuuttokriisin-taltuttamiseksi-vesittymassa-pakotettu-taakanjako-palaamassa-keinovalikoimaan/">kirjoitti</a> asiasta viime vuoden lopulla. Uuden Suomen mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/226186-macron-tarttuu-pakolaiskriisiin-ranska-perustaa-kasittelykeskuksia-libyaan">esitti</a> ajatuksen jo 2017, vuoden 2015 pakolaisaallon jälkeen.</p><p>Aloite on vaikuttanut tyydyttävältä myös monien maahanmuuton vastustajien näkökulmasta. Se on luonut mielikuvan, että pakolaisten tulo vähenisi, jos asiaa käsiteltäisiin EU:n ulkopuolella. Tosiasiassa kyseisten keskusten perustaminen ei vähentäisi pakolaisten tuloa Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan vaan lisäisi sitä. Ajatuksessa onkin koira haudattuna.</p><p>Juuri mikään valtio ei ole halukas ottamaan väliasemia tai välilaskupaikkoja maaperälleen. Mikäli turvapaikkahakemuksen voisi jättää käsiteltäväksi jo paettavassa maassa, tämä puolestaan voisi tapahtua vain lähtömaan suostumuksella.</p><p><strong>Ensinnäkään (1)</strong> tällöin kyseessä ei olisi aito pakolaisuus vaan paettavan hallituksen suojeluksessa tapahtuva siirtolaisuus, mahdollisesti elintasopakolaisuus, joka johtaa helposti niin sanottuun sosiaaliturvashoppailuun ja turvapaikkaturismiin. Oikeasti pakolainen ihmisestä voikin tulla vasta maasta lähdettyään. Geneven yleissopimuksen mukaan virallisesti henkilöstä tulee pakolainen vasta kun hänelle on myönnetty turvapaikka jostakin maasta, pois lukien kiintöpakolaiset (joilla on pakolaisasema YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan).</p><p><strong>Toiseksi (2)</strong>, jos EU:n ulkopuolisia käsittelykeskuksia perustettaisiin, ratkaisuvalta luovutettaisiin yksinomaan YK:n pakolaisviranomaisille, jotka tekisivät turvapaikkapäätökset. Tämä ottaisi valtioilta pois mahdollisuuden itse harkita ja soveltaa pakolaisuuden perusteita ja ratkaista hakemusten käsittely: hylkääminen tai hyväksyminen. Rajoilta käännyttämisen mahdollisuus menetettäisiin kokonaan. Tämä heikentäisi valtioiden mahdollisuutta päättää itsenäisesti rajavalvonnastaan ja väestöpolitiikastaan.</p><p><strong>Kolmanneksi (3)</strong>, jos käsittelykeskusten perustamiseen liitettäisiin lisäksi <em>pakolaiskiintiöiden kasvattaminen</em> Kai Mykkäksen (kok.) (ja monien muiden <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/225476-taysin-epainhimillista-suomeen-vaaditaan-10-000-pakolaisen-kiintiota-nykyisen-750n">vaatimalla</a> tavalla), niin sanottu taakanjako ei olisi enää valtioiden hyväksyttävissä tai hyväksyttävissä, vaan siitä tulisi järjestelmä. Juuri tätähän Mykkänen ajoi myös antaessaan tukensa Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration (GCM) -sopimukselle, jonka nimi suomeksi on &rdquo;globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä&rdquo;.</p><p><strong>Neljänneksi (4)</strong>, jos myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin alkaisi käyttää GCM-sopimusta ratkaisujensa ohjenuorana, ei sopimus olisikaan enää puitesopimuksia löyhempi, vaan se alkaisi sitoa ja velvoittaa jäsenmaita ennakkoratkaisujen kautta. Tämän ketjuuntumisvaikutuksen tuloksena GCM toimisi voiteluaineena, kun pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukkosiirrot Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan jälleen käynnistyisivät. (Aiheesta aiemmin <a href="https://jukkahankamaki.blogspot.com/2018/11/vahemman-on-enemman-myos.html">täällä</a> ja <a href="https://jukkahankamaki.blogspot.com/2018/11/miksi-gcm-pitaa-hylata.html">täällä</a>).</p><p>Johtopäätökseni on, että kaavaillun kaltaisia lähtöselvityksiä ei pidä EU:n ulkopuolelle perustaa, sillä ne mitätöisivät valtioiden suvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden päättää omasta rajapolitiikastaan sekä siitä, keitä valtiot päästävät maahan ja keille ne myöntävät oleskeluoikeuden tai kansalaisuuden. Tämä olisi vastoin EU:n omia periaatteita.</p><p>Myös EU:n sisäministerien keskenään neuvottelema ja sopima pakolaisten siirtojärjestely, joka tunnetaan paremmin &rdquo;taakanjakosopimuksena&rdquo;, on vastoin EU:ssa voimassa olevaa Dublin II -asetusta. Nykyään taakanjakoa kutsuaan EU-jargonissa &rdquo;pakotetuksi uudelleensijoitteluksi&rdquo; ja &rdquo;pakotetuksi solidaarisuudeksi&rdquo;.</p><p>Oma mielipiteeni on, että Dublin-asetusta pitää edelleenkin soveltaa ja käännyttää maahan pyrkivät laittomat maahanmuuttajat ensimmäiseen turvallisena pidettyyn maahan, jossa turvapaikkahakemus pitäisi jättää ja käsitellä.</p><p>Lähtöselvityksiä ei pidä perustaa lähtömaihin eikä maihinnousukeskuksia EU:n ulkorajojen lähettyville. Ei pidä myöskään luoda ilmasiltaa paettavista maista Eurooppaan. Hullunkurista tällaisessa toiminnassa olisi siirtolaisuuden virtaaminen länsimaihin lähtömaiden suojeluksessa. Aivan yhtä ristiriitaista on ollut sisäministeri Kai Mykkäsen tapa haalia Suomessa hylkäävän turvapaikkapäätöksen saaneille passeja paetun hallituksen suopeudella.</p><p>Kaksilla korteilla pelaaminen paljastaa, että kyseessä ei ole aito pakolaisuus, kun paetun maan hallitus toimittaa pakolaisille henkilöpaperit. Mykkäsen menettely kertookin siitä, että ministeri joko ei tiedä mitä tekee, tai kyseessä on hänen oma epätoivonsa sen ongelman edessä, että esimerkiksi Irak ei ota vastaan Suomesta palautettavia edes rahalla (aiheesta aiemmin <a href="https://jukkahankamaki.blogspot.com/2018/09/mykistavan-ristiriitaista.html">täällä</a>).</p><p>Omasta mielestäni kyseinen keinottelu pitäisi lopettaa, ja Suomen tulisi heti katkaista kaikki nykyinen rahallinen tuki maalle, joka ei ota vastaan Suomesta käännytettyjä tai palautettaviksi tai karkotettaviksi määrättyjä. Muussa tapauksessa Suomen on irtauduttava EU:n turvapaikkapolitiikasta.</p><p>Lähtöselvitysten sijasta kannatan kyllä <em>saapumisselvityksiä </em>EU-maista palautettaville ja Tanskan pääministerin Lars Rasmussenin <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005709139.html">ehdottamia</a> <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250696-euroopassa-puuhataan-suurta-vastaanottokeskusta-eun-ulkopuolelle-idealle-tukea-jopa">karkotuskeskuksia</a> kaikille takaisin lähetetyille sekä kokoamisleirejä Euroopan suuntaan pyrkiville. Ongelmana tässäkin on, että mikään maa ei näytä suostuvan ottamaan niitä kontolleen, joten parasta olisi saada pysymään lähtijät omissa maissaan. Tämä on hyvä vaihtoehto, sillä sodan alaisissakin maissa vain osa maasta on yleensä väkivaltaisuuksien kourissa, ja taisteluita käydään vain pienillä ja rajatuilla alueilla.</p><p>Tästä ja monesta muusta maahanmuuttoon liittyvästä asiasta puhuimme Marko Ekqvistin kanssa Radio Vapaan Helsingin lähetyksessä tiistaina 26.2.2019 &rdquo;Koko kansan politiikkamessut&rdquo; -ohjelmassa. Esittelimme myös Perussuomalaisen puolueen viime perjantaina julkaisemaa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/Maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-2019.pdf">maahanmuuttopoliittista ohjelmaa</a>. Lähetyksen voi katsella jälkikäteen <a href="https://youtu.be/QIZOw1aFsQY?t=28">tästä</a>, ja oman analyysini voi lukea teokseni <em><a href="http://hankamaki.pro/Kuinka%20Suomi%20korjataan.pdf">Kuinka Suomi korjataan?</a></em> luvusta 4.</p><p>&nbsp;</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/QIZOw1aFsQY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/QIZOw1aFsQY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Jukka Hankamäki</p><p>FT, VTT</p><p>Tutkija Suomen Perustassa</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisessa sanassa ja politiikan piirissä on esitetty viime aikoina näkemyksiä, että turvapaikan hakemisen pitäisi tapahtua EU:n ulkopuolelle perustettavissa keskuksissa. Esimerkiksi Suomen Uutiset kirjoitti asiasta viime vuoden lopulla. Uuden Suomen mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti ajatuksen jo 2017, vuoden 2015 pakolaisaallon jälkeen.

Aloite on vaikuttanut tyydyttävältä myös monien maahanmuuton vastustajien näkökulmasta. Se on luonut mielikuvan, että pakolaisten tulo vähenisi, jos asiaa käsiteltäisiin EU:n ulkopuolella. Tosiasiassa kyseisten keskusten perustaminen ei vähentäisi pakolaisten tuloa Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan vaan lisäisi sitä. Ajatuksessa onkin koira haudattuna.

Juuri mikään valtio ei ole halukas ottamaan väliasemia tai välilaskupaikkoja maaperälleen. Mikäli turvapaikkahakemuksen voisi jättää käsiteltäväksi jo paettavassa maassa, tämä puolestaan voisi tapahtua vain lähtömaan suostumuksella.

Ensinnäkään (1) tällöin kyseessä ei olisi aito pakolaisuus vaan paettavan hallituksen suojeluksessa tapahtuva siirtolaisuus, mahdollisesti elintasopakolaisuus, joka johtaa helposti niin sanottuun sosiaaliturvashoppailuun ja turvapaikkaturismiin. Oikeasti pakolainen ihmisestä voikin tulla vasta maasta lähdettyään. Geneven yleissopimuksen mukaan virallisesti henkilöstä tulee pakolainen vasta kun hänelle on myönnetty turvapaikka jostakin maasta, pois lukien kiintöpakolaiset (joilla on pakolaisasema YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan).

Toiseksi (2), jos EU:n ulkopuolisia käsittelykeskuksia perustettaisiin, ratkaisuvalta luovutettaisiin yksinomaan YK:n pakolaisviranomaisille, jotka tekisivät turvapaikkapäätökset. Tämä ottaisi valtioilta pois mahdollisuuden itse harkita ja soveltaa pakolaisuuden perusteita ja ratkaista hakemusten käsittely: hylkääminen tai hyväksyminen. Rajoilta käännyttämisen mahdollisuus menetettäisiin kokonaan. Tämä heikentäisi valtioiden mahdollisuutta päättää itsenäisesti rajavalvonnastaan ja väestöpolitiikastaan.

Kolmanneksi (3), jos käsittelykeskusten perustamiseen liitettäisiin lisäksi pakolaiskiintiöiden kasvattaminen Kai Mykkäksen (kok.) (ja monien muiden vaatimalla tavalla), niin sanottu taakanjako ei olisi enää valtioiden hyväksyttävissä tai hyväksyttävissä, vaan siitä tulisi järjestelmä. Juuri tätähän Mykkänen ajoi myös antaessaan tukensa Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration (GCM) -sopimukselle, jonka nimi suomeksi on ”globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä”.

Neljänneksi (4), jos myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin alkaisi käyttää GCM-sopimusta ratkaisujensa ohjenuorana, ei sopimus olisikaan enää puitesopimuksia löyhempi, vaan se alkaisi sitoa ja velvoittaa jäsenmaita ennakkoratkaisujen kautta. Tämän ketjuuntumisvaikutuksen tuloksena GCM toimisi voiteluaineena, kun pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden joukkosiirrot Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan jälleen käynnistyisivät. (Aiheesta aiemmin täällä ja täällä).

Johtopäätökseni on, että kaavaillun kaltaisia lähtöselvityksiä ei pidä EU:n ulkopuolelle perustaa, sillä ne mitätöisivät valtioiden suvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden päättää omasta rajapolitiikastaan sekä siitä, keitä valtiot päästävät maahan ja keille ne myöntävät oleskeluoikeuden tai kansalaisuuden. Tämä olisi vastoin EU:n omia periaatteita.

Myös EU:n sisäministerien keskenään neuvottelema ja sopima pakolaisten siirtojärjestely, joka tunnetaan paremmin ”taakanjakosopimuksena”, on vastoin EU:ssa voimassa olevaa Dublin II -asetusta. Nykyään taakanjakoa kutsuaan EU-jargonissa ”pakotetuksi uudelleensijoitteluksi” ja ”pakotetuksi solidaarisuudeksi”.

Oma mielipiteeni on, että Dublin-asetusta pitää edelleenkin soveltaa ja käännyttää maahan pyrkivät laittomat maahanmuuttajat ensimmäiseen turvallisena pidettyyn maahan, jossa turvapaikkahakemus pitäisi jättää ja käsitellä.

Lähtöselvityksiä ei pidä perustaa lähtömaihin eikä maihinnousukeskuksia EU:n ulkorajojen lähettyville. Ei pidä myöskään luoda ilmasiltaa paettavista maista Eurooppaan. Hullunkurista tällaisessa toiminnassa olisi siirtolaisuuden virtaaminen länsimaihin lähtömaiden suojeluksessa. Aivan yhtä ristiriitaista on ollut sisäministeri Kai Mykkäsen tapa haalia Suomessa hylkäävän turvapaikkapäätöksen saaneille passeja paetun hallituksen suopeudella.

Kaksilla korteilla pelaaminen paljastaa, että kyseessä ei ole aito pakolaisuus, kun paetun maan hallitus toimittaa pakolaisille henkilöpaperit. Mykkäsen menettely kertookin siitä, että ministeri joko ei tiedä mitä tekee, tai kyseessä on hänen oma epätoivonsa sen ongelman edessä, että esimerkiksi Irak ei ota vastaan Suomesta palautettavia edes rahalla (aiheesta aiemmin täällä).

Omasta mielestäni kyseinen keinottelu pitäisi lopettaa, ja Suomen tulisi heti katkaista kaikki nykyinen rahallinen tuki maalle, joka ei ota vastaan Suomesta käännytettyjä tai palautettaviksi tai karkotettaviksi määrättyjä. Muussa tapauksessa Suomen on irtauduttava EU:n turvapaikkapolitiikasta.

Lähtöselvitysten sijasta kannatan kyllä saapumisselvityksiä EU-maista palautettaville ja Tanskan pääministerin Lars Rasmussenin ehdottamia karkotuskeskuksia kaikille takaisin lähetetyille sekä kokoamisleirejä Euroopan suuntaan pyrkiville. Ongelmana tässäkin on, että mikään maa ei näytä suostuvan ottamaan niitä kontolleen, joten parasta olisi saada pysymään lähtijät omissa maissaan. Tämä on hyvä vaihtoehto, sillä sodan alaisissakin maissa vain osa maasta on yleensä väkivaltaisuuksien kourissa, ja taisteluita käydään vain pienillä ja rajatuilla alueilla.

Tästä ja monesta muusta maahanmuuttoon liittyvästä asiasta puhuimme Marko Ekqvistin kanssa Radio Vapaan Helsingin lähetyksessä tiistaina 26.2.2019 ”Koko kansan politiikkamessut” -ohjelmassa. Esittelimme myös Perussuomalaisen puolueen viime perjantaina julkaisemaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Lähetyksen voi katsella jälkikäteen tästä, ja oman analyysini voi lukea teokseni Kuinka Suomi korjataan? luvusta 4.

 

www.youtube.com/watch?v=QIZOw1aFsQY

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Tutkija Suomen Perustassa

 

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

]]>
3 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270420-pitaisiko-turvapaikan-hakemisen-tapahtua-eun-ulkopuolella#comments Euroopan unioni Maahanmuuttopolitiikka Pakolaisuus Turvapaikan hakeminen Wed, 27 Feb 2019 10:19:23 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270420-pitaisiko-turvapaikan-hakemisen-tapahtua-eun-ulkopuolella
Seksirikollisuus, kun ilmastopakolaiset vyöryvät Suomeen http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267673-seksirikollisuus-kun-ilmastopakolaiset-vyoryvat-suomeen <p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset luovat kuvaa, että pakolaisten pääsy Suomeen voitaisiin jotenkin kokonaan estää, mutta ilmastonmuutoksen myötä, kun omat asuinalueet muuttuvat asuinkelvottomiksi, alkaa ilmastopakolaisten vyöry, jota ei mikään pysäytä.</p><p>Miten sitten käy lapsiin kohdistuvan seksirikollisuuden? Lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot eivät ole tyypillisiä vain Lähi-idän kansoille, vaan kokonaiskuva lienee sellainen, että lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat tyypillisiä lähes kaikille kehittyville maille. Tosin tästä emme voi sanoa mitään varmaa, sillä asiasta ei ole tehty tutkimuksia. Kun tutkimuksia on tehty, niin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat hämmästyttävän yleisiä. Esimerkiksi, kun asiaa tutkittiin Intiassa, niin paljastui, että noin puolet intialaisista lapsista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Afrikasta on vaikea sanoa, koska tutkimuksia ei ole tehty, mutta yksittäiset uutiset esimerkiksi opettajien oppilaisiinsa kohdistamista raiskauksista Etelä-Afrikassa herättävät epäilyjä, että lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat sielläkin yleisiä.</p><p>Kun sitten tulevaisuudessa maahamme tulee suuria määriä ilmastopakolaisia, niin näillä on kulttuurinsa puolesta hyvin samanlainen asennoituminen lapsiin seksiobjekteina, kuin nykyisilläkin lapsiseksiin syyllistyneillä maahantulijoilla. Mitä me voimme sitten tässä tapauksessa tehdä? Vaihtoehtoja ei liene muita, kuin että luovumme nuorison nykyisestä vapaudesta, ja alamme vahtia tiukasti lapsiemme tekoja. Tyttäret eivät enää saa juosta vapaina kaupungin kaduilla, vaan heidät viedään autoilla kavereidensa luokse illanistujaisiin ja haetaan autoilla pois. Tällainen tyttärien vahtiminen on ollut viime aikoihin saakka hyvin yleistä Etelä-Euroopan maissa.</p><p>Ei voida olettaa, että ilmastopakolaiset omaksuisivat hetkessä pohjoismaalaisen käyttäytymisnormiston, vaan meidän tulee muuttaa omaa normistoamme vastaamaan pakolaisten ja suomalaisten sekayhteiskuntaa.</p><p>Perussuomalaiset ovat siitä kummallinen ryhmä, että he kieltäytyvät näkemästä ilmastopakolaisuuden välttämättömyyttä eivätkä lähde mukaan ilmastotalkoisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Meillä on kuitenkin vielä hetki aikaa pysäyttää ilmastonmuutos, jos me kaikki sen pysäyttämiseen sitoudumme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Perussuomalaiset luovat kuvaa, että pakolaisten pääsy Suomeen voitaisiin jotenkin kokonaan estää, mutta ilmastonmuutoksen myötä, kun omat asuinalueet muuttuvat asuinkelvottomiksi, alkaa ilmastopakolaisten vyöry, jota ei mikään pysäytä.

Miten sitten käy lapsiin kohdistuvan seksirikollisuuden? Lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot eivät ole tyypillisiä vain Lähi-idän kansoille, vaan kokonaiskuva lienee sellainen, että lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat tyypillisiä lähes kaikille kehittyville maille. Tosin tästä emme voi sanoa mitään varmaa, sillä asiasta ei ole tehty tutkimuksia. Kun tutkimuksia on tehty, niin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat hämmästyttävän yleisiä. Esimerkiksi, kun asiaa tutkittiin Intiassa, niin paljastui, että noin puolet intialaisista lapsista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Afrikasta on vaikea sanoa, koska tutkimuksia ei ole tehty, mutta yksittäiset uutiset esimerkiksi opettajien oppilaisiinsa kohdistamista raiskauksista Etelä-Afrikassa herättävät epäilyjä, että lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat sielläkin yleisiä.

Kun sitten tulevaisuudessa maahamme tulee suuria määriä ilmastopakolaisia, niin näillä on kulttuurinsa puolesta hyvin samanlainen asennoituminen lapsiin seksiobjekteina, kuin nykyisilläkin lapsiseksiin syyllistyneillä maahantulijoilla. Mitä me voimme sitten tässä tapauksessa tehdä? Vaihtoehtoja ei liene muita, kuin että luovumme nuorison nykyisestä vapaudesta, ja alamme vahtia tiukasti lapsiemme tekoja. Tyttäret eivät enää saa juosta vapaina kaupungin kaduilla, vaan heidät viedään autoilla kavereidensa luokse illanistujaisiin ja haetaan autoilla pois. Tällainen tyttärien vahtiminen on ollut viime aikoihin saakka hyvin yleistä Etelä-Euroopan maissa.

Ei voida olettaa, että ilmastopakolaiset omaksuisivat hetkessä pohjoismaalaisen käyttäytymisnormiston, vaan meidän tulee muuttaa omaa normistoamme vastaamaan pakolaisten ja suomalaisten sekayhteiskuntaa.

Perussuomalaiset ovat siitä kummallinen ryhmä, että he kieltäytyvät näkemästä ilmastopakolaisuuden välttämättömyyttä eivätkä lähde mukaan ilmastotalkoisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Meillä on kuitenkin vielä hetki aikaa pysäyttää ilmastonmuutos, jos me kaikki sen pysäyttämiseen sitoudumme.

]]>
22 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267673-seksirikollisuus-kun-ilmastopakolaiset-vyoryvat-suomeen#comments Ilmastonmuutos Pakolaisuus Tue, 15 Jan 2019 16:44:55 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267673-seksirikollisuus-kun-ilmastopakolaiset-vyoryvat-suomeen
Pakolaiset voisi ohjata kulttuuripiirinsä alueelle http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267589-pakolaiset-voisi-ohjata-kulttuuripiirinsa-alueelle <p>Vieraista kulttuuripiireistä tulevat pakolaispaikkaa hakevat aiheuttavat monia kulttuurillisia ja etnisiä jännitteitä tullessaan kaukaa heille vieraaseen Suomeen. On toissijaista, johtuvatko jännitteet ja ongelmat suomalaisista vai tulijoista, tärkeintä olisi tunnustaa että tälläisiä jännitteitä ja ongelmia syntyy ihmisten vaihtaessa kotimaataan liian kauaksi, pois omasta kulttuuripiiristään.<br /><br />Jos hätää kärsivä pakolaispaikkaa hakeva ihminen pysyisi oman löyhän kulttuuripiirinsä alueella, etniset ja kulttuuriset jännitteet eivät kasvaisi yhtä paljon. Globaali maailma voitaisiin jakaa kulttuuripiireittäin Pohjois-Amerikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, laajennettuun Lähi-Itään, Eurooppaan (m.l. Venäjä), Itä-Aasiaan ja eteläiseen Aasiaan.<br /><br />Pakolaispaikkaa hakevat tulisi ohjata läheisiin valtioihinsa, omien kulttuuripiiriensä sisälle. Näin esimerkiksi Somaliasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan esimerkiksi Namibiaan, Syyriasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Lähi-Itään, esimerkiksi Saudi-Arabiaan, Ukrainasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Eurooppaan, esimerkiksi Suomeen; ja niin edelleen.<br /><br />Tämä olisi globaalisti sovellettavissa oleva periaate, jota jokainen valtio voisi noudattaa muiden valtioiden siitä kärsimättä.<br /><br />Jos tarpeeksi usea kansanedustaja innostuisi tästä asiasta, Suomi voisi alkaa ajamaan tätä ideaa aloitteena läpi EU:ssa ja YK:ssa.<br /><br />(Kirjoitus julkaistu lyhennettynä sanomalehti Karjalaisessa 14.1. 2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vieraista kulttuuripiireistä tulevat pakolaispaikkaa hakevat aiheuttavat monia kulttuurillisia ja etnisiä jännitteitä tullessaan kaukaa heille vieraaseen Suomeen. On toissijaista, johtuvatko jännitteet ja ongelmat suomalaisista vai tulijoista, tärkeintä olisi tunnustaa että tälläisiä jännitteitä ja ongelmia syntyy ihmisten vaihtaessa kotimaataan liian kauaksi, pois omasta kulttuuripiiristään.

Jos hätää kärsivä pakolaispaikkaa hakeva ihminen pysyisi oman löyhän kulttuuripiirinsä alueella, etniset ja kulttuuriset jännitteet eivät kasvaisi yhtä paljon. Globaali maailma voitaisiin jakaa kulttuuripiireittäin Pohjois-Amerikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan, Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, laajennettuun Lähi-Itään, Eurooppaan (m.l. Venäjä), Itä-Aasiaan ja eteläiseen Aasiaan.

Pakolaispaikkaa hakevat tulisi ohjata läheisiin valtioihinsa, omien kulttuuripiiriensä sisälle. Näin esimerkiksi Somaliasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan esimerkiksi Namibiaan, Syyriasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Lähi-Itään, esimerkiksi Saudi-Arabiaan, Ukrainasta väliaikaista suojelua tarvitseva voitaisiin ohjata Eurooppaan, esimerkiksi Suomeen; ja niin edelleen.

Tämä olisi globaalisti sovellettavissa oleva periaate, jota jokainen valtio voisi noudattaa muiden valtioiden siitä kärsimättä.

Jos tarpeeksi usea kansanedustaja innostuisi tästä asiasta, Suomi voisi alkaa ajamaan tätä ideaa aloitteena läpi EU:ssa ja YK:ssa.

(Kirjoitus julkaistu lyhennettynä sanomalehti Karjalaisessa 14.1. 2019)

]]>
2 http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267589-pakolaiset-voisi-ohjata-kulttuuripiirinsa-alueelle#comments Erilaiset kulttuurit Etninen konflikti Hallitsematon maahanmuutto Pakolaisuus Mon, 14 Jan 2019 16:52:58 +0000 Touko Kivi http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267589-pakolaiset-voisi-ohjata-kulttuuripiirinsa-alueelle
Tarina kansojen yhteentörmäyksestä http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264898-tarina-kansojen-yhteentormayksesta <p>Olipa kerran kansa X, joka saapui maahan Q kauan aikaa sitten ja hiljalleen valloitti itselleen pienen alueen. Q:n kansalaiset eivät tykänneet siitä mutta antoivat asian olla.</p><p>Kansa X kasvoi ja tarvitsi lisää tilaa. Kansa X otti lisää tilaa ja Q:n kansalaiset väistivät. Mutta uskonnollisia jännitteitä oli paljon.</p><p>Kansa X ei kuitenkaan saanut kansalaisoikeuksia maassa Q, koska heidän katsottiin olevan maassa laittomasti. Kansa X ei tykännyt tästä ja aloitti terroriteot. Se hyökkäili kansan Q pyhiin paikkoihin. Kymmeniä kuoli.</p><p>Q:n kansa julisti hyökkääjät terroristeiksi ja päätti ajaa laittomasti maassa olevat pois. Sen pituinen se.</p><p>Moni varmaan tunnistaa mistä ajankohtaisesta tilanteesta tämä tarina kertoo?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olipa kerran kansa X, joka saapui maahan Q kauan aikaa sitten ja hiljalleen valloitti itselleen pienen alueen. Q:n kansalaiset eivät tykänneet siitä mutta antoivat asian olla.

Kansa X kasvoi ja tarvitsi lisää tilaa. Kansa X otti lisää tilaa ja Q:n kansalaiset väistivät. Mutta uskonnollisia jännitteitä oli paljon.

Kansa X ei kuitenkaan saanut kansalaisoikeuksia maassa Q, koska heidän katsottiin olevan maassa laittomasti. Kansa X ei tykännyt tästä ja aloitti terroriteot. Se hyökkäili kansan Q pyhiin paikkoihin. Kymmeniä kuoli.

Q:n kansa julisti hyökkääjät terroristeiksi ja päätti ajaa laittomasti maassa olevat pois. Sen pituinen se.

Moni varmaan tunnistaa mistä ajankohtaisesta tilanteesta tämä tarina kertoo?

]]>
14 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264898-tarina-kansojen-yhteentormayksesta#comments Pakolaisuus Thu, 29 Nov 2018 08:02:55 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264898-tarina-kansojen-yhteentormayksesta
Perussuomalaisretoriikkaa: Haittamaahanmuutto ja haittamaahanmuuttaja http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264746-perussuomalaisretoriikkaa-haittamaahanmuutto-ja-haittamaahanmuuttaja <p>Sanavalinnoilla ohjataan mielikuvia ja viime aikoina huomioni on kiinnittynyt haittamaahanmuuttoon ja sen myötä myös haittamaahanmuuttaja-termin käyttöön. Perussuomalaiset ovat käyttäneet kovaa kritiikkiä vihapuheen määritelmän epämääräisyydestä, joten haluaisin nyt kuulla millainen on tarkasti määriteltynä haittamaahanmuuttaja, mitä ovat nyt ryhtyneet terminä käyttämään.</p><p>Halla-aho on todennut: &quot;Haittamaahanmuuton Halla-aho määrittelee maahanmuutoksi, joka aiheuttaa nettokustannuksia Suomelle tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia.&quot;</p><p>Lavea ja epämääräinen ja hyvin tulkinnanvarainen määritelmä. Nettokustannuksia millä aikavälillä? Missä vaiheessa se arvioidaan ja kuinka? Turvallisuuteen liittyvät ongelmat, miten arvioituna ja millä kriteereillä?</p><p>Itse ne pidä lainkaan haittamaahanmuuttaja-termistä kohdistuneena kuitenkin loppupelissä ihmisiin. Samalla se kertoo kaartaen kyseessä olevan jonkinlainen haittaihminen. Jos alan miettiä haitta-etuliitteen käyttöä, niin mieleen tulee lähinnä haittaeläin, joka on on yksi tuhoeläinten neljästä lajista.</p><p>Tähänkö käytetty retoriikka tähtääkin - epäinhimillistämiseen?</p><p>Kenties puolikorrekti ilmaisu, jolla ratsastetaan kohti vaaleja, on tarkoitettukin etäännyttämään ajatukset ihmisyydestä ja luomaan kuvaa haitallisesta tuholaisesta.</p><p>En yleensä kirjoittele maahanmuutosta. Osin siksi, ettei minulle ole muodostunut kunnon kantaa tai ratkaisuehdotusta tästä asiasta, osin siksi etteivät keskustelut koskaan vaikuta johtavan mihinkään rakentavaan. Kenties tämäkin oli virhe - jää nähtäväksi.</p><p>Olen lukenut pariin otteeseen<a href="https://like.fi/kirjat/ihmisyys/"> <em>Jonathan Gloverin kirjan Ihmisyys - 1900-luvun moraalihistoria</em></a> ja palaan siihen kerta toisensa jälkeen pohdinnoissani. Yhtenä merkittävimmistä pohdinnoista 1900-luvun konflkitien syistä siinä tuodaan laajalti esille konfliktien synnyssä vastustajien dehumanisointi yhtenä mielikuvien ja vallankäytön välineenä. Pahimmillaan seuraukset ovat olleet karmaisevia.</p><p>En väitä, että tähän ollaan matkalla, mutten lainkaan pidä tästä ilmiöstä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanavalinnoilla ohjataan mielikuvia ja viime aikoina huomioni on kiinnittynyt haittamaahanmuuttoon ja sen myötä myös haittamaahanmuuttaja-termin käyttöön. Perussuomalaiset ovat käyttäneet kovaa kritiikkiä vihapuheen määritelmän epämääräisyydestä, joten haluaisin nyt kuulla millainen on tarkasti määriteltynä haittamaahanmuuttaja, mitä ovat nyt ryhtyneet terminä käyttämään.

Halla-aho on todennut: "Haittamaahanmuuton Halla-aho määrittelee maahanmuutoksi, joka aiheuttaa nettokustannuksia Suomelle tai turvallisuuteen liittyviä ongelmia."

Lavea ja epämääräinen ja hyvin tulkinnanvarainen määritelmä. Nettokustannuksia millä aikavälillä? Missä vaiheessa se arvioidaan ja kuinka? Turvallisuuteen liittyvät ongelmat, miten arvioituna ja millä kriteereillä?

Itse ne pidä lainkaan haittamaahanmuuttaja-termistä kohdistuneena kuitenkin loppupelissä ihmisiin. Samalla se kertoo kaartaen kyseessä olevan jonkinlainen haittaihminen. Jos alan miettiä haitta-etuliitteen käyttöä, niin mieleen tulee lähinnä haittaeläin, joka on on yksi tuhoeläinten neljästä lajista.

Tähänkö käytetty retoriikka tähtääkin - epäinhimillistämiseen?

Kenties puolikorrekti ilmaisu, jolla ratsastetaan kohti vaaleja, on tarkoitettukin etäännyttämään ajatukset ihmisyydestä ja luomaan kuvaa haitallisesta tuholaisesta.

En yleensä kirjoittele maahanmuutosta. Osin siksi, ettei minulle ole muodostunut kunnon kantaa tai ratkaisuehdotusta tästä asiasta, osin siksi etteivät keskustelut koskaan vaikuta johtavan mihinkään rakentavaan. Kenties tämäkin oli virhe - jää nähtäväksi.

Olen lukenut pariin otteeseen Jonathan Gloverin kirjan Ihmisyys - 1900-luvun moraalihistoria ja palaan siihen kerta toisensa jälkeen pohdinnoissani. Yhtenä merkittävimmistä pohdinnoista 1900-luvun konflkitien syistä siinä tuodaan laajalti esille konfliktien synnyssä vastustajien dehumanisointi yhtenä mielikuvien ja vallankäytön välineenä. Pahimmillaan seuraukset ovat olleet karmaisevia.

En väitä, että tähän ollaan matkalla, mutten lainkaan pidä tästä ilmiöstä.

 

]]>
120 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264746-perussuomalaisretoriikkaa-haittamaahanmuutto-ja-haittamaahanmuuttaja#comments Halla-aho Pakolaisuus Perussuomalaiset Retoriikka Mon, 26 Nov 2018 14:17:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264746-perussuomalaisretoriikkaa-haittamaahanmuutto-ja-haittamaahanmuuttaja
Siirtolaissopimus, Suomen etuko? http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264564-siirtolaissopimus-suomen-etuko <p>Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Kalevassa 21.11.2018:<br /><br /><strong>Siirtolaisuussopimus, Suomen etuko?</strong></p><p>Nyt vireillä olevan YK:n alaisen GCM- eli kansainvälisen siirtolaissopimuksen puitteissa on viimein herännyt keskustelua. Esimerkiksi Kaleva kirjoitti (11.11) aiheesta otsikolla &rdquo;Valtioiden suvereniteetti säilyy jatkossakin&rdquo;.</p><p>Nyt kun asiaa sitten käsitellään, niin olisin toivonut, että kirjoituksen otsikossa olisi kerrottu mitä sopimus tekee, ei sitä, mitä se ei tee.</p><p>On esitetty, että nimenomaan siirtolaisuudella voitaisiin paikata alentunutta syntyvyyttämme. Itse näen asian toisin. Sen sijaan meidän tulisi huolehtia omista nuoristamme nykyistä paremmin. Uutisten valossa koko ajan lisääntyvä määrä nuoriamme syrjäytyy, eikä ole ihme, että syntyvyys on laskussa.</p><p>Panostamalla nuoriimme he nykyistä varmemmin hankkivat koulutuksen, eivät syrjäydy ja löytävät työpaikan itselleen. Lisään, että noiden työpaikkojen tulee olla sellaisia, että niillä pystyy elämään luottavaisina ja niiden varaan tulee pystyä myös perustamaan perheen ja hankkimaan lapsia.</p><p>Nythän tuon sijaan meillä riittää rahaa vuositasolla miljardeja EU-nettomaksuihin, kehitysapuun ja maahanmuuton kuluihin. Jos käyttäisimme noista rahoista osankin omien huonossa asemassa olevien nuortemme hyväksi, olisi kansallamme paremmin tulevaisuutta.</p><p>Sopimuksesta saa käsityksen, että siirtolaisuudesta on tarkoitus tehdä subjektiivinen oikeus ilmeisesti kenelle tahansa. Nythän tänä päivänä lähtökohta on, että suvereenit valtiot päättävät itse, keitä he ottavat maihinsa. Näin tulee olla vastaisuudessakin, ainakin Suomessa.</p><p>Nykyisellään nimenomaan huonon koulutustason maista siirtolaisuus tuo meille huomattavan julkisen kestävyysvajeen, koska toisaalta työllistyminen on heikkoa, toisaalta työt ovat niin pienipalkkaisia, että työllistenkin osalta maksetut verot jäävät saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi.</p><p>Tiedämme, että tällä vuosisadalla erityisesti Afrikan ja Lähi-Idän väkiluvut ovat huomattavassa kasvussa, ja ennustetaan sieltä syntyvän puolestaan huomattavasti nykyistä suuremmat siirtolaisvirrat Eurooppaan ja siis myös maahamme.</p><p>Vaikka sopimukseen liittyy paljon kritiikkiä, niin hallituksemme ei ole tuomassa tätä kansainvälisen politiikan tämän vuosisadan suureen kysymykseen liittyvää sopimusta eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä, vaikka moni kansanedustajamme sekä osa kansalaisistamme on suuresti huolissaan sopimuksen vaikutuksista kansamme tulevaisuuteen.</p><p>Nähdäkseni tämä sopimus ei tarjoa keinoja padota Suomen kannalta tarpeetonta siirtolaisuutta. Toisaalta se ei mitenkään edistä sitä, että saisimme Suomeen pienehköjä määriä koulutettuja länsimaiseen kulttuuriimme sitoutuneita muuttajia, joita mielestäni tarvitsemme.</p><p>Vaikuttaa siltä, että monet OECD-maat ovat päätyneet samantapaiseen pohdiskeluun, koska sopimuksen hyväksyntä ei ole kaikille OECD-maille itsestään selvyys. Tiettävästi sopimuksesta aikovat pidättäytyä mm. Viro, Tšekki, Itävalta, Australia ja Yhdysvallat.</p><p>Johtopäätökseni on selvä. Meidän ei pidä hyväksyä sopimusta, joka tuo meille tulkinnoillaan riskejä, ja joka ei tuo niitä asioita, joita tarvitsemme.</p><p>Juha Vuorio, Oulu</p><p>kaupunginvaltuutettu (ps) ja diplomi-insinööri</p><p><br />&nbsp; &nbsp; &nbsp;***&nbsp; &nbsp; &nbsp;***&nbsp; &nbsp; &nbsp;***&nbsp; &nbsp; &nbsp;***&nbsp; &nbsp; &nbsp;***</p><p>&nbsp;</p><p>Lisään tähän vielä 23.11 muutaman linkin aiheesta:<br />&nbsp;- <a href="https://um.fi/documents/35732/0/VN0001362_Global+Compact+for+Safe+Orderly+and+Regular+Migration.docx_FI.pdf/1a248fbf-1e63-c943-d8f7-6466b8522b02" target="_blank">GCM englanniksi UM:n sivuilta</a><br />&nbsp;- <a href="https://um.fi/documents/35732/0/VN0001362_Global+Compact+for+Safe+Orderly+and+Regular+Migration.docx_FI.pdf/1a248fbf-1e63-c943-d8f7-6466b8522b02" target="_blank">GCM suomeksi UM:n sivuilta (on näämmä lopultakin julkaistu)</a><br />&nbsp;- <a href="https://docs.google.com/document/d/1njgW7-aWbPsm2tDa579k-VyT4F6GmM3ol0XfY2IKFsE/edit?fbclid=IwAR3Xw5JRTnQUW9LoACHTUZeHQ7q5-62prL_iEj_FTqvPK5uo2xBX2trT0Qw" target="_blank">GCM sopimuksen käännöstä ja analyysia kansalaisaktiivien suunnalta</a></p><p>&nbsp;- <a href="https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutto/" target="_blank">ajatuspaja S</a><a href="https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutto/" target="_blank">uomen Perustan yhteenveto maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen</a></p><p>&nbsp;</p><p>varsinaisen Suomen Perustan aihetta käsittelevän tutkimuksen löydät:&nbsp;</p><p><a href="https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/" rel="nofollow" target="_blank">https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/</a></p><p>ja Vatt:in aihetta sivuava tutkimus löytyy tästä:</p><p><a href="https://vatt.fi/en/publications/labor-market-integration-of-refugees-in-finland" rel="nofollow" target="_blank">https://vatt.fi/en/publications/labor-market-integration-of-refugees-in-finland</a></p><p>PTT:n tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä:</p><p><a href="https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf" rel="nofollow" target="_blank">https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Kalevassa 21.11.2018:

Siirtolaisuussopimus, Suomen etuko?

Nyt vireillä olevan YK:n alaisen GCM- eli kansainvälisen siirtolaissopimuksen puitteissa on viimein herännyt keskustelua. Esimerkiksi Kaleva kirjoitti (11.11) aiheesta otsikolla ”Valtioiden suvereniteetti säilyy jatkossakin”.

Nyt kun asiaa sitten käsitellään, niin olisin toivonut, että kirjoituksen otsikossa olisi kerrottu mitä sopimus tekee, ei sitä, mitä se ei tee.

On esitetty, että nimenomaan siirtolaisuudella voitaisiin paikata alentunutta syntyvyyttämme. Itse näen asian toisin. Sen sijaan meidän tulisi huolehtia omista nuoristamme nykyistä paremmin. Uutisten valossa koko ajan lisääntyvä määrä nuoriamme syrjäytyy, eikä ole ihme, että syntyvyys on laskussa.

Panostamalla nuoriimme he nykyistä varmemmin hankkivat koulutuksen, eivät syrjäydy ja löytävät työpaikan itselleen. Lisään, että noiden työpaikkojen tulee olla sellaisia, että niillä pystyy elämään luottavaisina ja niiden varaan tulee pystyä myös perustamaan perheen ja hankkimaan lapsia.

Nythän tuon sijaan meillä riittää rahaa vuositasolla miljardeja EU-nettomaksuihin, kehitysapuun ja maahanmuuton kuluihin. Jos käyttäisimme noista rahoista osankin omien huonossa asemassa olevien nuortemme hyväksi, olisi kansallamme paremmin tulevaisuutta.

Sopimuksesta saa käsityksen, että siirtolaisuudesta on tarkoitus tehdä subjektiivinen oikeus ilmeisesti kenelle tahansa. Nythän tänä päivänä lähtökohta on, että suvereenit valtiot päättävät itse, keitä he ottavat maihinsa. Näin tulee olla vastaisuudessakin, ainakin Suomessa.

Nykyisellään nimenomaan huonon koulutustason maista siirtolaisuus tuo meille huomattavan julkisen kestävyysvajeen, koska toisaalta työllistyminen on heikkoa, toisaalta työt ovat niin pienipalkkaisia, että työllistenkin osalta maksetut verot jäävät saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi.

Tiedämme, että tällä vuosisadalla erityisesti Afrikan ja Lähi-Idän väkiluvut ovat huomattavassa kasvussa, ja ennustetaan sieltä syntyvän puolestaan huomattavasti nykyistä suuremmat siirtolaisvirrat Eurooppaan ja siis myös maahamme.

Vaikka sopimukseen liittyy paljon kritiikkiä, niin hallituksemme ei ole tuomassa tätä kansainvälisen politiikan tämän vuosisadan suureen kysymykseen liittyvää sopimusta eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä, vaikka moni kansanedustajamme sekä osa kansalaisistamme on suuresti huolissaan sopimuksen vaikutuksista kansamme tulevaisuuteen.

Nähdäkseni tämä sopimus ei tarjoa keinoja padota Suomen kannalta tarpeetonta siirtolaisuutta. Toisaalta se ei mitenkään edistä sitä, että saisimme Suomeen pienehköjä määriä koulutettuja länsimaiseen kulttuuriimme sitoutuneita muuttajia, joita mielestäni tarvitsemme.

Vaikuttaa siltä, että monet OECD-maat ovat päätyneet samantapaiseen pohdiskeluun, koska sopimuksen hyväksyntä ei ole kaikille OECD-maille itsestään selvyys. Tiettävästi sopimuksesta aikovat pidättäytyä mm. Viro, Tšekki, Itävalta, Australia ja Yhdysvallat.

Johtopäätökseni on selvä. Meidän ei pidä hyväksyä sopimusta, joka tuo meille tulkinnoillaan riskejä, ja joka ei tuo niitä asioita, joita tarvitsemme.

Juha Vuorio, Oulu

kaupunginvaltuutettu (ps) ja diplomi-insinööri


     ***     ***     ***     ***     ***

 

Lisään tähän vielä 23.11 muutaman linkin aiheesta:
 - GCM englanniksi UM:n sivuilta
 - GCM suomeksi UM:n sivuilta (on näämmä lopultakin julkaistu)
 - GCM sopimuksen käännöstä ja analyysia kansalaisaktiivien suunnalta

 - ajatuspaja Suomen Perustan yhteenveto maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

 

varsinaisen Suomen Perustan aihetta käsittelevän tutkimuksen löydät: 

https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/

ja Vatt:in aihetta sivuava tutkimus löytyy tästä:

https://vatt.fi/en/publications/labor-market-integration-of-refugees-in-finland

PTT:n tutkimus maahanmuuttajien työllistymisestä:

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf

 


 

]]>
91 http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264564-siirtolaissopimus-suomen-etuko#comments GCM-sopimus Kansainväliset sopimukset Maahanmuutto Pakolaisuus Thu, 22 Nov 2018 12:19:45 +0000 Juha Vuorio http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264564-siirtolaissopimus-suomen-etuko
Avaako GCM-sopimus ovet hallitsemattomalle siirtolaisuudelle? http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263144-avaako-gcm-sopimus-ovet-hallitsemattomalle-siirtolaisuudelle <p>Global Compact for Migration (GCM) -nimeä kantava <a href="https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf" target="_blank">sopimus</a> herättää ihmetystä ja asiasta on minulta paljon kysytty. Joten muutama sananen siitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mm. tällaisia kysymyksiä sopimus on ihmisissä herättänyt: &nbsp;Avaako tämä sopimus tien hallitsemattomalle maahanmuutolle? Käsitelläänkö sopimus tarkoituksella salassa? Onko GCM:ssä kysymys sopimuksesta joka vaikuttaa lainsäädännön tasolla? Onko kyse vain suuntaa näyttävästä viitekehyspaperista?</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 97&sect; mukaan ulkoasianvaliokunnan tulee pyynnöstä tai muuten saada tietoa ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos sopimuksilla ym. on oikeudellisia vaikutuksia, niin tällöin asiat tulee käsitellä eduskunnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>11.04.2018 ulkoasianvaliokunta ja suuri valiokunta saivat <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/E_43+2018.aspx" target="_blank">selvityksen</a> Global Compact for Migration (GCM) - sopimuksesta. Tähän ei kuitenkaan valiokunnat tai niiden jäsenet omissa poliittisissa ryhmissään nähneet aihetta puuttua. Kyse ei ollut siis sopimuksen ratifioinnista vaan selvitys keskusteluprosessin etenemisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Selvityksestä: <em>&rdquo; Globaalia siirtolaisuutta koskeva asiakirja ei tule olemaan oikeudellisesti sitova eikä siten aiheuta Suomelle uusia velvoitteita. Tavoitteena hyväksyttävässä asiakirjassa on hyväksyä maailmanlaajuisesti periaatteita ja standardeja ja joiltakin osin periaatteita, jotka velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita ja joiden toimeenpanolla tehostetaan muuttoliikkeen hallintaa. &rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Selvitystekstin valossa näyttää ettei GCM-sopimus aiheuta muutoksia Suomen lainsäädännön tasolla. Tosin epäselvää on mitä ovat sopimuksen &rdquo;poliittiset velvoitteet&rdquo;? &nbsp;Näkisin näiden olevan sitoutumista tiettyyn arvomaailmaan koskien pakolaisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa sekä että tämä sitoutuminen näkyy hallinnossa ja sen viranomaisten toiminnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimus ei siis avaa ovea hallitsemattomalle siirtolaisuudelle tai että kuka tahansa voi liikkua minne tahansa ja milloin tahansa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>GCM-sopimus näyttää olevan viitekehyksellinen ja arvolatautunut kansainvälinen paperi. Poliittisesti velvoittavista periaatteista löytyy enemmän itse sopimuksesta. Itse kaipaisin selvitystä siitä mikä on poliittisen velvoittavuuden mekanismi?</p><p>&nbsp;</p><p>Salassa pitämisestä. Asian käsittelyprosessista en havainnut mitään salaista ainakaan Suomessa. Jokainen poliittinen ryhmä tai poliitikko olisi voinut asian ottaa esille jo huhtikuusta alkaen. Suuressa valiokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa on kansanedustajia jokaisesta puolueesta. Edustajat olisivat voineet tuolloin puuttua asiaan valiokunnissa tai sen ulkopuolella nostaa sitä esille.</p><p>&nbsp;</p><p>Toki tällainen arvollinenkin keskustelu olisi hyvä käydä laajemminkin kuin vain valiokunnissa tai valtioneuvostossa. Asioiden esille nostamisessa valtakunnan poliitikot ovatkin avainasemassa ja vastuussa. Jostakin syystä kautta puoluekentän asiaa ei keväällä nähty esille nostamisen arvoiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse olisin nähnyt tämän tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, koska tuolloin arvo- ja muu keskustelu olisi voitu käydä kiireettömämmin. Olennaisia kohtia mitkä vähintäänkin pitäisi avata kunnolla ja avoimesti ovat:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;<em>&rdquo;Siirtolaisuuteen liittyvään vihapuheeseen, syrjintään ja muukalaisvihaan tulee myös puuttua.&rdquo;</em>&nbsp;</p><p>Mikä on vihapuhetta? Onko perusteltu maahanmuuttokriittisyys vihapuhetta?</p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo; Suomi tukee myös koko hallinnon toimenpiteiden huomioimista asiakirjan toimeenpanossa samoin kuin koko yhteiskunnan toiminnan siirtolaisuuden osalta. &rdquo;</em></p><p>Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun asiakirja ei vaikuttanut lainsäädäntöön? Mitkä ovat koko hallinnon toimenpiteet tarkemmin?</p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo; Sen sijaan Suomi ei katso, että laillisten maahantulomahdollisuuksien (työllisyys, koulutus, stipendit, perheenyhdistäminen) lisääminen poistaisi kokonaan laittoman maahanmuuton ottaen huomioon, että laittomasti maahan tulevien ja laillisten maahantulomahdollisuuksien välillä voi olla suurikin kohtaanto-ongelma. &rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo; Suomi ei myöskään katso, että ratkaisuna laittomasti maassa oleskelevien statuksen muuttamiseen voidaan käyttää laajamittaista laillistamista (regularisation).&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Laajamittaisen laillistamisen kanssa tulee olla tarkkana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Global Compact for Migration (GCM) -nimeä kantava sopimus herättää ihmetystä ja asiasta on minulta paljon kysytty. Joten muutama sananen siitä.

 

Mm. tällaisia kysymyksiä sopimus on ihmisissä herättänyt:  Avaako tämä sopimus tien hallitsemattomalle maahanmuutolle? Käsitelläänkö sopimus tarkoituksella salassa? Onko GCM:ssä kysymys sopimuksesta joka vaikuttaa lainsäädännön tasolla? Onko kyse vain suuntaa näyttävästä viitekehyspaperista?

 

Perustuslain 97§ mukaan ulkoasianvaliokunnan tulee pyynnöstä tai muuten saada tietoa ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista.

 

Jos sopimuksilla ym. on oikeudellisia vaikutuksia, niin tällöin asiat tulee käsitellä eduskunnassa.

 

11.04.2018 ulkoasianvaliokunta ja suuri valiokunta saivat selvityksen Global Compact for Migration (GCM) - sopimuksesta. Tähän ei kuitenkaan valiokunnat tai niiden jäsenet omissa poliittisissa ryhmissään nähneet aihetta puuttua. Kyse ei ollut siis sopimuksen ratifioinnista vaan selvitys keskusteluprosessin etenemisestä.

 

Selvityksestä: ” Globaalia siirtolaisuutta koskeva asiakirja ei tule olemaan oikeudellisesti sitova eikä siten aiheuta Suomelle uusia velvoitteita. Tavoitteena hyväksyttävässä asiakirjassa on hyväksyä maailmanlaajuisesti periaatteita ja standardeja ja joiltakin osin periaatteita, jotka velvoittavat poliittisesti kaikkia jäsenmaita ja joiden toimeenpanolla tehostetaan muuttoliikkeen hallintaa. ”

 

Selvitystekstin valossa näyttää ettei GCM-sopimus aiheuta muutoksia Suomen lainsäädännön tasolla. Tosin epäselvää on mitä ovat sopimuksen ”poliittiset velvoitteet”?  Näkisin näiden olevan sitoutumista tiettyyn arvomaailmaan koskien pakolaisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa sekä että tämä sitoutuminen näkyy hallinnossa ja sen viranomaisten toiminnassa.

 

Sopimus ei siis avaa ovea hallitsemattomalle siirtolaisuudelle tai että kuka tahansa voi liikkua minne tahansa ja milloin tahansa. 

 

GCM-sopimus näyttää olevan viitekehyksellinen ja arvolatautunut kansainvälinen paperi. Poliittisesti velvoittavista periaatteista löytyy enemmän itse sopimuksesta. Itse kaipaisin selvitystä siitä mikä on poliittisen velvoittavuuden mekanismi?

 

Salassa pitämisestä. Asian käsittelyprosessista en havainnut mitään salaista ainakaan Suomessa. Jokainen poliittinen ryhmä tai poliitikko olisi voinut asian ottaa esille jo huhtikuusta alkaen. Suuressa valiokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa on kansanedustajia jokaisesta puolueesta. Edustajat olisivat voineet tuolloin puuttua asiaan valiokunnissa tai sen ulkopuolella nostaa sitä esille.

 

Toki tällainen arvollinenkin keskustelu olisi hyvä käydä laajemminkin kuin vain valiokunnissa tai valtioneuvostossa. Asioiden esille nostamisessa valtakunnan poliitikot ovatkin avainasemassa ja vastuussa. Jostakin syystä kautta puoluekentän asiaa ei keväällä nähty esille nostamisen arvoiseksi.

 

Itse olisin nähnyt tämän tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, koska tuolloin arvo- ja muu keskustelu olisi voitu käydä kiireettömämmin. Olennaisia kohtia mitkä vähintäänkin pitäisi avata kunnolla ja avoimesti ovat:

 

 ”Siirtolaisuuteen liittyvään vihapuheeseen, syrjintään ja muukalaisvihaan tulee myös puuttua.” 

Mikä on vihapuhetta? Onko perusteltu maahanmuuttokriittisyys vihapuhetta?

 

” Suomi tukee myös koko hallinnon toimenpiteiden huomioimista asiakirjan toimeenpanossa samoin kuin koko yhteiskunnan toiminnan siirtolaisuuden osalta. ”

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun asiakirja ei vaikuttanut lainsäädäntöön? Mitkä ovat koko hallinnon toimenpiteet tarkemmin?

 

” Sen sijaan Suomi ei katso, että laillisten maahantulomahdollisuuksien (työllisyys, koulutus, stipendit, perheenyhdistäminen) lisääminen poistaisi kokonaan laittoman maahanmuuton ottaen huomioon, että laittomasti maahan tulevien ja laillisten maahantulomahdollisuuksien välillä voi olla suurikin kohtaanto-ongelma. ”

 

” Suomi ei myöskään katso, että ratkaisuna laittomasti maassa oleskelevien statuksen muuttamiseen voidaan käyttää laajamittaista laillistamista (regularisation).”

 

Laajamittaisen laillistamisen kanssa tulee olla tarkkana.

]]>
11 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263144-avaako-gcm-sopimus-ovet-hallitsemattomalle-siirtolaisuudelle#comments Eduskunta Hallitsematon maahanmuutto Kansainväliset sopimukset Kansanedustajat Pakolaisuus Thu, 25 Oct 2018 17:14:45 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263144-avaako-gcm-sopimus-ovet-hallitsemattomalle-siirtolaisuudelle
Pakolaisuus ei ole ongelma http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma <p>Taloussanomien mukaan <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html</a> &quot;<em>Ulkomailta tulevien pitäisi voida tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla eli pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset</em>, taloustieteen professori <a class="person sndp-a" href="https://www.is.fi/haku/?query=bengt+holmstrom">Bengt Holmström</a> sanoo <a class="sndp-a" href="https://yle.fi/uutiset/3-10470537?origin=rss"><em>Ylelle</em></a>.&quot;</p><p>Ennen 1995 syksyä Suomea yritettiin heikentää pelottelemalla &quot;<em>Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa</em>&quot; (Ruotsin hallitus, asiantuntijat, sotilaallinen johto sekä Bonniersin omistamat lehdet Suomessa) ja lehdistön kautta laittomalla valeuutisoinnilla herättäen kohua/kiihkoa Venäjää vastaan Suomen Kansan Perustuslain ja Pariisin rauhansopimuksen 1947, Rauha Suomen kanssa, Osa II, Luku II, 6, 7 ja 8 artiklan vastaisesti.</p><p>Maahan joka milloin tahansa voi joutua sotaan ei saa lähettää sodasta paenneita pakolaisia. Ruotsin hallituksen, asiantuntijoiden, sotilaallisen johdon sekä lehdistön mukaan Suomen ei edes saa ottaa vastaan pakolaisia.</p><p>Kun Suomalaisten kiihottaminen ei onnistunut, Ruotsista lähetettiin laittomasti sekä Dublinin sopimuk-<br />sen vastaisesti (Dublin Regulation, Regulation No. 604/2013) Suomeen 15000 pakolaista ja &quot;pako-<br />laista&quot; kaikkine seuraamuksineen ja kustannuksineen Suomelle.</p><p>Esitietojen mukaan, Satakunnan käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 28-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä porilaisnaisen murhasta. Hän tuli Suomeen syksyllä 2015 ja hän kääntyi Islamista Kristinuskoon. Miehellä on pysyvä oleskelulupa Suomeen. Mies on Irakin kansalainen. Lähetettiinkö keski-ikäisen naisen teloittanut mies Ruotsista Suomeen syksyllä 2015? Jos &quot;kyllä&quot; niin Ruotsin hallitus on osasyyllinen tähänkin rikokseen.</p><p><strong>Pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matkatavarat.</strong><br /><br />Iltalehden mukaan &quot;<em><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml" target="_blank">Kansanedustaja Anna Kontula (Vas)</a> kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä paperittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.</em>&quot;<br /><br /><strong>Onhanse harmillista, kun jokainen piilottaja riskeeraa päänsä menettämisen - jäsenkato, puhumattakaan siitä että ääni katoaa. </strong><br /><br /><em>Pakolaisuus ei ole ongelma, vaan ongelma on SYY miksi pakolaisia yleensä on olemassa. Että kieltää SYYN tulemisen Suomen rajan sisäpuolelle tai poistaa olemassa olevan SYYN Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole rasismia, vaan rasismin estämistä. Pakolaisuus on SEURAAMUS SYYSTÄ. Jos emme sulje maamme rajoja lakisääteisesti SYYLTÄ, meistä tulee SEURAAMUS.</em><br /><br /><br /><br /><br />Pkolaisongelma : <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma</a></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taloussanomien mukaan https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005874782.html "Ulkomailta tulevien pitäisi voida tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla eli pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla kuin suomalaiset, taloustieteen professori Bengt Holmström sanoo Ylelle."

Ennen 1995 syksyä Suomea yritettiin heikentää pelottelemalla "Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa" (Ruotsin hallitus, asiantuntijat, sotilaallinen johto sekä Bonniersin omistamat lehdet Suomessa) ja lehdistön kautta laittomalla valeuutisoinnilla herättäen kohua/kiihkoa Venäjää vastaan Suomen Kansan Perustuslain ja Pariisin rauhansopimuksen 1947, Rauha Suomen kanssa, Osa II, Luku II, 6, 7 ja 8 artiklan vastaisesti.

Maahan joka milloin tahansa voi joutua sotaan ei saa lähettää sodasta paenneita pakolaisia. Ruotsin hallituksen, asiantuntijoiden, sotilaallisen johdon sekä lehdistön mukaan Suomen ei edes saa ottaa vastaan pakolaisia.

Kun Suomalaisten kiihottaminen ei onnistunut, Ruotsista lähetettiin laittomasti sekä Dublinin sopimuk-
sen vastaisesti (Dublin Regulation, Regulation No. 604/2013) Suomeen 15000 pakolaista ja "pako-
laista" kaikkine seuraamuksineen ja kustannuksineen Suomelle.

Esitietojen mukaan, Satakunnan käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19. syyskuuta 2018 28-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä porilaisnaisen murhasta. Hän tuli Suomeen syksyllä 2015 ja hän kääntyi Islamista Kristinuskoon. Miehellä on pysyvä oleskelulupa Suomeen. Mies on Irakin kansalainen. Lähetettiinkö keski-ikäisen naisen teloittanut mies Ruotsista Suomeen syksyllä 2015? Jos "kyllä" niin Ruotsin hallitus on osasyyllinen tähänkin rikokseen.

Pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matkatavarat.

Iltalehden mukaan "Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä paperittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen."

Onhanse harmillista, kun jokainen piilottaja riskeeraa päänsä menettämisen - jäsenkato, puhumattakaan siitä että ääni katoaa.

Pakolaisuus ei ole ongelma, vaan ongelma on SYY miksi pakolaisia yleensä on olemassa. Että kieltää SYYN tulemisen Suomen rajan sisäpuolelle tai poistaa olemassa olevan SYYN Suomen rajojen sisäpuolelta ei ole rasismia, vaan rasismin estämistä. Pakolaisuus on SEURAAMUS SYYSTÄ. Jos emme sulje maamme rajoja lakisääteisesti SYYLTÄ, meistä tulee SEURAAMUS.




Pkolaisongelma : http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma


 

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Wed, 24 Oct 2018 07:22:56 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263054-pakolaisuus-ei-ole-ongelma
Kielteisen päätöksen saaneiden piilottamisesta Suomessa. http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa <p>&quot;<em>Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-<br />rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.</em>&quot; - Läde : Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae...</a></p><hr /><p>Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-<br />tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-<br />mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.<br />&nbsp;<br />&nbsp;<br />Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : <a href="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma" title="http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma">http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma</a><br /><br />Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko &quot;Pariisin rauhansopimus 1947&quot; ja sen alla olevat sivut: <a href="http://www.mielipiteemme.fi" title="http://www.mielipiteemme.fi">http://www.mielipiteemme.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä pape-
rittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.
" - Läde : Iltalehti https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml


Tunnetusti pakolaisen tai maahanmuuttajan mukana tulee maahan muutakin kuin vaatteet ja matka-
tavarat. Pahimassa tapauksessa kielteisen päätöksen saanut leikkaa piilottajan pään irti, ja Vasem-
mistoliiton jäsenmäärä vähenee yhdellä.
 
 
Avarakatseisuus on hyvä asia, mutta jos on liian avarakatseinen ei näe sitä mikä itselle on kaikesta tärkeintä. Suvaisevaisuus on hyvä asia, mutta jos on liian suvaitsevainen ei kohta omista mitään. Avomielisyys on hyvä asia, mutta jos on liian avomielinen niin menettää mielensä hallinnan jollekkin toiselle.
 
 
Ennaltaehkäistäksemme Turun iskun kaltaisen uusiutumisen tai vielä vakavamman iskun, pakolaisen joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen vapaata liikkumista meidän elinympäristössä ja yhteiskunnassa pitää rajoittaa, ennen kuin häntä tiedotetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Mitä nopeammin hänet toimitetaan pois maastamme, sen turvallisempaa se meille on.
 
 
Kai Suomalaisilla on tarpeeksi ennakkoTIETOA siitä mikä on Suomen Kansan Perustuslain mukaan oikein ja mikä on väärin Suomen Kansaa kohtaan - viitaten myös Pariisn Rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artiklaan.
 
 
Pakolaisongelma hieman syvällisemmin arvioituna : http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipiteemme_pakolaisongelma

Pariisin rauhansopimus 1947 ja Suomen Kansan Perustuslaki : Linkeistä oikealla otsikko "Pariisin rauhansopimus 1947" ja sen alla olevat sivut: http://www.mielipiteemme.fi

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Piilottaminen Thu, 11 Oct 2018 08:44:55 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262370-kielteisen-paatoksen-saaneiden-piilottamisesta-suomessa
Kiinan väestöpolitiikka on kiitoksen arvoinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen <p>Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.</p><p><em><a href="http://Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan[3].">Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949&ndash;1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan.</a></em></p><p>Väestön lisääntyminen lähes kaksinkertaiseksi kolmessakymmenessä vuodessa herätti Kiinan päättäjät radikaaleihin toimiin. Vuonna 1979 astui voimaan yhden lapsen laki, joka ensisijaisesti salli vain yhden lapsen perhettä kohden. Aivan yksioikoinen ei laki ollut, vaan lapsia voi&nbsp; hankkia kaksikin esimerkiksi silloin jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Vuonna 2015 on lakia edelleen höllennetty, ja tavoitteena on mitä ilmeisimmin ikärakenteen pitäminen terveenä tulevaisuudessa.</p><p>Edelläoleva ei ole sitä minkä perusteella Kiinan väestöpolitiikkaa pitäisi ensisijaisesti kiittää. Valtion taholta yksityiskohtaisesti ohjattu ihmisten elämä on kulttuurillemme vierasta. Meillä raha ratkaisee, ja sillä keinolla on myös perhepolitiikkaamme hoidettu. Kiinalaiset ansaitsevat kiitoksen väestöräjähdyksen pysäyttämisestä, vaikka otteet ovatkin olleet inhimillisesti katsottuna kovia.</p><p>Arveluiden varaan jää se, että kuinka paljon kiinalaisia olisi tullut tai ainakin ollut pyrkimässä elintasopakolaisina kaikkialle maailmaan, jos lisääntyminen olisi jatkunut vapaana. Syntyvyyden säännöstely kiinalaisittain on ollut palvelus ympäristölle ja koko muulle maailmalle. Ennen muuta se on ollut palvelus kiinalaisille itselleen, koska he pystyvät nyt vaurastumaan kun ylikansoittumisen ongelmat eivät ole taakkana.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka">https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälkiviisas voi olla kuka hyvänsä, mutta olla viisas etukäteen on vaikeampaa. Päätöksentekijöille jälkiviisaiden esittämä arvostelu on arkipäivää, mutta kiinalaisten väestöpolitiikassa nähtiin hyvin tulevaisuuteen.

Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan.

Väestön lisääntyminen lähes kaksinkertaiseksi kolmessakymmenessä vuodessa herätti Kiinan päättäjät radikaaleihin toimiin. Vuonna 1979 astui voimaan yhden lapsen laki, joka ensisijaisesti salli vain yhden lapsen perhettä kohden. Aivan yksioikoinen ei laki ollut, vaan lapsia voi  hankkia kaksikin esimerkiksi silloin jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Vuonna 2015 on lakia edelleen höllennetty, ja tavoitteena on mitä ilmeisimmin ikärakenteen pitäminen terveenä tulevaisuudessa.

Edelläoleva ei ole sitä minkä perusteella Kiinan väestöpolitiikkaa pitäisi ensisijaisesti kiittää. Valtion taholta yksityiskohtaisesti ohjattu ihmisten elämä on kulttuurillemme vierasta. Meillä raha ratkaisee, ja sillä keinolla on myös perhepolitiikkaamme hoidettu. Kiinalaiset ansaitsevat kiitoksen väestöräjähdyksen pysäyttämisestä, vaikka otteet ovatkin olleet inhimillisesti katsottuna kovia.

Arveluiden varaan jää se, että kuinka paljon kiinalaisia olisi tullut tai ainakin ollut pyrkimässä elintasopakolaisina kaikkialle maailmaan, jos lisääntyminen olisi jatkunut vapaana. Syntyvyyden säännöstely kiinalaisittain on ollut palvelus ympäristölle ja koko muulle maailmalle. Ennen muuta se on ollut palvelus kiinalaisille itselleen, koska he pystyvät nyt vaurastumaan kun ylikansoittumisen ongelmat eivät ole taakkana.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka

]]>
26 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen#comments Kiina Pakolaisuus Syntyvyys Väestönkasvu Sun, 29 Jul 2018 06:59:52 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258781-kiinan-vaestopolitiikka-on-kiitoksen-arvoinen
Pakolainen, maahanmuuttaja vai siirtolainen? http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257521-pakolainen-maahanmuuttaja-vai-siirtolainen <p><strong>&nbsp;</strong>Media ja poliitikot vaikuttavat ja hallitsevat mielikuvien avulla, joilla asiat saadaan näyttämään joko hyväksyttäviltä tai kielteisiltä. Vuoden 2015 aikana Euroopassa koettiin maahanmuuttajaryntäys Lähi-idästä ja Afrikasta. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa oikea termi oli puhua <strong>pakolaisista</strong> ja niin heitä myös kohdeltiin Suomen rajalla. Muistaakseni vuoden 2016 aikana media ja poliitikot rupesivat puhumaan <strong>maahanmuuttajista</strong> &ndash; neutraali termi. Vuoden 2017 maaliskuussa järjestetyssä Maltan (huippu)kokouksessa EU-johtajat mukaan lukien Sipilä puhuivat systemaattisesti Libyasta tulevasta <strong>laittomien</strong> <strong>siirtolaisten</strong> hallintakeinoista.</p><p>Tapahtumat ovat osoittaneet, että, että Dublin-sopimus, jonka mukaan pakolainen tulisi kirjata siinä turvallisessa maassa, johon hän ensin saapuu, ei toimi EU:ssa. Dublin-sopimusta ei noudateta edes sellaisissa maissa kuin Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi. Eilen Ylen uutisissa paljastettiin, että Ranska ei ole kolmen vuoden aikana päästänyt Italiasta yhtään maahantulijaa lapset mukaan lukien. Muutamat EU-maat kieltäytyvät ottamasta edes ns. kiintiöpakolaisia maahansa.</p><p>Nyt tilanne on se, että tämä pakolaisuus/siirtolaisuus-kysymys on vakavasti uhkaamassa EU:n tulevaisuutta. Minulle se ei ole yllätys, että EU on hajoamassa ja kovasti toivon, että niin kävisikin. Lähtökohtaisesti on ollut selvää, että niin epäyhtenäinen valtioiden ja kansojen joukko, joka EU:hun kuuluu, ei taivu niin yksityiskohtaisten hallinnollisten lakien alle, kuin mihin on jo tultu. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: hajoaminen tai pakkokeinot eli demokratian tilalle diktatuuri.</p><p>Oma analyysini tilanteesta on, että EU:n todellista johtajaa Merkeliä seuraten muut EU-johtajat taipuivat maahantulijoiden vellomiseen EU:n sisällä maasta toiseen. Merkel on esimerkki puhdasverisestä poliitikosta, jonka tavoitteet ja keinot muuttuvat sen perusteella, miten hän säilyisi vallassa. Nyt Merkel on pahassa pulassa tämän asian takia omassa maassaan ja hän yrittää löytää ratkaisua EU:n kautta. Ja niin enemmistö maiden johtajista Sipilä mukaan lukien on kääntänyt takkinsa ja puhuu luontevasti jopa laittomista siirtolaisista. Media seuraa vierestä ja taputtaa, että onpa hyvää ja johdonmukaista politiikkaa.</p><p>Tarinan opetus on mielestäni se, että kun poliitikot eivät tunnustaneet alun perin tosiasioita, että varsinkin Afrikasta tulevat maahantulijat ovat pääsääntöisesti laittomia siirtolaisia, niin asioiden hoito meni toivottomaan solmuun. EU olisi aivan hyvin voinut jo alun perin tunnistaa Libyassa, Syyriassa ja Turkissa oikeat pakolaiset ja hoitaa heidät turvallisesti EU-maihin. Sen olisi voinut tehdä pelkästään Suomikin, jos poliitikoilla olisi riittänyt ymmärrystä ja rohkeutta. Nyt on pelattu irvokasta tosi-tv-peliä: Jos selviät hukkumatta Välimereen, niin saat pakolais-statuksen. Loput EU:hun laittomasti pyrkivät olisi palautettu lähtömaahan ja sen seurauksena laiton siirtolaisuus olisi loppunut parissa kuukaudessa. Nyt ilmassa on merkkejä, että EU harkitsee jo tällaisenkin keinon käyttöä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Media ja poliitikot vaikuttavat ja hallitsevat mielikuvien avulla, joilla asiat saadaan näyttämään joko hyväksyttäviltä tai kielteisiltä. Vuoden 2015 aikana Euroopassa koettiin maahanmuuttajaryntäys Lähi-idästä ja Afrikasta. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa oikea termi oli puhua pakolaisista ja niin heitä myös kohdeltiin Suomen rajalla. Muistaakseni vuoden 2016 aikana media ja poliitikot rupesivat puhumaan maahanmuuttajista – neutraali termi. Vuoden 2017 maaliskuussa järjestetyssä Maltan (huippu)kokouksessa EU-johtajat mukaan lukien Sipilä puhuivat systemaattisesti Libyasta tulevasta laittomien siirtolaisten hallintakeinoista.

Tapahtumat ovat osoittaneet, että, että Dublin-sopimus, jonka mukaan pakolainen tulisi kirjata siinä turvallisessa maassa, johon hän ensin saapuu, ei toimi EU:ssa. Dublin-sopimusta ei noudateta edes sellaisissa maissa kuin Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi. Eilen Ylen uutisissa paljastettiin, että Ranska ei ole kolmen vuoden aikana päästänyt Italiasta yhtään maahantulijaa lapset mukaan lukien. Muutamat EU-maat kieltäytyvät ottamasta edes ns. kiintiöpakolaisia maahansa.

Nyt tilanne on se, että tämä pakolaisuus/siirtolaisuus-kysymys on vakavasti uhkaamassa EU:n tulevaisuutta. Minulle se ei ole yllätys, että EU on hajoamassa ja kovasti toivon, että niin kävisikin. Lähtökohtaisesti on ollut selvää, että niin epäyhtenäinen valtioiden ja kansojen joukko, joka EU:hun kuuluu, ei taivu niin yksityiskohtaisten hallinnollisten lakien alle, kuin mihin on jo tultu. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: hajoaminen tai pakkokeinot eli demokratian tilalle diktatuuri.

Oma analyysini tilanteesta on, että EU:n todellista johtajaa Merkeliä seuraten muut EU-johtajat taipuivat maahantulijoiden vellomiseen EU:n sisällä maasta toiseen. Merkel on esimerkki puhdasverisestä poliitikosta, jonka tavoitteet ja keinot muuttuvat sen perusteella, miten hän säilyisi vallassa. Nyt Merkel on pahassa pulassa tämän asian takia omassa maassaan ja hän yrittää löytää ratkaisua EU:n kautta. Ja niin enemmistö maiden johtajista Sipilä mukaan lukien on kääntänyt takkinsa ja puhuu luontevasti jopa laittomista siirtolaisista. Media seuraa vierestä ja taputtaa, että onpa hyvää ja johdonmukaista politiikkaa.

Tarinan opetus on mielestäni se, että kun poliitikot eivät tunnustaneet alun perin tosiasioita, että varsinkin Afrikasta tulevat maahantulijat ovat pääsääntöisesti laittomia siirtolaisia, niin asioiden hoito meni toivottomaan solmuun. EU olisi aivan hyvin voinut jo alun perin tunnistaa Libyassa, Syyriassa ja Turkissa oikeat pakolaiset ja hoitaa heidät turvallisesti EU-maihin. Sen olisi voinut tehdä pelkästään Suomikin, jos poliitikoilla olisi riittänyt ymmärrystä ja rohkeutta. Nyt on pelattu irvokasta tosi-tv-peliä: Jos selviät hukkumatta Välimereen, niin saat pakolais-statuksen. Loput EU:hun laittomasti pyrkivät olisi palautettu lähtömaahan ja sen seurauksena laiton siirtolaisuus olisi loppunut parissa kuukaudessa. Nyt ilmassa on merkkejä, että EU harkitsee jo tällaisenkin keinon käyttöä.

]]>
19 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257521-pakolainen-maahanmuuttaja-vai-siirtolainen#comments Angela Merkel EU Pakolaisuus Siirtolaisuus Thu, 28 Jun 2018 06:12:45 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257521-pakolainen-maahanmuuttaja-vai-siirtolainen
EU-kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen ei ratkaise siirtolaiskriisiä http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia <p>Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10269925">avauksen</a>, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.</p><p>Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.</p><p>Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.</p><p>Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).</p><p>Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.</p><p>Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.</p><p>&nbsp;</p> Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena avauksen, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.

Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.

Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.

Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).

Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.

Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.

Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.

 

]]>
10 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 09:57:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia