Pakolaisuus http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135743/all Sun, 29 Apr 2018 21:31:08 +0300 fi Puhutaanpa pakolaisuudesta http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254603-puhutaanpa-pakolaisuudesta <p>Perussuomalaisten lempiaihe, eli puhutaan pakolaisuudesta. Tässä on nyt kymmenisen vuotta vouhkattu pakolaisista, maahanmuuttajista ja monikansallisesta yhteiskunnasta.</p> <p>Perussuomalaiset peräänkuuluttavat keskustelua, mutta heidän keskustelunsa on tähän saakka ollut eräänlaisen torjuntavoiton eteen punnertamista. Eli ei keskustella kokonaisuudesta vaan yritetään punnertaa läpi harmaan kiven oma agenda edellä.</p> <p>Ei keskustelu voi , eikä saa olla inttämistä. Eri vaihtoehtoja pitää ensin pohdiskella kiihkottomasti, ensin asiat tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.</p> <p>Mietitäänpä mitä pakolaisleiri Lesboksen saarella oikeasti on. Näitä pakolaisleirejä on paljon ja niiden hahmottaminen on herkästi yleistämistä. Eli asia tulee pilkkoa pienempiin osiin joten mietimme nyt Lesboksen noin 7000 pakolaista.</p> <p>Tuo kreikkalainen saari on melkoinen monikulttuurikeskus. Saaren perinteinen turistivirta ja nykyinen pakolaisleiri tarkoittaa sitä että saarella on reilusti yli viisikymmentä eri kansalaisuutta joka ikinen päivä &quot;sulassa sovussa&quot;.</p> <p>Pakolaisleirin 7000 pakolaista voitaisiin jakaa tasan Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Tai oikeammin heidät pitäisi jakaa kaikkien maailman maiden kanssa jolloin yksi pakolainen häviäisi helposti miljoonan ihmisen vastuulle.</p> <p>Jos jako pitää tehdä EU-maiden kesken olisi se Suomen osalta 77 pakolaista Lesbos-saaren 7000 pakolaisesta, kun koko maailman kansojen kesken jaettuna pakolaisia tulisi Suomeen kuusi kappaletta.</p> <p>Päällimmäinen kysymys on miten taakkaa jaetaan, kantaako koko maailma vastuuta, EU vaiko vain ne&nbsp; muutamat hövelit maat, joieden pääministeri kutsuu pakolaiset kotiinsa tervetulleeksi?</p> <p>Toinen kysymys on se, miten pakolaiset kohdemaassa sitten jaetaan tai paremminkin sijoitetaan. Miten heihin suhtaudutaan, ja mikä heille asetetaan tulevaisuuden kuvaksi.</p> <p>Kun pelisäännöt on ensin keskusteltu ja sen pohjalta tehty päätökset, ei pakolaiset enää voisi olla kenellekään ongelma. Sehän on hieman sama kuin sade tai kuivuus, se tulee jos on tullakseen, aivan kuten rikesakko.</p> <p>Nyt pakolaiskeskustelu kiertää kehää, itse perusongelmiin ei tiedetä ratkaisua, mutta ongelmakohdista revitellään uhkakuvia paneutumatta kokonaisuuden hallintaan.</p> <p>Jos pakolaiset halutaan pitää epäinhimillisissä olosuhteissa saarella joka samaan aikaan on erittäin suosittu turistikohde on maailmassa jotain pielessä.</p> <p>Tulisiko määrätä laki joka määräisi ongelmakohtien kansalaiskeskustelun pakolliseksi, eli maailma pysäytettäisiin jos ongelma ei ratkea, kuten pakolaisuusongelmalle nyt näyttää käyneen.</p> <p>Sama pysäytys tulisi silloin koskea myös työttömyyttä ja vanhustenhoitoa. Sote ei tarvitse keskustelua enää, koska sen on luvattu valmistuvan keskusteluista huolimatta.</p> <p>Jos hyvää tahtoa siis pakolaisiin riittäisi, eikä Puolakaan pyristelisi vastaan voitaisiin ongelmaa ratkoa kiihkottomasti, kuten mitä tahansa asiaa. Ei pakolaisuus voi olla mikään kummajainen mistä ei voida keskustella ja mitä ei voida ratkaista. Pistetään persettä penkkin vaan ja ongelmat aina selviää sanoo ay-liike. Eipä ole lakkoja juuri tämän ongelman tiimoilta nähty.&nbsp;</p> <p>Politiikka joka aina toitottaa olevansa sen pienen ihmisen asialla on monesti juurikin sitä pientä ihmistä vastaan. Siis muissakin kysymyksissä kuin pakolaisuus, eli työttömyys, vanhustenjoito, eläkeläiset, lastentarhan opettajat, kätilöt ym. tarvitsevat kaikki oman huomionsa.</p> <p>Siksi ei ole aikaa tai mahdollisuuttakaan puhua jostain ongelmasta yli kymmenen vuotta. Asiat pitää pystyä selvittämään nopeammin.</p> <p>Tämä ihmetyttää pientä kulkijaa, miksi ihmeessä on aikaa aina tehdä asioita väärin, mutta koskaan ei ole aikaa laittaa niitä kuntoon.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten lempiaihe, eli puhutaan pakolaisuudesta. Tässä on nyt kymmenisen vuotta vouhkattu pakolaisista, maahanmuuttajista ja monikansallisesta yhteiskunnasta.

Perussuomalaiset peräänkuuluttavat keskustelua, mutta heidän keskustelunsa on tähän saakka ollut eräänlaisen torjuntavoiton eteen punnertamista. Eli ei keskustella kokonaisuudesta vaan yritetään punnertaa läpi harmaan kiven oma agenda edellä.

Ei keskustelu voi , eikä saa olla inttämistä. Eri vaihtoehtoja pitää ensin pohdiskella kiihkottomasti, ensin asiat tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.

Mietitäänpä mitä pakolaisleiri Lesboksen saarella oikeasti on. Näitä pakolaisleirejä on paljon ja niiden hahmottaminen on herkästi yleistämistä. Eli asia tulee pilkkoa pienempiin osiin joten mietimme nyt Lesboksen noin 7000 pakolaista.

Tuo kreikkalainen saari on melkoinen monikulttuurikeskus. Saaren perinteinen turistivirta ja nykyinen pakolaisleiri tarkoittaa sitä että saarella on reilusti yli viisikymmentä eri kansalaisuutta joka ikinen päivä "sulassa sovussa".

Pakolaisleirin 7000 pakolaista voitaisiin jakaa tasan Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Tai oikeammin heidät pitäisi jakaa kaikkien maailman maiden kanssa jolloin yksi pakolainen häviäisi helposti miljoonan ihmisen vastuulle.

Jos jako pitää tehdä EU-maiden kesken olisi se Suomen osalta 77 pakolaista Lesbos-saaren 7000 pakolaisesta, kun koko maailman kansojen kesken jaettuna pakolaisia tulisi Suomeen kuusi kappaletta.

Päällimmäinen kysymys on miten taakkaa jaetaan, kantaako koko maailma vastuuta, EU vaiko vain ne  muutamat hövelit maat, joieden pääministeri kutsuu pakolaiset kotiinsa tervetulleeksi?

Toinen kysymys on se, miten pakolaiset kohdemaassa sitten jaetaan tai paremminkin sijoitetaan. Miten heihin suhtaudutaan, ja mikä heille asetetaan tulevaisuuden kuvaksi.

Kun pelisäännöt on ensin keskusteltu ja sen pohjalta tehty päätökset, ei pakolaiset enää voisi olla kenellekään ongelma. Sehän on hieman sama kuin sade tai kuivuus, se tulee jos on tullakseen, aivan kuten rikesakko.

Nyt pakolaiskeskustelu kiertää kehää, itse perusongelmiin ei tiedetä ratkaisua, mutta ongelmakohdista revitellään uhkakuvia paneutumatta kokonaisuuden hallintaan.

Jos pakolaiset halutaan pitää epäinhimillisissä olosuhteissa saarella joka samaan aikaan on erittäin suosittu turistikohde on maailmassa jotain pielessä.

Tulisiko määrätä laki joka määräisi ongelmakohtien kansalaiskeskustelun pakolliseksi, eli maailma pysäytettäisiin jos ongelma ei ratkea, kuten pakolaisuusongelmalle nyt näyttää käyneen.

Sama pysäytys tulisi silloin koskea myös työttömyyttä ja vanhustenhoitoa. Sote ei tarvitse keskustelua enää, koska sen on luvattu valmistuvan keskusteluista huolimatta.

Jos hyvää tahtoa siis pakolaisiin riittäisi, eikä Puolakaan pyristelisi vastaan voitaisiin ongelmaa ratkoa kiihkottomasti, kuten mitä tahansa asiaa. Ei pakolaisuus voi olla mikään kummajainen mistä ei voida keskustella ja mitä ei voida ratkaista. Pistetään persettä penkkin vaan ja ongelmat aina selviää sanoo ay-liike. Eipä ole lakkoja juuri tämän ongelman tiimoilta nähty. 

Politiikka joka aina toitottaa olevansa sen pienen ihmisen asialla on monesti juurikin sitä pientä ihmistä vastaan. Siis muissakin kysymyksissä kuin pakolaisuus, eli työttömyys, vanhustenjoito, eläkeläiset, lastentarhan opettajat, kätilöt ym. tarvitsevat kaikki oman huomionsa.

Siksi ei ole aikaa tai mahdollisuuttakaan puhua jostain ongelmasta yli kymmenen vuotta. Asiat pitää pystyä selvittämään nopeammin.

Tämä ihmetyttää pientä kulkijaa, miksi ihmeessä on aikaa aina tehdä asioita väärin, mutta koskaan ei ole aikaa laittaa niitä kuntoon.

 

 

 

]]>
115 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254603-puhutaanpa-pakolaisuudesta#comments Pakolaisuus Sun, 29 Apr 2018 18:31:08 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254603-puhutaanpa-pakolaisuudesta
Epäselvyyttä ja hyvää tahtoa - Vasemmistoliiton maahanmuuttolinjauksia http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253890-epaselvyytta-ja-hyvaa-tahtoa-vasemmistoliiton-maahanmuuttolinjauksia <p>Sain ajatuksen kirjoittaa eduskuntapuolueiden maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvistä linjauksista. Eduskuntavaalit ovat vasta vuoden päästä, mutta miksei puolueiden linjauksista voisi nytkin kirjoittaa. Ehkä nämä tekstit toimivat hyvänä muistutuksena siitä, missä puolueet nyt menevät. Ensimmäisenä puolueista on vuorossa Vasemmistoliitto, tuo puoluejohtajistamme kaikkein suosituimman kaljakaverin, <strong>Li Anderssonin </strong>vetämä akateemisten sosialistien valistunut etujoukko.</p><p>Vasemmistoliiton maahanmuuttolinjaukset löytyvät pääosin puolueen maahanmuuttajapoliittisesta toimenpideohjelmasta, periaateohjelmasta ja Punavihreä tulevaisuus -asiakirjasta. Ne on kaikki tehty ja/tai niitä on muokattu 2010-luvulla.</p><p><em>Periaateohjelmassaan</em> puolue toteaa, että pakolaispolitiikan on oltava humaania, pakolaiskiintiötä on tuntuvasti nostettava ja EU:lla on oltava solidaarinen ja globaalin vastuun tunnustava yhteinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka.</p><p>Viimeksi mainittu tuntuu järkeenkäypältä. Ottaen huomioon asioiden mittakaava, esimerkiksi se, että liki 90 miljoonaa ihmistä on&nbsp;Maailmanpankin mukaan lähdössä liikkeelle Afrikasta vuoteen 2050 mennessä, pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyen tarvitaan EU-tason ratkaisuja, joita Suomikin on tekemässä, jos emme sitten päätä EU:sta erota. Voi myös olla, että yhteisin ja koordinoiduin ponnistuksin EU:n kautta Suomi voi auttaa hädänalaisessa asemassa olevia tehokkaimmin. Ja voi olla niinkin, että jakamalla Eurooppaan muuttavat tasaisemmin EU-maiden välillä, Suomen vastaanottamat määrät eivät kohoa niin suuriksi, että ne aiheuttavat yhteiskuntamme eri sektoreilla toiminnallisia vaikeuksia.&nbsp; Ja voi lisäksi olla, että tukemalla nyt EU:n yhteisiä ponnisteluja, mekään emme jää yksin, mikäli jokin maa vastaisuudessa kohdistaa meihin poliittista painostusta turvapaikanhakijoita hyväkseen käyttäen. Siihen, että Suomi pysyy EU:ssa ja kantaa vastuuta maahanmuutto- ja pakolaisasioista yhdessä muun EU:n kanssa, on siis moniulotteinen poliittinen intressi. Hyvä, Vasemmistoliitto!</p><p>Se, mitä Vasemmistoliitto tarkoittaa pakolaiskiintiön tuntuvalla nostamisella, jää epäselväksi. Pitäisikö kiintiön olla pysyvästi 1&nbsp;000, 3&nbsp;000 vai 10 000 pakolaista, vai enemmän? Kiintiöpakolaiset ovat tunnetusti, YK:n varmistamina, todellisia pakolaisia, mikä puoltaa kiintiön nostamista. Suomen ei siis itse tarvitse selvittää kiintiöön kuuluvien taustaa, mikä turvapaikanhakijoiden kohdalla maksaa, kestää ja turhauttaa selvitystyön kohteena olevia ihmisiä, ja selvitystyön ollessa heikkolaatuista johtaa jo nähtyihin inhimillisiin tragedioihin. Ylipäätänsä minua hämmentää monen yhteiskunnallisen tahon haluttomuus nostaa maahanmuuttoon liittyviä numeroita tai määriä pöydälle, koskivat ne sitten pakolaiskiintiötä tai siirtolaisten määrää tms. Juuri numeroitahan kansalaiset näet kaipaavat &ndash; numeroita ja määriä, joihin voitaisiin suhteuttaa niiden yhteiskunnaltamme vaatimat panostukset. Ei siis näin epäselvästi, Vasemmistoliitto!</p><p>Pakolaispolitiikan humaanius on hyvin epäselvä käsite, vaikka sana humaanius&nbsp;suoraan inhimillisyyttä tarkoittaakin. Tarkoittaako Vasemmistoliitto tällä humaaniudella sitä, että ketään ei saa Suomesta palauttaa lähtömaahansa, jos tämä ei halua palata, vaikka palauttamisen kriteerit asiallisesti ja perustellusti täyttyisivät, eli henkilö ei olisi oikeutettu minkäänlaiseen suojeluun Suomessa? Vai tarkoittaako Vasemmistoliitto sitä, että perheenyhdistämisiä tulisi helpottaa ja perheitä ei saisi rikkoa niin, että perheen täysi-ikäiset lapset palautetaan lähtömaahan, vaikka muu perhe, isä ja äiti ja alaikäiset sisarukset, saa jäädä Suomeen? Tällainenhan rikkoo monen maahanmuuttajan perheen, sillä heidän käsityksensä ydinperheestä on monesti erilainen, laajempi, kuin suomalainen. Vai mitä Vasemmistoliitto tällä humaaniudella mahtaa tarkoittaa? Tämäkin epäselvyys sataa luullakseni Vasemmistoliiton poliittisten vastustajien laariin. Ei siis näin, Lin porukat!</p><p><em>Punavihreä tulevaisuus</em> -asiakirjassa Vasemmistoliitto toteaa, että taloudellinen turvattomuus on lisännyt rasismia ja suvaitsemattomuutta. Tämän kertoo jo arkikokemus, joten siihen minun on helppo yhtyä. Mutta tarkoittaako Vasemmistoliitto tällä sitä, että sen mielestä rasismille on osin järkiperäinen syynsä ja kaikki rasismi ei perustukaan vierautta kohtaan tunnettuun ei-järkiperäiseen pelkoon tai siihen, että jotkut meistä suomalaisista vain haluavat harjoittaa suoranaista ihmisvihaa maahanmuuttajia kohtaan &ndash; voiko olla siis jopa niin, että taloudellisesti ankeina aikoina jotkut kantaväestön edustajat kohtaavat maahanmuuttajien taholta kilpailua työpaikoista ja katkeroituvat siitä? Mikäli tämä on Vasemmistoliiton tulkinta, puolue tuntuu alkavan lähestyä maltillisimpia maahanmuuton vastustajia, mikä on sangen yllättävää.</p><p>Periaateohjelmassaan Vasemmistoliitto toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen maamme täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Sen mukaan maahanmuuttajat, siirtolaiset ja pakolaiset tuovat Suomeen uutta elinvoimaa ja kulttuurista rikkautta. Tässä on hassua se, että Vasemmistoliitto käyttää ikään kuin rinnan kolmea eri termiä: maahanmuuttaja, siirtolainen ja pakolainen, kun niistä ensimmäinen, maahanmuuttaja, on se selkeä, yleisesti tunnettu yläkäsite. Tällainen sekoittaa. Mitä on uusi elinvoima ja kulttuurinen rikkaus, on vielä epäselvempää. Tarkoitetaanko uudella elinvoimalla sitä, että maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kantaväestö? Vai onko luonnehdinta uusi elinvoima tässä vain pelkkä tavanomainen tyhjä markkinointislogan, jolla maahanmuuttoa myydään Vasemmistoliiton potentiaalisille äänestäjille? Kuin konsanaan autokaupan &rdquo;dynaaminen ajokokemus&rdquo;. No, puolueethan taistelevat ideologioiden markkinoilla. Sama epäselvyys koskee luonnehdintaa kulttuurinen rikkaus. Tarkoitetaanko tällä esimerkiksi sitä, että maahanmuuton myötä pääsemme tutustumaan yhä uusiin etnisiin ruokalajeihin, vai sitä, että joidenkin maahanmuuttajien kulttuureissa naisen asema on selvästi miehelle alisteinen ja heidän yhteisönsä ovat vanhakantaisesti vahvan miesjohtoisia? Ei näin epäselvästi, Vasemmistoliitto!</p><p>Vasemmistoliiton mukaan jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen, mikä koskee yhtä lailla uusia maahanmuuttajia kuin vanhoja vähemmistöjäkin. Hieno ja kannatettava periaate, mutta entä jos sitä tulkitaan arjessa niin, että etnisen ryhmän omat kulttuuris-uskonnolliset käytännöt syrjäyttävät suomalaiset säännöt ja määräykset &ndash; esimerkiksi niin, että tunnustukseton suomalainen oppilaitos näyttää toisinaan moskeijalta?</p><p><em>Maahanmuuttajapoliittisessa toimenpideohjelmassaan</em> Vasemmistoliitto erottaa toisistaan maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikan edellisen tarkoittaessa rajojen yli tapahtuvan liikkumisen säätelyä ja jälkimmäisen sitä, miten maahanmuuttajia Suomessa kohdellaan. Tällainen määrittelyjen tarkkuus on luonnollisesti hyvä. Verrattuna monessa paikassa aiemmin ilmenneeseen käsitteiden ja luonnehdintojen epäselvyyteen Vasemmistoliitto yllättää tässä myönteisesti. Hyvä niin!</p><p>Kotoutumisen lähtökohtana Vasemmistoliitto näkee olevan maahanmuuttajien ja kantaväestön yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollisuudet toimia ja osallistua yhteiskunnassa eikä maahanmuuttajien sulautumisen johonkin kuviteltuun valtaväestöön. Vasemmistoliitolta täytyy kysyä, miten heidän mielestään on onnistunut esimerkiksi irakilaisten, afganistanilaisten ja somalialaisten kotoutuminen Suomeen, sillä näiden ryhmien työttömyysaste on yli 25 vuotta ollut noin 50 prosentin paikkeilla, ja näitä ryhmiä leimaa monesti miesjohtoinen uskonnollisväritteinen kulttuuri, joka tekee työn vastaanottamisen &ndash; erityisesti naisille &ndash; vaikeaksi, silloinkin kun työtä oikeasti olisi tarjolla. Edustaako tämä Vasemmistoliiton ajamaa yhtäläistä oikeutta toimia Suomessa sulautumatta kuviteltuun valtaväestöön? Tämä kuviteltu valtaväestö on muuten erittäin mielenkiintoinen akateemisdiskursiivinen käsite, jolla on varmasti paljon annettavaa todellisen elämän maahanmuuttokeskusteluun. Ei kai sillä vain tarkoiteta sitä täysin kuviteltua hyvin suurta joukkoa Suomessa asuvia ihmisiä, joilla ei ilmene näitä samoja ongelmia kuin em. ryhmillä?</p><p>Vasemmistoliitto toivoo, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan olisivat suopeammat. Aikaisemmin se kuitenkin totesi, että rasismi ja syrjintä ainakin osin johtuvat taloudellisesta turvattomuudesta. Voidaanko asenteita siis muuttaa ilman, että ihmiset Suomessa tuntevat ensin taloudellisen asemansa turvatuksi? Syyllistetäänkö osaa kantaväestöstä ja Suomessa jo asuvista maahanmuuttajista tällöin siis turhaan heidän kielteisistä asenteistaan uusia maahanmuuttajia kohtaan, jos asenteet muuttuvat vasta kun yksilöiden talous on paremmalla tolalla?</p><p>Hyviä huomioita Vasemmistoliitolta ovat mm. se, että kaikkien lasten tulee osallistua esiopetukseen &ndash; Tanskassahan oikeistohallitus on havahtunut siihen, että näin maahanmuuttajalasten kohdalla ei välttämättä ole ja aikoo pakottaa lapset päiväkotiin &ndash; ja se, että vanhempia on ohjattava tukemaan lapsia ja nuoria koulunkäynnissä. Monet itse käytännössä kouluttamattomat maahanmuuttajavanhemmat eivät näet helposti ymmärrä suomalaiseen kouluun liittyviä asioita, ja&nbsp;saattaa olla, että heitä jossain määrin arveluttaa suomalainen järjestelmä yleensäkin.</p><p>Lehteilemissäni erilaisissa ohjelmissaan Vasemmistoliitto ei näytä vastaavan siihen, miten Suomeen saataisiin enemmän ulkomaisia koulutettuja osaajia, jotka voitaisiin lähes suoraan sijoittaa työmarkkinoillemme. Myöskään eri kulttuurien asettamia haasteita Suomelle Vasemmistoliitto ei pohdi. Näistä yksi esimerkki ovat joidenkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien hyvin suuret perheet, jotka sitovat maahanmuuttajanaisen Suomessa kotiin jopa 20 vuodeksi. Ehkä tähän liittyen on perusteltua kysyä eduskuntapuolueelta myös, miten pitkään Vasemmistoliitto otaksuu suomalaisen yhteiskunnan hyväksyvän tällaisen perinnäiskulttuurista ammentavan elämänmallin, jos sen edustajia tulee maahamme yhä enemmän ja yhteiskunta joutuu kantamaan siitä aiheutuvat kustannukset.</p><p>Yksi erikoinen kömmi Vasemmistoliiton ohjelmapapereihin sisältyy. Puolueen Maahanmuuttajapoliittisen toimenpideohjelman alussa todetaan, että Geneven sopimus on alun perin luonut puitteet maahanmuutolle. Näinhän ei ole, vaan pääosa maahanmuuttoa on aina ollut siirtolaisuutta eikä pakolaisuutta, jota Geneven pakolaissopimus vasta vuodesta 1951 lähtien sääntelee. Erittäin erikoiseksi tämän kömmähdyksen tekee se, että saman ohjelmapaperinsa lopussa Vasemmistoliitto esittelee maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä, ja tässä yhteydessä ensimmäisenä nostetaan esiin Geneven pakolaissopimus. Joku irvileuka saattaisi jopa ajatella, että kyseessä on puolueen freudilainen kömmi, eli kyseisen maininnan kautta maahanmuuttajapoliittisen ohjelmansa alussa puolue paljastaakin haluavansa Suomeen ennen kaikkea humanitaarisia maahanmuuttajia eikä esimerkiksi korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.</p><p>Seuraavaksi kirjoitan sdp:n maahanmuuttoa koskevista linjauksista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain ajatuksen kirjoittaa eduskuntapuolueiden maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvistä linjauksista. Eduskuntavaalit ovat vasta vuoden päästä, mutta miksei puolueiden linjauksista voisi nytkin kirjoittaa. Ehkä nämä tekstit toimivat hyvänä muistutuksena siitä, missä puolueet nyt menevät. Ensimmäisenä puolueista on vuorossa Vasemmistoliitto, tuo puoluejohtajistamme kaikkein suosituimman kaljakaverin, Li Anderssonin vetämä akateemisten sosialistien valistunut etujoukko.

Vasemmistoliiton maahanmuuttolinjaukset löytyvät pääosin puolueen maahanmuuttajapoliittisesta toimenpideohjelmasta, periaateohjelmasta ja Punavihreä tulevaisuus -asiakirjasta. Ne on kaikki tehty ja/tai niitä on muokattu 2010-luvulla.

Periaateohjelmassaan puolue toteaa, että pakolaispolitiikan on oltava humaania, pakolaiskiintiötä on tuntuvasti nostettava ja EU:lla on oltava solidaarinen ja globaalin vastuun tunnustava yhteinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka.

Viimeksi mainittu tuntuu järkeenkäypältä. Ottaen huomioon asioiden mittakaava, esimerkiksi se, että liki 90 miljoonaa ihmistä on Maailmanpankin mukaan lähdössä liikkeelle Afrikasta vuoteen 2050 mennessä, pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyen tarvitaan EU-tason ratkaisuja, joita Suomikin on tekemässä, jos emme sitten päätä EU:sta erota. Voi myös olla, että yhteisin ja koordinoiduin ponnistuksin EU:n kautta Suomi voi auttaa hädänalaisessa asemassa olevia tehokkaimmin. Ja voi olla niinkin, että jakamalla Eurooppaan muuttavat tasaisemmin EU-maiden välillä, Suomen vastaanottamat määrät eivät kohoa niin suuriksi, että ne aiheuttavat yhteiskuntamme eri sektoreilla toiminnallisia vaikeuksia.  Ja voi lisäksi olla, että tukemalla nyt EU:n yhteisiä ponnisteluja, mekään emme jää yksin, mikäli jokin maa vastaisuudessa kohdistaa meihin poliittista painostusta turvapaikanhakijoita hyväkseen käyttäen. Siihen, että Suomi pysyy EU:ssa ja kantaa vastuuta maahanmuutto- ja pakolaisasioista yhdessä muun EU:n kanssa, on siis moniulotteinen poliittinen intressi. Hyvä, Vasemmistoliitto!

Se, mitä Vasemmistoliitto tarkoittaa pakolaiskiintiön tuntuvalla nostamisella, jää epäselväksi. Pitäisikö kiintiön olla pysyvästi 1 000, 3 000 vai 10 000 pakolaista, vai enemmän? Kiintiöpakolaiset ovat tunnetusti, YK:n varmistamina, todellisia pakolaisia, mikä puoltaa kiintiön nostamista. Suomen ei siis itse tarvitse selvittää kiintiöön kuuluvien taustaa, mikä turvapaikanhakijoiden kohdalla maksaa, kestää ja turhauttaa selvitystyön kohteena olevia ihmisiä, ja selvitystyön ollessa heikkolaatuista johtaa jo nähtyihin inhimillisiin tragedioihin. Ylipäätänsä minua hämmentää monen yhteiskunnallisen tahon haluttomuus nostaa maahanmuuttoon liittyviä numeroita tai määriä pöydälle, koskivat ne sitten pakolaiskiintiötä tai siirtolaisten määrää tms. Juuri numeroitahan kansalaiset näet kaipaavat – numeroita ja määriä, joihin voitaisiin suhteuttaa niiden yhteiskunnaltamme vaatimat panostukset. Ei siis näin epäselvästi, Vasemmistoliitto!

Pakolaispolitiikan humaanius on hyvin epäselvä käsite, vaikka sana humaanius suoraan inhimillisyyttä tarkoittaakin. Tarkoittaako Vasemmistoliitto tällä humaaniudella sitä, että ketään ei saa Suomesta palauttaa lähtömaahansa, jos tämä ei halua palata, vaikka palauttamisen kriteerit asiallisesti ja perustellusti täyttyisivät, eli henkilö ei olisi oikeutettu minkäänlaiseen suojeluun Suomessa? Vai tarkoittaako Vasemmistoliitto sitä, että perheenyhdistämisiä tulisi helpottaa ja perheitä ei saisi rikkoa niin, että perheen täysi-ikäiset lapset palautetaan lähtömaahan, vaikka muu perhe, isä ja äiti ja alaikäiset sisarukset, saa jäädä Suomeen? Tällainenhan rikkoo monen maahanmuuttajan perheen, sillä heidän käsityksensä ydinperheestä on monesti erilainen, laajempi, kuin suomalainen. Vai mitä Vasemmistoliitto tällä humaaniudella mahtaa tarkoittaa? Tämäkin epäselvyys sataa luullakseni Vasemmistoliiton poliittisten vastustajien laariin. Ei siis näin, Lin porukat!

Punavihreä tulevaisuus -asiakirjassa Vasemmistoliitto toteaa, että taloudellinen turvattomuus on lisännyt rasismia ja suvaitsemattomuutta. Tämän kertoo jo arkikokemus, joten siihen minun on helppo yhtyä. Mutta tarkoittaako Vasemmistoliitto tällä sitä, että sen mielestä rasismille on osin järkiperäinen syynsä ja kaikki rasismi ei perustukaan vierautta kohtaan tunnettuun ei-järkiperäiseen pelkoon tai siihen, että jotkut meistä suomalaisista vain haluavat harjoittaa suoranaista ihmisvihaa maahanmuuttajia kohtaan – voiko olla siis jopa niin, että taloudellisesti ankeina aikoina jotkut kantaväestön edustajat kohtaavat maahanmuuttajien taholta kilpailua työpaikoista ja katkeroituvat siitä? Mikäli tämä on Vasemmistoliiton tulkinta, puolue tuntuu alkavan lähestyä maltillisimpia maahanmuuton vastustajia, mikä on sangen yllättävää.

Periaateohjelmassaan Vasemmistoliitto toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen maamme täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Sen mukaan maahanmuuttajat, siirtolaiset ja pakolaiset tuovat Suomeen uutta elinvoimaa ja kulttuurista rikkautta. Tässä on hassua se, että Vasemmistoliitto käyttää ikään kuin rinnan kolmea eri termiä: maahanmuuttaja, siirtolainen ja pakolainen, kun niistä ensimmäinen, maahanmuuttaja, on se selkeä, yleisesti tunnettu yläkäsite. Tällainen sekoittaa. Mitä on uusi elinvoima ja kulttuurinen rikkaus, on vielä epäselvempää. Tarkoitetaanko uudella elinvoimalla sitä, että maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kantaväestö? Vai onko luonnehdinta uusi elinvoima tässä vain pelkkä tavanomainen tyhjä markkinointislogan, jolla maahanmuuttoa myydään Vasemmistoliiton potentiaalisille äänestäjille? Kuin konsanaan autokaupan ”dynaaminen ajokokemus”. No, puolueethan taistelevat ideologioiden markkinoilla. Sama epäselvyys koskee luonnehdintaa kulttuurinen rikkaus. Tarkoitetaanko tällä esimerkiksi sitä, että maahanmuuton myötä pääsemme tutustumaan yhä uusiin etnisiin ruokalajeihin, vai sitä, että joidenkin maahanmuuttajien kulttuureissa naisen asema on selvästi miehelle alisteinen ja heidän yhteisönsä ovat vanhakantaisesti vahvan miesjohtoisia? Ei näin epäselvästi, Vasemmistoliitto!

Vasemmistoliiton mukaan jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen, mikä koskee yhtä lailla uusia maahanmuuttajia kuin vanhoja vähemmistöjäkin. Hieno ja kannatettava periaate, mutta entä jos sitä tulkitaan arjessa niin, että etnisen ryhmän omat kulttuuris-uskonnolliset käytännöt syrjäyttävät suomalaiset säännöt ja määräykset – esimerkiksi niin, että tunnustukseton suomalainen oppilaitos näyttää toisinaan moskeijalta?

Maahanmuuttajapoliittisessa toimenpideohjelmassaan Vasemmistoliitto erottaa toisistaan maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikan edellisen tarkoittaessa rajojen yli tapahtuvan liikkumisen säätelyä ja jälkimmäisen sitä, miten maahanmuuttajia Suomessa kohdellaan. Tällainen määrittelyjen tarkkuus on luonnollisesti hyvä. Verrattuna monessa paikassa aiemmin ilmenneeseen käsitteiden ja luonnehdintojen epäselvyyteen Vasemmistoliitto yllättää tässä myönteisesti. Hyvä niin!

Kotoutumisen lähtökohtana Vasemmistoliitto näkee olevan maahanmuuttajien ja kantaväestön yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollisuudet toimia ja osallistua yhteiskunnassa eikä maahanmuuttajien sulautumisen johonkin kuviteltuun valtaväestöön. Vasemmistoliitolta täytyy kysyä, miten heidän mielestään on onnistunut esimerkiksi irakilaisten, afganistanilaisten ja somalialaisten kotoutuminen Suomeen, sillä näiden ryhmien työttömyysaste on yli 25 vuotta ollut noin 50 prosentin paikkeilla, ja näitä ryhmiä leimaa monesti miesjohtoinen uskonnollisväritteinen kulttuuri, joka tekee työn vastaanottamisen – erityisesti naisille – vaikeaksi, silloinkin kun työtä oikeasti olisi tarjolla. Edustaako tämä Vasemmistoliiton ajamaa yhtäläistä oikeutta toimia Suomessa sulautumatta kuviteltuun valtaväestöön? Tämä kuviteltu valtaväestö on muuten erittäin mielenkiintoinen akateemisdiskursiivinen käsite, jolla on varmasti paljon annettavaa todellisen elämän maahanmuuttokeskusteluun. Ei kai sillä vain tarkoiteta sitä täysin kuviteltua hyvin suurta joukkoa Suomessa asuvia ihmisiä, joilla ei ilmene näitä samoja ongelmia kuin em. ryhmillä?

Vasemmistoliitto toivoo, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan olisivat suopeammat. Aikaisemmin se kuitenkin totesi, että rasismi ja syrjintä ainakin osin johtuvat taloudellisesta turvattomuudesta. Voidaanko asenteita siis muuttaa ilman, että ihmiset Suomessa tuntevat ensin taloudellisen asemansa turvatuksi? Syyllistetäänkö osaa kantaväestöstä ja Suomessa jo asuvista maahanmuuttajista tällöin siis turhaan heidän kielteisistä asenteistaan uusia maahanmuuttajia kohtaan, jos asenteet muuttuvat vasta kun yksilöiden talous on paremmalla tolalla?

Hyviä huomioita Vasemmistoliitolta ovat mm. se, että kaikkien lasten tulee osallistua esiopetukseen – Tanskassahan oikeistohallitus on havahtunut siihen, että näin maahanmuuttajalasten kohdalla ei välttämättä ole ja aikoo pakottaa lapset päiväkotiin – ja se, että vanhempia on ohjattava tukemaan lapsia ja nuoria koulunkäynnissä. Monet itse käytännössä kouluttamattomat maahanmuuttajavanhemmat eivät näet helposti ymmärrä suomalaiseen kouluun liittyviä asioita, ja saattaa olla, että heitä jossain määrin arveluttaa suomalainen järjestelmä yleensäkin.

Lehteilemissäni erilaisissa ohjelmissaan Vasemmistoliitto ei näytä vastaavan siihen, miten Suomeen saataisiin enemmän ulkomaisia koulutettuja osaajia, jotka voitaisiin lähes suoraan sijoittaa työmarkkinoillemme. Myöskään eri kulttuurien asettamia haasteita Suomelle Vasemmistoliitto ei pohdi. Näistä yksi esimerkki ovat joidenkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien hyvin suuret perheet, jotka sitovat maahanmuuttajanaisen Suomessa kotiin jopa 20 vuodeksi. Ehkä tähän liittyen on perusteltua kysyä eduskuntapuolueelta myös, miten pitkään Vasemmistoliitto otaksuu suomalaisen yhteiskunnan hyväksyvän tällaisen perinnäiskulttuurista ammentavan elämänmallin, jos sen edustajia tulee maahamme yhä enemmän ja yhteiskunta joutuu kantamaan siitä aiheutuvat kustannukset.

Yksi erikoinen kömmi Vasemmistoliiton ohjelmapapereihin sisältyy. Puolueen Maahanmuuttajapoliittisen toimenpideohjelman alussa todetaan, että Geneven sopimus on alun perin luonut puitteet maahanmuutolle. Näinhän ei ole, vaan pääosa maahanmuuttoa on aina ollut siirtolaisuutta eikä pakolaisuutta, jota Geneven pakolaissopimus vasta vuodesta 1951 lähtien sääntelee. Erittäin erikoiseksi tämän kömmähdyksen tekee se, että saman ohjelmapaperinsa lopussa Vasemmistoliitto esittelee maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä, ja tässä yhteydessä ensimmäisenä nostetaan esiin Geneven pakolaissopimus. Joku irvileuka saattaisi jopa ajatella, että kyseessä on puolueen freudilainen kömmi, eli kyseisen maininnan kautta maahanmuuttajapoliittisen ohjelmansa alussa puolue paljastaakin haluavansa Suomeen ennen kaikkea humanitaarisia maahanmuuttajia eikä esimerkiksi korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.

Seuraavaksi kirjoitan sdp:n maahanmuuttoa koskevista linjauksista.

]]>
2 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253890-epaselvyytta-ja-hyvaa-tahtoa-vasemmistoliiton-maahanmuuttolinjauksia#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttaja Pakolaisuus Vasemmistolaisuus Vasemmistoliitto Mon, 16 Apr 2018 11:58:55 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253890-epaselvyytta-ja-hyvaa-tahtoa-vasemmistoliiton-maahanmuuttolinjauksia
Maahanmuutosta ja rajakontrollista kerran vielä. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251361-maahanmuutosta-ja-rajakontrollista-kerran-viela Monet maat ovat kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaa ja odottelenkin koska hallitukselta tulee ulostuloja? Mitä muut edellä, sitä me perässä ja kyllä jotain on tehtävä, ellemme halua hukkua tämän mukana.Rajakontrollia on tiukennettu tai rajat ovat kiinni monelta maalta. Etunenässä Visegrad maat kuten Unkari, Tsekki, Puola jne.Viimeisimpänä Ranska on ilmoittanut tiukennuksista. Tämä on viisasta politiikkaa,vaikka joku sanookin että esim.taloudelliset hyödyt ovat isommat kuin haitat, mutta siitäkin olen eri mieltä. Työpaikat ja työt eivät ole lisääntyneet ja ei tuon passin esittäminen voi olla niin vaikeaa täälläkään. On sitä ennenkin pärjätty vaikka kontrolli on ollut, ehkäpä olisi säästytty myös terrorismilta!Tätä voivat päättäjät miettiä, kun vatuloivat voittojaan jemmaan. Tämän avulla kun on kähmitty niitä paljon!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251361-maahanmuutosta-ja-rajakontrollista-kerran-viela#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Sat, 24 Feb 2018 22:18:00 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251361-maahanmuutosta-ja-rajakontrollista-kerran-viela Euroopan Unionin maiden tiukka turvapaikkapolitiikka loukkaa ihmisoikeuksia http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251178-euroopan-unionin-maiden-tiukka-turvapaikkapolitiikka-loukkaa-ihmisoikeuksia <p>Edellisessä <a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251097-kurjuudesta-pakeneminen-ei-voi-olla-rikos?ref=poiminnat">postauksessa kirjoitin Libyan ja Italian sopimuksesta muuttoliikkeen hillitsemiseksi Välimerellä, Libyan pakolaiskeskusten ongelmista ja miksi seurausten sijasta kannattaisi panostaa maahanmuuttoon jo lähtömaissa. </a></p><p>Kommentoijille kiitos keskustelun halusta! Ymmärrän pelkoja, huolia, mutta en voisi koskaan ymmärtää vihaa ihmisiä kohtaan, ihmisoikeusloukkauksia ja ihmisoikeuksien kieltämistä. Siksi kirjoitin epäkohdista.</p><p>Tämä aihe Libyan ja Italian sopimuksen toteuttaminen on ollut jo helmikuun alusta lähtien mielessäni. Helmikuun alussa espanjalaisessa radiossa keskusteltiin aiheesta. Silloin minulle selvisi, ettei Libyassa kaikki ole niin hyvin kuin annetaan ymmärtää. Libyan pakolaiskeskusten tilanteesta ei saa puolueetonta tietoa, koska Libyan viranomaiset eivät päästä esimerkiksi toimittajia haastattelemaan vapaasti tulijoiden kanssa.</p><p>Jatkossa kannattaisi katsoa myös mitä Espanjassa ja Italiassa tapahtuu. Maalikuun alussa Italiassa on parlamenttivaalit ja se voi tuoda muutoksia Italian turvapaikkapolitiikkaan.</p><p>Koska Libyan kautta ei nyt pääse EU:n alueelle, paine on kasvanut Espanjan ja Afrikan rajoilla. Tilannetta pitää seurata.</p><p>Niin kauan kun ihminen joutuu jättämään kotinsa sodan, ilmaston ja elämän edellytysten puutteen takia, ihminen lähtee turvaa etsimään. Ongelma on se, että Eurooppaan ei pääse turvaa hakemaan turvallisia reittejä pitkin tai jo lähtömaissa. <a href="https://www.amnesty.fi/amnesty-international-eu-maat-osasyyllisia-kidutukseen-ja-ihmiskauppaan-libyassa/">Euroopan Unionin maiden tiukka turvapaikkapolitiikka uhkaa ihmishenkiä</a>, altiistaa ihmisiä salakuljetukselle, kidutukselle, ihmiskaupalle ja siksi se loukkaa ihmisoikeuksia.</p><p>Valokuva on YK: n &nbsp;pakolaisjärjestön sivuilta <a href="https://eacnur.org/es/actualidad/noticias/emergencias/refugiados-en-europa-italia-y-espana-dos-vias-de-entrada-en-aumento">Kuvan alapuolella sanotaan, että Italian reitti on ollut kaikista vaarallisin.</a> Italiaan tultiin etupäässä <strong>Nigeriasta</strong> (21%) ja <strong>Eritreasta</strong> (11%). Vuonna 2016 90 % ihmisistä, jotka saapuivat Italiaan meri-tse, matkusti Libyasta veneillä. Samana vuonna 90% Välimerellä hukkuneista yritti päästä Italiaan.</p><p>Muistutan myös, että <a href="http://www.fao.org/3/a-i7951e.pdf?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social+media&amp;utm_campaign=faoknowledge">75% jostain Afrikan maasta lähtenyt ihminen on jäänyt toiseen Afrikan maahan</a>.</p><p>Moni keskustelija kysyy eri asioita minulta. En ole töissä missään siirtolaisjärjestössä enkä ole missään vastuutehtävissä, joissa päätetään Suomen ja EU: n siirtolais- pakolais- tai/ja turvapaikkapolitiikasta. Kehotan lukijoita kysymään euroedustajilta ja olisi erinomaista, jos mepit osallistuisivat nykyistä enemmän julkiseen keskusteluun vaikkapa Puheenvuorossa. Heidän pitäisi tietää millainen on esimerkiksi ihmisoikeustilanne vaikkapa Libyassa.</p><p>Blogikirjoituksissani esitetyt ajatukset, huolet, ym. eivät edusta puolueen kantoja. Tietenkin edustan äänestäjiäni. He tietävät varsin hyvin ajatuksistani maahanmuutosta. Uskoni ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen ei horju.</p><p>Blogikirjoitus <a href="https://anasorainen.blogspot.fi/2018/02/euroopan-unionin-maiden-tiukka.html">on ilmestynyt eilen kotisivuillani. </a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä postauksessa kirjoitin Libyan ja Italian sopimuksesta muuttoliikkeen hillitsemiseksi Välimerellä, Libyan pakolaiskeskusten ongelmista ja miksi seurausten sijasta kannattaisi panostaa maahanmuuttoon jo lähtömaissa.

Kommentoijille kiitos keskustelun halusta! Ymmärrän pelkoja, huolia, mutta en voisi koskaan ymmärtää vihaa ihmisiä kohtaan, ihmisoikeusloukkauksia ja ihmisoikeuksien kieltämistä. Siksi kirjoitin epäkohdista.

Tämä aihe Libyan ja Italian sopimuksen toteuttaminen on ollut jo helmikuun alusta lähtien mielessäni. Helmikuun alussa espanjalaisessa radiossa keskusteltiin aiheesta. Silloin minulle selvisi, ettei Libyassa kaikki ole niin hyvin kuin annetaan ymmärtää. Libyan pakolaiskeskusten tilanteesta ei saa puolueetonta tietoa, koska Libyan viranomaiset eivät päästä esimerkiksi toimittajia haastattelemaan vapaasti tulijoiden kanssa.

Jatkossa kannattaisi katsoa myös mitä Espanjassa ja Italiassa tapahtuu. Maalikuun alussa Italiassa on parlamenttivaalit ja se voi tuoda muutoksia Italian turvapaikkapolitiikkaan.

Koska Libyan kautta ei nyt pääse EU:n alueelle, paine on kasvanut Espanjan ja Afrikan rajoilla. Tilannetta pitää seurata.

Niin kauan kun ihminen joutuu jättämään kotinsa sodan, ilmaston ja elämän edellytysten puutteen takia, ihminen lähtee turvaa etsimään. Ongelma on se, että Eurooppaan ei pääse turvaa hakemaan turvallisia reittejä pitkin tai jo lähtömaissa. Euroopan Unionin maiden tiukka turvapaikkapolitiikka uhkaa ihmishenkiä, altiistaa ihmisiä salakuljetukselle, kidutukselle, ihmiskaupalle ja siksi se loukkaa ihmisoikeuksia.

Valokuva on YK: n  pakolaisjärjestön sivuilta Kuvan alapuolella sanotaan, että Italian reitti on ollut kaikista vaarallisin. Italiaan tultiin etupäässä Nigeriasta (21%) ja Eritreasta (11%). Vuonna 2016 90 % ihmisistä, jotka saapuivat Italiaan meri-tse, matkusti Libyasta veneillä. Samana vuonna 90% Välimerellä hukkuneista yritti päästä Italiaan.

Muistutan myös, että 75% jostain Afrikan maasta lähtenyt ihminen on jäänyt toiseen Afrikan maahan.

Moni keskustelija kysyy eri asioita minulta. En ole töissä missään siirtolaisjärjestössä enkä ole missään vastuutehtävissä, joissa päätetään Suomen ja EU: n siirtolais- pakolais- tai/ja turvapaikkapolitiikasta. Kehotan lukijoita kysymään euroedustajilta ja olisi erinomaista, jos mepit osallistuisivat nykyistä enemmän julkiseen keskusteluun vaikkapa Puheenvuorossa. Heidän pitäisi tietää millainen on esimerkiksi ihmisoikeustilanne vaikkapa Libyassa.

Blogikirjoituksissani esitetyt ajatukset, huolet, ym. eivät edusta puolueen kantoja. Tietenkin edustan äänestäjiäni. He tietävät varsin hyvin ajatuksistani maahanmuutosta. Uskoni ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen ei horju.

Blogikirjoitus on ilmestynyt eilen kotisivuillani.

 

]]>
29 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251178-euroopan-unionin-maiden-tiukka-turvapaikkapolitiikka-loukkaa-ihmisoikeuksia#comments EU:n turvapaikkapolitiikka Euroedustajat Italian ja Libyan sopimus Pakolaisuus Turvapaikkapolitiikka Tue, 20 Feb 2018 12:35:45 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251178-euroopan-unionin-maiden-tiukka-turvapaikkapolitiikka-loukkaa-ihmisoikeuksia
Kurjuudesta pakeneminen ei voi olla rikos http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251097-kurjuudesta-pakeneminen-ei-voi-olla-rikos <p>Vuosi sitten, helmikuun alussa Italia ja Libya allekirjoittivat sopimuksen muuttoliikkeen hillitsemiseksi Välimerellä. Libya lupasi silloin kitkeä ihmissalakuljetusta ja Italia puolestaan lupasi Libyalle taloudellista apua ja koulutusta rajavartiostolle.&nbsp;</p><p>Euroopan Unionin maat ulkoministerin Federica Mogherinin suulla antoivat tukensa Italian ja Libyan sopimukselle siitä huolimatta, että Libya ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta pakolaisten oikeudellisesta asemasta.</p><p>Nyt kun on kulunut yli vuosi kyseisen sopimuksen solmimisesta on asiallista kysyä, mitä on tapahtunut. Amnestyn sivuilta selviää, että kyllä, Italia on valmentanut 153 libyalaista rannikkovartijaa ja sotilasta. Italia ja EU ovat toimittaneet veneitä Libyan rannikkovartiostolle, samalle, joka vuoden 2017 aikana pysäytti noin 20.000 ihmistä ja palautti heidät Libyan pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.</p><p>Libyassa on arvioiden mukaan noin 30 pidätyskeskusta. Pidätyskeskuksissa ihmiset joutuvat olemaan kuukausia ahtautuneina konteissa kaltereiden takana. Moni joka on käynyt Libyan pidätyskeskuksissa, on nähnyt nälkiintyneitä ja traumatisoituneita ihmisiä vanhuksista lapsiin.</p><p>Monet pidätetyt kertoivat YK:n edustajille kärsineensä pahoinpitelyä ja raiskauksia vartijoiden ja salakuljettajien käsissä. Viime marraskuussa CNN julkaisi videon Libyassa tapahtuvista orjakaupoista. On myös tiedossa, että Libyan rajavartiosto kohtelee ihmisiä kaltoin myös merellä.</p><p>Libya myös palauttaa siirtolaisia kotimaahansa. &nbsp;Viime vuonna 19.370 siirtolaista on palautettu kotimaahansa.</p><p>Osa pidätyskeskuksista on kaukana Tripolista, etelässä, siellä johon ihmisvirrat saapuvat muista Afrikan maista. Tietävästi Italian sisäministeri Marco Minniti on sopinut etelän pormestareiden kanssa (ja joidenkin toimittajien mielestä aseistettujen joukkojen kanssa!) ihmisvirtojen pysäyttämiseksi. Miljoonia euroja virtaa myös Libyan eteläosiin.</p><p>Italiassa sopimuksen toimivuuteen ollaan oltu tyytyväisiä. Viime vuoden marraskuuhun mennessä maahanmuutto Italiaan oli laskenut 67 prosenttia. Sen sopimuksen myötä myös moni poliitikko muistakin EU:n maista on nyt puhunut siirtolaiskeskusten perustamista Afrikan puolella. Pois silmistä, pois mielestä!</p><p>Pakolaisleirien perustamista puolustavat unohtavat täysin sen, että sellaisissa maissa , kuten Libyassa ei ole edellytyksiä keskusten kuin keskusten perustamiselle ihmisoikeuksia kunnioittaen.</p><p>Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n arvion mukaan vuodesta 2000 viime kesäkuun loppuun yli 33 000 siirtolaista on kuollut tai kadonnut Välimerellä.</p><p>Pitää paikkansa, että Välimeri on iso hauta, mutta pidätyskeskukset, pakolais- ja siirtolaisleirit eivät ole nykymuodossa oikeudenmukaisia ratkaisuja. Italian ja EU: n ratkaisu on ollut siirtää pakolaiskriisi kauemmaksi EU: n rajoilta. Italian ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka tai operaatio on kallis, mutta ennen kaikkea epäinhimillinen.</p><p>Rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu siirtolaisongelmaan vaan muun muassa lähtömaissa valitsevien olosuhteiden muuttaminen ja kohentaminen. Tyttöjen koulutukseen panostaminen on yksi tehokkaimmista keinoista kurjuuden vähentämiseen. Tarvitaan uudenlaista kehitysyhteistyötä köyhyydessä elävien yhteisöjen kanssa. Jyrkkä ei aseviennille ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen on sekin yksi ratkaisu.</p><p>Kurjuudesta pakeneminen ei voi olla rikos. Rikos on se, että bisnes ihmisillä voi hyvin Libyassakin, valitettavasti Euroopan Unionin maiden hyväksynnällä!</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9947550">https://yle.fi/uutiset/3-9947550</a></p><p><a href="https://www.amnesty.fi/vuosi-italian-ja-libyan-solmimasta-siirtolaissopimuksesta-tuhannet-ihmiset-vapautettava-epatoivoisista-oloista/">https://www.amnesty.fi/vuosi-italian-ja-libyan-solmimasta-siirtolaissopimuksesta-tuhannet-ihmiset-vapautettava-epatoivoisista-oloista/</a></p><p><a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Italia-ja-Libya-kahdenv%C3%A4liseen-sopimukseen-maahanmuutosta/923545" title="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Italia-ja-Libya-kahdenv%C3%A4liseen-sopimukseen-maahanmuutosta/923545">https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Italia-ja-Libya-kahdenv%C3%A4liseen...</a></p><p><a href="http://edition.cnn.com/2017/11/14/africa/libya-migrant-auctions/index.html">http://edition.cnn.com/2017/11/14/africa/libya-migrant-auctions/index.html</a></p><p><a href="https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html">https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html</a></p><p><a href="https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html">https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosi sitten, helmikuun alussa Italia ja Libya allekirjoittivat sopimuksen muuttoliikkeen hillitsemiseksi Välimerellä. Libya lupasi silloin kitkeä ihmissalakuljetusta ja Italia puolestaan lupasi Libyalle taloudellista apua ja koulutusta rajavartiostolle. 

Euroopan Unionin maat ulkoministerin Federica Mogherinin suulla antoivat tukensa Italian ja Libyan sopimukselle siitä huolimatta, että Libya ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta pakolaisten oikeudellisesta asemasta.

Nyt kun on kulunut yli vuosi kyseisen sopimuksen solmimisesta on asiallista kysyä, mitä on tapahtunut. Amnestyn sivuilta selviää, että kyllä, Italia on valmentanut 153 libyalaista rannikkovartijaa ja sotilasta. Italia ja EU ovat toimittaneet veneitä Libyan rannikkovartiostolle, samalle, joka vuoden 2017 aikana pysäytti noin 20.000 ihmistä ja palautti heidät Libyan pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.

Libyassa on arvioiden mukaan noin 30 pidätyskeskusta. Pidätyskeskuksissa ihmiset joutuvat olemaan kuukausia ahtautuneina konteissa kaltereiden takana. Moni joka on käynyt Libyan pidätyskeskuksissa, on nähnyt nälkiintyneitä ja traumatisoituneita ihmisiä vanhuksista lapsiin.

Monet pidätetyt kertoivat YK:n edustajille kärsineensä pahoinpitelyä ja raiskauksia vartijoiden ja salakuljettajien käsissä. Viime marraskuussa CNN julkaisi videon Libyassa tapahtuvista orjakaupoista. On myös tiedossa, että Libyan rajavartiosto kohtelee ihmisiä kaltoin myös merellä.

Libya myös palauttaa siirtolaisia kotimaahansa.  Viime vuonna 19.370 siirtolaista on palautettu kotimaahansa.

Osa pidätyskeskuksista on kaukana Tripolista, etelässä, siellä johon ihmisvirrat saapuvat muista Afrikan maista. Tietävästi Italian sisäministeri Marco Minniti on sopinut etelän pormestareiden kanssa (ja joidenkin toimittajien mielestä aseistettujen joukkojen kanssa!) ihmisvirtojen pysäyttämiseksi. Miljoonia euroja virtaa myös Libyan eteläosiin.

Italiassa sopimuksen toimivuuteen ollaan oltu tyytyväisiä. Viime vuoden marraskuuhun mennessä maahanmuutto Italiaan oli laskenut 67 prosenttia. Sen sopimuksen myötä myös moni poliitikko muistakin EU:n maista on nyt puhunut siirtolaiskeskusten perustamista Afrikan puolella. Pois silmistä, pois mielestä!

Pakolaisleirien perustamista puolustavat unohtavat täysin sen, että sellaisissa maissa , kuten Libyassa ei ole edellytyksiä keskusten kuin keskusten perustamiselle ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n arvion mukaan vuodesta 2000 viime kesäkuun loppuun yli 33 000 siirtolaista on kuollut tai kadonnut Välimerellä.

Pitää paikkansa, että Välimeri on iso hauta, mutta pidätyskeskukset, pakolais- ja siirtolaisleirit eivät ole nykymuodossa oikeudenmukaisia ratkaisuja. Italian ja EU: n ratkaisu on ollut siirtää pakolaiskriisi kauemmaksi EU: n rajoilta. Italian ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka tai operaatio on kallis, mutta ennen kaikkea epäinhimillinen.

Rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu siirtolaisongelmaan vaan muun muassa lähtömaissa valitsevien olosuhteiden muuttaminen ja kohentaminen. Tyttöjen koulutukseen panostaminen on yksi tehokkaimmista keinoista kurjuuden vähentämiseen. Tarvitaan uudenlaista kehitysyhteistyötä köyhyydessä elävien yhteisöjen kanssa. Jyrkkä ei aseviennille ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa. Pakolaiskiintiön kasvattaminen on sekin yksi ratkaisu.

Kurjuudesta pakeneminen ei voi olla rikos. Rikos on se, että bisnes ihmisillä voi hyvin Libyassakin, valitettavasti Euroopan Unionin maiden hyväksynnällä!

 

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9947550

https://www.amnesty.fi/vuosi-italian-ja-libyan-solmimasta-siirtolaissopimuksesta-tuhannet-ihmiset-vapautettava-epatoivoisista-oloista/

https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Italia-ja-Libya-kahdenv%C3%A4liseen-sopimukseen-maahanmuutosta/923545

http://edition.cnn.com/2017/11/14/africa/libya-migrant-auctions/index.html

https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html

https://elpais.com/internacional/2017/10/19/actualidad/1508411791_862455.html

]]>
96 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251097-kurjuudesta-pakeneminen-ei-voi-olla-rikos#comments Ulkomaat EU:n turvapaikkapolitiikka Italian ja Libyan sopimus Libyan pidätyskeskukset Pakolaisuus Turvapaikkapolitiikka Sun, 18 Feb 2018 11:49:33 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251097-kurjuudesta-pakeneminen-ei-voi-olla-rikos
Humanitäärisestä maahanmuutosta ja turvapaikkajärjestelmästä http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta <p>Yleensä hyvä keino testata jonkin vakiintuneen ratkaisun toimivuutta ajatuksen tasolla, on miettiä, että jos samaan ongelmaan pitäisi nyt tyhjästä kehittää ratkaisu, tulisiko siitä nykyisenkaltainen.</p> <p><br />Kun tätä metodia soveltaa nykyiseen humanitäärisen maahanmuuton järjestelmään, on helppo havaita, kuinka huono tuo järjestelmä on. Jos kansainvälisen yhteisön pitäisi tänä päivänä tyhjästä kehittää malli miljoonien kotimaastaan pakenevien ihmisten auttamiseksi, tuskin kellekään tulisi mieleen ehdottaa mitään nykyistä humanitäärisen maahanmuuton järjestelmää muistuttavaa.<br /><br />Maailmassa on tällä hetkellä UNHCR:n arvion mukaan yli 20 miljoonaa kotimaastaan paennutta pakolaista ja 40 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Silti suurin osa kaikesta rahasta ja resursseista käytetään varsin pieneen vähemmistöön, joka onnistuu tappavassa estejuoksussa selviytymään Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa ohi vartioitujen rajojen, hukkumatta välimereen tai jäätymättä Balkanin rajoilla.&nbsp; Ihmishenkien hukkaamisen lisäksi kallis ja vaarallinen matka Eurooppaan karsii tehokkaasti hakijoiden joukosta pois heikoimmassa asemassa olevat. Samalla Euroopan tarjoama mahdollisuus oman elintason moninkertaistamiseen saa myös monet sellaiset lähtemään liikkeelle, joilla ei oikeasti ole perusteita kansainväliseen suojeluun. Eikä pidä käsittää väärin. Pyrkimys oman elämän parantamiseen on mitä inhimillisin ja ymmärrettävin, mutta turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu sitä varten.<br /><br />Lisäksi järjestelmän kestävyys pidemmän päälle on kauniisti sanottuna kyseenalainen. Vuosien 2014-2016 &quot;pakolaiskriisin&quot; aikana Euroopaan tuli enimmillään noin miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa. Tämä on vain pieni osa kaikista maailman pakolaisista, mutta silti Eurooppa natisi liitoksissaan, raja-aitoja pystyteltiin, EU:n perussopimukset joutuivat kyseenalaisiksi ja äärioikeiston kannatus nousi ennennäkemätöntä tahtia.</p> <p>Mitä tapahtuu seuraavan vastaavan tilanteen kohdalla? Pakolaispaineen odotetaan esim. ilmastonmuutoksen etenemisen myötä kasvavan merkittävästi. Mitä tapahtuu, kun hakijoita on kaksin-, kolmin- tai kymmenkertainen määrä?</p> <p>Humanitäärisen maahanmuuton nykyjärjestelmä on siis tarkoituksensa, eli pakolaisten auttamisen, kannalta äärimmäisen tehoton ja epäoikeudenmukainen. Lisäksi se ei ole poliittisesti kestävä. Sitä pitäisi siis muuttaa hyvän sään aikana kansainvälisenä yhteistyönä ja tilalle rakentaa parempi ja humaanimpi järjestelmä. Tai sitten muutos tapahtuu seuraavan tai sitä seuraavan kriisin aikana hallitsemattomasti maa kerrallaan niin, että kaikki vain vähitellen haistattavat kansainvälisille sopimukselle pitkät ja laittavat portit säppiin. Se ei ole hyvä vaihtoehto.<br /><br />Millainen voisi sitten olla tehokkaampi, inhimillisempi ja kestävämpi järjestelmä? En väitä, että minulla olisi tähän patenttivastauksia, mutta joitain ajatuksia ajattelin tähän nostaa kansainvälisestä keskustelusta.<br /><br />Ensinnäkin hyvän järjestelmän tarkoitus on auttaa kaikkia todella apua tarvitsevia. Ei vain niitä, jotka pääsevät ovellesi koputtamaan. Tarkoitus pitäisi olla, että taataan kaikille pakolaisille välttämättömät elämisen edellytykset. Siis toisin kuin nyt, ne resurssit mitä käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.<br /><br />Samalla realistiseksi lähtökohdaksi on otettava, että myöskään jatkossa läheskään kaikki haluavat eivät tule Eurooppaan pääsemään.<br /><br />Tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että toimiva järjestelmä voi rakentua vain EU:n yhteisen pakolaispolitiikan varaan ja sen täytyy perustua Euroopan ulkopuolella oleviin pakolaisleireihin, tai mieluummin kaupunkeihin, yhdistettynä kiintiöpakolaisjärjestelmään.<br /><br />Suuri enemmistö pakolaisista on jo nyt pakolaisleireillä ja näin tulee joka tapauksessa myös tulevaisuudessa olemaan. Nykyisillään pakolaisleirit ovat kuitenkin surkeasti aliresurssoituja ja suuriman taakan niistä kantavat maat, jotka eivät itsekkään ole kovin rikkaita. EU:n ja länsimaiden pitäisi ottaa selkeästi suurempi vastuu järjestelmän rahoittamisesta. Jos länsimaat käyttäisivät leireillä oleviin pakolaisiin edes kohtuullisen osan nykyisin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiin laitettavasta rahasta, se moninkertaistaisi pakolaisleirien rahoituksen. Näin kaikille niiden asukkaille voitaisiin tarjota elämän edellytykset. Paremmilla resursseilla leireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen myös asukkaat osallistuisivat ja joissa tarjolla olisi myös työtä ja koulutusta. En väitä, että noista mitään unelmien asuinpaikkoja tulisi, mutta taatusti parempaa, kuin mitä nykyään on tarjolla pakolaisten suurelle enemmistölle.<br /><br />Jotta tällainen leirijärjestelmä toimisi, sen rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, ei yksittäisiltä jäsenvaltioilta.&nbsp; Näin torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle.<br /><br />Leireiltä sitten otettaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän (ja selkeästi nykyistä suurempien kiintiöiden) kautta pakolaisia Eurooppaan kiireellisyysjärjestyksessä, eli niitä joiden edellytykset pärjätä leireillä ovat huonoimmat. Siis orpolapsia, yksinhuoltajia, sairaita, yksin jääneitä vanhuksia, kokonaisia perheitä jne. Fiksua olisi, että EU-maiden rahoitusosuus systeemissä kytkettäisiin pakolaiskiintiöiden kokoon. Eli jos otat vähemmän, maksat enemmän.</p> <p>Tietenkin, jotta tällainen järjestelmä toimisi, ei jonon ohi pitäisi olla mahdollista päästä tulemalla länsimaihin turvapaikkaa hakemaan. Eli suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan.<br /><br />Tämän kaltainen järjestelmä olisi liki millä tahansa mittapuulla nykyistä parempi. Euroja käytettäisiin enemmän siellä, missä niillä saadaan aikaan eniten. Eurooppaan asti ei toki tässäkään järjestelmässä pääsisi kuin pienehkö osa pakolaisista, mutta ne pääsevät valikoituisivat paljon järkevämmin kuin tähän asti. Siis ensisijaisesti pääsisivät ne, jotka tarvitsevat eniten apua ja joille juuri länsimaihin asti pääseminen voi olla selviämisen edellytys. Kun turvapaikkaa voisi hakea jo leiriltä ja toisaalta Euroopaan asti tulemisesta ei saisi etua, vähenisivät myös motiivit lähteä yrittämään hengenvaarallista Välimeren ylitystä, mikä säästäisi ihmishenkiä. Euroopassa taas huomattavasti järjestelmän resursseja säästyisi, kun ei tarvitsisi järjestää kallista ensivaiheen vastaanottotoimintaa ja hakemusten käsittelyä. Kiintiöpakolaisiksi esim. Suomeen otetut pääsisivät heti aloittamaan kotoutumisprosessin ja etsimään paikkaansa yhteiskunnassa sen sijaan, että aluksi vietetään jopa vuosia epävarmuudessa vastaanottokeskuksissa. Myöskin elintasoperusteinen turvapaikanhaku luultavasti loppuisi varsin tehokkaasti ja vapauttaisi voimavaroja oikeasti hädänalaisimpien auttamiseen. Ylipäänsä tilanne olisi koko ajan hallittavissa, mikä todennäköisesti vahvistaisi pakolaisjärjestelmän hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä.<br /><br />Kuulostaako helpolta ja yksinkertaiselta? No, ei varmasti sitä ole. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatisi paljon poliittista tahtoa, kansainvälistä ja Eurooppalaista yhteistyötä ja siinä olisi valtavia haasteita. Mutta nykytilanne ei ole kestävä. Jostain sen muuttaminen olisi aloitettava. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a><br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><br /><br /><br />&nbsp;</p> Yleensä hyvä keino testata jonkin vakiintuneen ratkaisun toimivuutta ajatuksen tasolla, on miettiä, että jos samaan ongelmaan pitäisi nyt tyhjästä kehittää ratkaisu, tulisiko siitä nykyisenkaltainen.


Kun tätä metodia soveltaa nykyiseen humanitäärisen maahanmuuton järjestelmään, on helppo havaita, kuinka huono tuo järjestelmä on. Jos kansainvälisen yhteisön pitäisi tänä päivänä tyhjästä kehittää malli miljoonien kotimaastaan pakenevien ihmisten auttamiseksi, tuskin kellekään tulisi mieleen ehdottaa mitään nykyistä humanitäärisen maahanmuuton järjestelmää muistuttavaa.

Maailmassa on tällä hetkellä UNHCR:n arvion mukaan yli 20 miljoonaa kotimaastaan paennutta pakolaista ja 40 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Silti suurin osa kaikesta rahasta ja resursseista käytetään varsin pieneen vähemmistöön, joka onnistuu tappavassa estejuoksussa selviytymään Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa ohi vartioitujen rajojen, hukkumatta välimereen tai jäätymättä Balkanin rajoilla.  Ihmishenkien hukkaamisen lisäksi kallis ja vaarallinen matka Eurooppaan karsii tehokkaasti hakijoiden joukosta pois heikoimmassa asemassa olevat. Samalla Euroopan tarjoama mahdollisuus oman elintason moninkertaistamiseen saa myös monet sellaiset lähtemään liikkeelle, joilla ei oikeasti ole perusteita kansainväliseen suojeluun. Eikä pidä käsittää väärin. Pyrkimys oman elämän parantamiseen on mitä inhimillisin ja ymmärrettävin, mutta turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu sitä varten.

Lisäksi järjestelmän kestävyys pidemmän päälle on kauniisti sanottuna kyseenalainen. Vuosien 2014-2016 "pakolaiskriisin" aikana Euroopaan tuli enimmillään noin miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa. Tämä on vain pieni osa kaikista maailman pakolaisista, mutta silti Eurooppa natisi liitoksissaan, raja-aitoja pystyteltiin, EU:n perussopimukset joutuivat kyseenalaisiksi ja äärioikeiston kannatus nousi ennennäkemätöntä tahtia.

Mitä tapahtuu seuraavan vastaavan tilanteen kohdalla? Pakolaispaineen odotetaan esim. ilmastonmuutoksen etenemisen myötä kasvavan merkittävästi. Mitä tapahtuu, kun hakijoita on kaksin-, kolmin- tai kymmenkertainen määrä?

Humanitäärisen maahanmuuton nykyjärjestelmä on siis tarkoituksensa, eli pakolaisten auttamisen, kannalta äärimmäisen tehoton ja epäoikeudenmukainen. Lisäksi se ei ole poliittisesti kestävä. Sitä pitäisi siis muuttaa hyvän sään aikana kansainvälisenä yhteistyönä ja tilalle rakentaa parempi ja humaanimpi järjestelmä. Tai sitten muutos tapahtuu seuraavan tai sitä seuraavan kriisin aikana hallitsemattomasti maa kerrallaan niin, että kaikki vain vähitellen haistattavat kansainvälisille sopimukselle pitkät ja laittavat portit säppiin. Se ei ole hyvä vaihtoehto.

Millainen voisi sitten olla tehokkaampi, inhimillisempi ja kestävämpi järjestelmä? En väitä, että minulla olisi tähän patenttivastauksia, mutta joitain ajatuksia ajattelin tähän nostaa kansainvälisestä keskustelusta.

Ensinnäkin hyvän järjestelmän tarkoitus on auttaa kaikkia todella apua tarvitsevia. Ei vain niitä, jotka pääsevät ovellesi koputtamaan. Tarkoitus pitäisi olla, että taataan kaikille pakolaisille välttämättömät elämisen edellytykset. Siis toisin kuin nyt, ne resurssit mitä käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.

Samalla realistiseksi lähtökohdaksi on otettava, että myöskään jatkossa läheskään kaikki haluavat eivät tule Eurooppaan pääsemään.

Tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että toimiva järjestelmä voi rakentua vain EU:n yhteisen pakolaispolitiikan varaan ja sen täytyy perustua Euroopan ulkopuolella oleviin pakolaisleireihin, tai mieluummin kaupunkeihin, yhdistettynä kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Suuri enemmistö pakolaisista on jo nyt pakolaisleireillä ja näin tulee joka tapauksessa myös tulevaisuudessa olemaan. Nykyisillään pakolaisleirit ovat kuitenkin surkeasti aliresurssoituja ja suuriman taakan niistä kantavat maat, jotka eivät itsekkään ole kovin rikkaita. EU:n ja länsimaiden pitäisi ottaa selkeästi suurempi vastuu järjestelmän rahoittamisesta. Jos länsimaat käyttäisivät leireillä oleviin pakolaisiin edes kohtuullisen osan nykyisin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiin laitettavasta rahasta, se moninkertaistaisi pakolaisleirien rahoituksen. Näin kaikille niiden asukkaille voitaisiin tarjota elämän edellytykset. Paremmilla resursseilla leireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen myös asukkaat osallistuisivat ja joissa tarjolla olisi myös työtä ja koulutusta. En väitä, että noista mitään unelmien asuinpaikkoja tulisi, mutta taatusti parempaa, kuin mitä nykyään on tarjolla pakolaisten suurelle enemmistölle.

Jotta tällainen leirijärjestelmä toimisi, sen rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, ei yksittäisiltä jäsenvaltioilta.  Näin torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle.

Leireiltä sitten otettaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmän (ja selkeästi nykyistä suurempien kiintiöiden) kautta pakolaisia Eurooppaan kiireellisyysjärjestyksessä, eli niitä joiden edellytykset pärjätä leireillä ovat huonoimmat. Siis orpolapsia, yksinhuoltajia, sairaita, yksin jääneitä vanhuksia, kokonaisia perheitä jne. Fiksua olisi, että EU-maiden rahoitusosuus systeemissä kytkettäisiin pakolaiskiintiöiden kokoon. Eli jos otat vähemmän, maksat enemmän.

Tietenkin, jotta tällainen järjestelmä toimisi, ei jonon ohi pitäisi olla mahdollista päästä tulemalla länsimaihin turvapaikkaa hakemaan. Eli suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan.

Tämän kaltainen järjestelmä olisi liki millä tahansa mittapuulla nykyistä parempi. Euroja käytettäisiin enemmän siellä, missä niillä saadaan aikaan eniten. Eurooppaan asti ei toki tässäkään järjestelmässä pääsisi kuin pienehkö osa pakolaisista, mutta ne pääsevät valikoituisivat paljon järkevämmin kuin tähän asti. Siis ensisijaisesti pääsisivät ne, jotka tarvitsevat eniten apua ja joille juuri länsimaihin asti pääseminen voi olla selviämisen edellytys. Kun turvapaikkaa voisi hakea jo leiriltä ja toisaalta Euroopaan asti tulemisesta ei saisi etua, vähenisivät myös motiivit lähteä yrittämään hengenvaarallista Välimeren ylitystä, mikä säästäisi ihmishenkiä. Euroopassa taas huomattavasti järjestelmän resursseja säästyisi, kun ei tarvitsisi järjestää kallista ensivaiheen vastaanottotoimintaa ja hakemusten käsittelyä. Kiintiöpakolaisiksi esim. Suomeen otetut pääsisivät heti aloittamaan kotoutumisprosessin ja etsimään paikkaansa yhteiskunnassa sen sijaan, että aluksi vietetään jopa vuosia epävarmuudessa vastaanottokeskuksissa. Myöskin elintasoperusteinen turvapaikanhaku luultavasti loppuisi varsin tehokkaasti ja vapauttaisi voimavaroja oikeasti hädänalaisimpien auttamiseen. Ylipäänsä tilanne olisi koko ajan hallittavissa, mikä todennäköisesti vahvistaisi pakolaisjärjestelmän hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä.

Kuulostaako helpolta ja yksinkertaiselta? No, ei varmasti sitä ole. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatisi paljon poliittista tahtoa, kansainvälistä ja Eurooppalaista yhteistyötä ja siinä olisi valtavia haasteita. Mutta nykytilanne ei ole kestävä. Jostain sen muuttaminen olisi aloitettava.  

 

www.valtteriaaltonen.fi
 

 

 




 

]]>
126 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta#comments Kotimaa Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Pakolaisuus Turvapaikka Fri, 09 Feb 2018 06:13:45 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta
Maahanmuutto ja sen varjolla tehtävä huijaus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus Katselen parhaillaan ohjelmaa Irakista. Missä on se hätä, missä vaino, kun lapset iloisina leikkivät ja syövät sormilla lautasiltaan hyvän näköista paikallista ruokaa.Missä on se kauhu mitä television ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa näytetään? Ei ainakaan tuolla, eli mitä nämä nuoret miehet täällä tekevät? Eikö heidän pitäisi olla tyttöystäviensä ja vaimojen/perheidensä luona? Olen jo aikaisemmin kertonut kuinka tuolla käydään lomalla täältä ja se on faktatietoa.Tätä pusinesta pyöritetään kovalla hinnalla, eli ne todelliset uhrit ovat aivan muualla kuin tuolla ja kärsivät edelleen, siitä vain ei vain hiiskuta missään. Tietolähteitäni en voi tuoda esille,mutta ne jotka näkevät saman ohjelman tai jos on tuttuja tuolta, tietää tämän todeksi. Miksi meille sitten valehdellaan? Syy on yksinkertainen ja se on raha, poliitikot ja heidän lähipiiri ohjailee tätä isoa businesta ja jos eivät varsinaisesti ole mukana siinä, niin hyötyvät kuitenkin tästä. Olisiko aika tehdä jotain asialle?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus#comments Maahanmuutto Pakolaiset Pakolaisuus Thu, 11 Jan 2018 12:18:42 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus Äänin 45-39 ihmisyys voitti Helsingissä http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa <p>YLEn tuoreen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9955728"><u>puoluekannatusarvion</u></a> mukaan SDP on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.</p><p>En yleensä anna näiden gallupien vaikuttaa mielenrauhaani, mutta kaiken tämän viime aikojen tympeyden keskellä annan itseni ehkä nyt hieman ilostua tästä tuloksesta. Onhan tässä joulukin ihan nurkan takana.</p><p>Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisimme nyt jämähtää tyytyväisyyteemme. Meidän on skarpattava entistä enemmän, ymmärrettävä, mistä suosiomme nousu johtuu ja ottaa entistä rohkeampi rooli - etenkin näin poliittisen polarisaation aikana.</p><p>Viestinnän kannalta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9955233"><u>stadin valtuuston paperittomat-keissi</u></a> ei mennyt ihan niin hyvin kuin se olisi voinut mennä. Aloite ei olisi mennyt läpi ilman meidän ääniämme, mutta silti meidät on nostettu koko jutun pahiksiksi. Tilanteen oli annettu pitkittyä ja nämä ihmiset ovat roikkuneet limbossaan jo ihan liian kauan. Niinpä vääräkin päätös on tässä vaiheessa parempi kuin ei päätöstä lainkaan.</p><p>Samaan aikaan ei voi kuin kysyä: miten päätös, joka auttaa kaikista haavoittuvaisimpia ihmisiä heidän epätoivoisimpina hetkinään voi olla väärä? Juuri tämän vuoksi oma kantani oli itsestäänselvä.</p><p>Arvostan suuresti aloitteen tehneen demarikollega Thomas Wallgrenin viisautta ja kokemusta. Lisäksi tilanne koskettaa minua henkilökohtaisesti: jo omista lähtökohdistani johtuen, mutta myös siksi, että olen seurannut näiden ihmisten tilannetta ja ahdinkoa alusta saakka.</p><p>Joulun ja muiden &rdquo;kiireiden&rdquo; vuoksi päätös olisi todennäköisesti venynyt ensi kevääseen saakka, eikä sitä voi parhaalla tahdollaankaan pitää kenenkään etujen mukaisena.</p><p>Talouden ja kansanterveyden kannalta lienee selvää, että näiden ihmisten auttaminen nyt (esimerkiksi rokotteiden kaltaisten ennaltaehkäisevien toimien muodossa) on perustellumpi ratkaisu kuin se, että heidät jätettäisiin nyt heitteille. Tuollaisen tilanteen jälkihoito tulisi huomattavast kalliimmaksi ja tuossa tilanteessa olisi otettava huomioon myös se, millaisen riskin erilaiset, täysin ehkäistävissä olevat tartuntataudit aiheuttaisivat meille kaikille.</p><p>Nämä ihmiset, joiden elämään päätös vaikuttaa, ovat jo täällä. Heidän vuokseen päätös tehtiin, ei niiden &rdquo;massojen&rdquo;, joiden oikeistopopulistit haluavat uskotella olevan tulossa. Ja sitäpaitsi: kuka jaksaa uskoa ihmiset tulevan Suomeen saakka vain muutaman antibiootin tähden? Ei näille ihmisille osoitettavalla avulla todellakaan herroiksi eletä.</p><p>Ja niille, jotka jaksavat jankuttaa paperittomien ihmisten &rdquo;laittomuudesta&rdquo;, menkää ja <a href="http://www.paperittomat.fi/"><u>lukekaa aiheesta</u></a>. Siitä on kirjoitettu niin paljon, että paperittomuuteen johtavien moninaisten syiden ei pitäisi olla enään kenellekään epäselviä. Ja jos yhä sittenkin haluatte osoitella sormella ja etsiä syyllisiä: osoittakaa se hallituksen suuntaan. Heidän käsittämättömän maahanmuuttopolitiikan seurausta tämäkin on.</p><p>Viimeistään valtuustossa kuullut puheenvuorot esimerkiksi Kokoomukselta ovat osoittaneet minulle, ettei inhimillinen hätä todellakaan kuulu puolueen sanavarastoon. Hallituspuolueena Kokoomus on mitään omantunnontuskia kärsimättä osaltaan kurjistanut suomalaisten vähävaraisten arkea koko vaalikauden ajan.</p><p>Ei siis ole yllättävää, että vielä vähemmän heitä kiinnostaa Safia Syyrialaisen tai Ali Afgaanin hätä.</p><p>Kokoomuksen linja on paikoin jopa pelottavan lähellä halla-aholaista maailmankatsomusta, jossa nämä ihmiset halutaan aidata muun maailman ja ihmisarvon ulkopuolelle.</p><p>SDP on humaani puolue. Ihmisestä välittäminen on koko toimintamme DNA. Sellainen ei rajoitu vain kotikaupunkiin tai Suomeen &ndash; se ajatusmaailma on globaali.</p><p>Itselleni päätös oli siis selvä käytännössä katsoen kokoa ajan. Haluavat eri tahot medän uskovan mitä tahansa, on meillä asiat niin paljon paremmin kuin suurimmalla osalla maailmassa. Meillä on siis varaa (ja syytä!) puolustaa niitä arvoja, joille koko yhteiskuntamme on rakennettu: välittämista, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta.</p><p>Näin me myös teimme. Ei se helppoa ollut, mutta saamme olla ylpeitä siitä, että tarpeen sitä vaatiessa emme perääntyneet, emme jääneet pelon uhreiksi emmekä kääntäneet selkäämme hädälle. Ja nimenomaan me ratkaisimme asian ihmisen hyväksi.</p><p>On sillä tosi ollut hintansa: viime päivien aikana on postia taas tullut. Onneksi näissä herjauksissa ja käskyissä palata &rdquo;kotiini&rdquo; ei ole mitään uutta.</p><p>Kaiken mitä teen, teen sydämelläni. Sydämessäni myös tiedän päätöksen olleen oikea, mutta vielä enemmän siitä muistutti kyyneleet silmiini saanut keskustelu perheeni kanssa. Oikeistopoliitikkojen valitusta enemmän minulle merkitsee 10- ja 9-vuotiaiden lasteni ilo siitä, että nämä ihmiset eivät tule jäämään ilman apua.</p> YLEn tuoreen puoluekannatusarvion mukaan SDP on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

En yleensä anna näiden gallupien vaikuttaa mielenrauhaani, mutta kaiken tämän viime aikojen tympeyden keskellä annan itseni ehkä nyt hieman ilostua tästä tuloksesta. Onhan tässä joulukin ihan nurkan takana.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saisimme nyt jämähtää tyytyväisyyteemme. Meidän on skarpattava entistä enemmän, ymmärrettävä, mistä suosiomme nousu johtuu ja ottaa entistä rohkeampi rooli - etenkin näin poliittisen polarisaation aikana.

Viestinnän kannalta stadin valtuuston paperittomat-keissi ei mennyt ihan niin hyvin kuin se olisi voinut mennä. Aloite ei olisi mennyt läpi ilman meidän ääniämme, mutta silti meidät on nostettu koko jutun pahiksiksi. Tilanteen oli annettu pitkittyä ja nämä ihmiset ovat roikkuneet limbossaan jo ihan liian kauan. Niinpä vääräkin päätös on tässä vaiheessa parempi kuin ei päätöstä lainkaan.

Samaan aikaan ei voi kuin kysyä: miten päätös, joka auttaa kaikista haavoittuvaisimpia ihmisiä heidän epätoivoisimpina hetkinään voi olla väärä? Juuri tämän vuoksi oma kantani oli itsestäänselvä.

Arvostan suuresti aloitteen tehneen demarikollega Thomas Wallgrenin viisautta ja kokemusta. Lisäksi tilanne koskettaa minua henkilökohtaisesti: jo omista lähtökohdistani johtuen, mutta myös siksi, että olen seurannut näiden ihmisten tilannetta ja ahdinkoa alusta saakka.

Joulun ja muiden ”kiireiden” vuoksi päätös olisi todennäköisesti venynyt ensi kevääseen saakka, eikä sitä voi parhaalla tahdollaankaan pitää kenenkään etujen mukaisena.

Talouden ja kansanterveyden kannalta lienee selvää, että näiden ihmisten auttaminen nyt (esimerkiksi rokotteiden kaltaisten ennaltaehkäisevien toimien muodossa) on perustellumpi ratkaisu kuin se, että heidät jätettäisiin nyt heitteille. Tuollaisen tilanteen jälkihoito tulisi huomattavast kalliimmaksi ja tuossa tilanteessa olisi otettava huomioon myös se, millaisen riskin erilaiset, täysin ehkäistävissä olevat tartuntataudit aiheuttaisivat meille kaikille.

Nämä ihmiset, joiden elämään päätös vaikuttaa, ovat jo täällä. Heidän vuokseen päätös tehtiin, ei niiden ”massojen”, joiden oikeistopopulistit haluavat uskotella olevan tulossa. Ja sitäpaitsi: kuka jaksaa uskoa ihmiset tulevan Suomeen saakka vain muutaman antibiootin tähden? Ei näille ihmisille osoitettavalla avulla todellakaan herroiksi eletä.

Ja niille, jotka jaksavat jankuttaa paperittomien ihmisten ”laittomuudesta”, menkää ja lukekaa aiheesta. Siitä on kirjoitettu niin paljon, että paperittomuuteen johtavien moninaisten syiden ei pitäisi olla enään kenellekään epäselviä. Ja jos yhä sittenkin haluatte osoitella sormella ja etsiä syyllisiä: osoittakaa se hallituksen suuntaan. Heidän käsittämättömän maahanmuuttopolitiikan seurausta tämäkin on.

Viimeistään valtuustossa kuullut puheenvuorot esimerkiksi Kokoomukselta ovat osoittaneet minulle, ettei inhimillinen hätä todellakaan kuulu puolueen sanavarastoon. Hallituspuolueena Kokoomus on mitään omantunnontuskia kärsimättä osaltaan kurjistanut suomalaisten vähävaraisten arkea koko vaalikauden ajan.

Ei siis ole yllättävää, että vielä vähemmän heitä kiinnostaa Safia Syyrialaisen tai Ali Afgaanin hätä.

Kokoomuksen linja on paikoin jopa pelottavan lähellä halla-aholaista maailmankatsomusta, jossa nämä ihmiset halutaan aidata muun maailman ja ihmisarvon ulkopuolelle.

SDP on humaani puolue. Ihmisestä välittäminen on koko toimintamme DNA. Sellainen ei rajoitu vain kotikaupunkiin tai Suomeen – se ajatusmaailma on globaali.

Itselleni päätös oli siis selvä käytännössä katsoen kokoa ajan. Haluavat eri tahot medän uskovan mitä tahansa, on meillä asiat niin paljon paremmin kuin suurimmalla osalla maailmassa. Meillä on siis varaa (ja syytä!) puolustaa niitä arvoja, joille koko yhteiskuntamme on rakennettu: välittämista, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Näin me myös teimme. Ei se helppoa ollut, mutta saamme olla ylpeitä siitä, että tarpeen sitä vaatiessa emme perääntyneet, emme jääneet pelon uhreiksi emmekä kääntäneet selkäämme hädälle. Ja nimenomaan me ratkaisimme asian ihmisen hyväksi.

On sillä tosi ollut hintansa: viime päivien aikana on postia taas tullut. Onneksi näissä herjauksissa ja käskyissä palata ”kotiini” ei ole mitään uutta.

Kaiken mitä teen, teen sydämelläni. Sydämessäni myös tiedän päätöksen olleen oikea, mutta vielä enemmän siitä muistutti kyyneleet silmiini saanut keskustelu perheeni kanssa. Oikeistopoliitikkojen valitusta enemmän minulle merkitsee 10- ja 9-vuotiaiden lasteni ilo siitä, että nämä ihmiset eivät tule jäämään ilman apua.

]]>
36 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa#comments Kotimaa Ennaltaehkäisy Inhimillisyys Pakolaisuus Paperittomat Rokotukset Fri, 01 Dec 2017 10:16:49 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246922-aanin-45-39-ihmisyys-voitti-helsingissa
Turvapaikanhakijat = "aito" ongelma? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma <p>Sampo Terho esitti tänään AamuTV:ssä ratkaisun ongelmaan. Hän totesi, että laittomasta maahanmuutosta saadaan laillista muuttamalla lakia. Säädetään vaan kaikki maahanmuutto lailliseksi. Ei hän sitä niin tarkoittanut. Hän vaan vastasi toimittajan kysymykseen.</p><p>Entä sitten työttömyys. Yritykset saava halpaa työvoimaa, halpatyövoimaa, maahanmuuttajista, jotka usein ovat syntyneet &quot;1.1.&quot; kuten SoTe keskusteluissa on tullut selväksi. Ei siinä mitään, kukin olkoon syntynyt koska tykkää. Sen sijaan ongelmaksi on tullut palkanmaksu: miten maksaa palkkaa henkilölle &quot;jota ei ole&quot;? Henkilölle joka ei siis voi saada pankkitiliä.</p><p>Onhan toki tuokin jo ratkaistu. Olematon henkilö ei voi saada pankkitiliä. Sen sijaan ministeriö tukee systeemiä jolla palkka voidaan maksaa kortille - samanlainen on vangeilla käytössä. Hyvä, vaan entä verot?</p><p>Hyvä siis, että Suomi tuollakin tavalla tukee &quot;alipalkattujen&quot; pakolaisten työllistämistä. Ehkä jonkun suomalaisen pitäisi ne työt tehdä ellei olisi noita maahanmuuttajia. Voisiko suomalainen saada samanlaisen kortin tyyliin: en tiedä kuka olen, maksa palkka tälle kortille? Tottakai se onnistuu - häh?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sampo Terho esitti tänään AamuTV:ssä ratkaisun ongelmaan. Hän totesi, että laittomasta maahanmuutosta saadaan laillista muuttamalla lakia. Säädetään vaan kaikki maahanmuutto lailliseksi. Ei hän sitä niin tarkoittanut. Hän vaan vastasi toimittajan kysymykseen.

Entä sitten työttömyys. Yritykset saava halpaa työvoimaa, halpatyövoimaa, maahanmuuttajista, jotka usein ovat syntyneet "1.1." kuten SoTe keskusteluissa on tullut selväksi. Ei siinä mitään, kukin olkoon syntynyt koska tykkää. Sen sijaan ongelmaksi on tullut palkanmaksu: miten maksaa palkkaa henkilölle "jota ei ole"? Henkilölle joka ei siis voi saada pankkitiliä.

Onhan toki tuokin jo ratkaistu. Olematon henkilö ei voi saada pankkitiliä. Sen sijaan ministeriö tukee systeemiä jolla palkka voidaan maksaa kortille - samanlainen on vangeilla käytössä. Hyvä, vaan entä verot?

Hyvä siis, että Suomi tuollakin tavalla tukee "alipalkattujen" pakolaisten työllistämistä. Ehkä jonkun suomalaisen pitäisi ne työt tehdä ellei olisi noita maahanmuuttajia. Voisiko suomalainen saada samanlaisen kortin tyyliin: en tiedä kuka olen, maksa palkka tälle kortille? Tottakai se onnistuu - häh?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma#comments Laiton maahanmuutto Maahanmuutto Pakolainen Pakolaisuus Turvapaikka Sat, 21 Oct 2017 07:43:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma
”Hei, nyt ollaan Suomessa!” http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244284-hei-nyt-ollaan-suomessa <p>Aikuinen maahanmuuttaja tuo uuteen maahan mukanaan lähtömaansa käytäntöjä ja tapoja. Niin tekee suomalainenkin asettuessaan ulkomaille.</p><p>On paljon mahdollista, että nämä käytännöt ja tavat eivät istu uuden maan - esimerkiksi Suomen - lakeihin, sääntöihin ja kulttuuriin.</p><p>Suomalainen kotouttaminen lähtee siitä, että tänne muuttajalle kerrotaan meidän lakiemme, sääntöjemme ja kulttuurimme pääpiirteet ja oletetaan, että aikuinen maahanmuuttaja sisäistää ne nopeasti ja kuuliaisesti. Tämän vaikutelman sinisilmäinen suomalaiskotouttaja helposti saakin, kun maahanmuuttajat ystävällisesti hymyillen nyökyttelevät, että tämän me ymmärrämme tai tiedämme.</p><p>Se ei kuitenkaan ole totta. Uuden lainsäädännön, uusien sääntöjen ja uuden kulttuurisen koodiston sisäistäminen ei tapahdu hetkessä, ei aina edes&nbsp;vuoden kestävän koulutuksen aikana. Ja voi olla, että näitä asioita ei kaikilta osin edes haluta sisäistää. Voi olla, että lähtömaan koodisto toimii vahvasti näiden uusien asioiden hyväksymistä ja sisäistämistä vastaan. Ja mitä kouluttamattomampi ihminen on, ja hyvin kouluttamattomiahan monet maahanmuuttajat suomalaisittain katsoen ovat, sitä vaikeampi hänen keskimäärin lienee omaksua uutta.</p><p>Virallinen-Suomi ei kiinnitä tähän asiaan kylliksi huomiota. Virallinen-Suomi haluaa kotouttaa maahanmuuttajat tehokkaammin, mutta ei pureudu maahanmuuttajien ryhmä- ja henkilökohtaisiin arvo- ja asennelähtökohtiin. Mikä maahanmuuttajan etnisessä ryhmässä ja/tai hänessä itsessään aiheuttaa sen, että kotoutuminen Suomeen ei suju?</p><p>Maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen eivät välttämättä edesauta heidän täkäläiset omat järjestönsäkään. Ne tuntuvat monesti vain ylläpitävän entisen kotimaan kulttuuria ja tapoja. Usein ne kuitenkin saavat rahoitusta Suomen valtiolta. Pitäisikö valtion puhaltaa peli poikki ja panna rahoituksen saamiselle tiukemmat ehdot ja myös valvoa niiden noudattamista? Olisiko yksi tällainen ehto se, että järjestö saisi valtion rahoitusta vain, jos sen hallituksen jäsenistä vähintään puolet on täällä syntyneitä ja alle 30-vuotiaita. Mene ja tiedä.</p><p>Joka tapauksessa on selvä, että monien etnisten ryhmien eristäytymistä muusta yhteiskunnasta pitää ehkäistä. Ehkä sellaisen voisi aloittaa havahduttavalla henkisellä tönäisyllä: &rdquo;Hei, nyt ollaan Suomessa, et voi toimia kuten lähtömaassasi!&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikuinen maahanmuuttaja tuo uuteen maahan mukanaan lähtömaansa käytäntöjä ja tapoja. Niin tekee suomalainenkin asettuessaan ulkomaille.

On paljon mahdollista, että nämä käytännöt ja tavat eivät istu uuden maan - esimerkiksi Suomen - lakeihin, sääntöihin ja kulttuuriin.

Suomalainen kotouttaminen lähtee siitä, että tänne muuttajalle kerrotaan meidän lakiemme, sääntöjemme ja kulttuurimme pääpiirteet ja oletetaan, että aikuinen maahanmuuttaja sisäistää ne nopeasti ja kuuliaisesti. Tämän vaikutelman sinisilmäinen suomalaiskotouttaja helposti saakin, kun maahanmuuttajat ystävällisesti hymyillen nyökyttelevät, että tämän me ymmärrämme tai tiedämme.

Se ei kuitenkaan ole totta. Uuden lainsäädännön, uusien sääntöjen ja uuden kulttuurisen koodiston sisäistäminen ei tapahdu hetkessä, ei aina edes vuoden kestävän koulutuksen aikana. Ja voi olla, että näitä asioita ei kaikilta osin edes haluta sisäistää. Voi olla, että lähtömaan koodisto toimii vahvasti näiden uusien asioiden hyväksymistä ja sisäistämistä vastaan. Ja mitä kouluttamattomampi ihminen on, ja hyvin kouluttamattomiahan monet maahanmuuttajat suomalaisittain katsoen ovat, sitä vaikeampi hänen keskimäärin lienee omaksua uutta.

Virallinen-Suomi ei kiinnitä tähän asiaan kylliksi huomiota. Virallinen-Suomi haluaa kotouttaa maahanmuuttajat tehokkaammin, mutta ei pureudu maahanmuuttajien ryhmä- ja henkilökohtaisiin arvo- ja asennelähtökohtiin. Mikä maahanmuuttajan etnisessä ryhmässä ja/tai hänessä itsessään aiheuttaa sen, että kotoutuminen Suomeen ei suju?

Maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen eivät välttämättä edesauta heidän täkäläiset omat järjestönsäkään. Ne tuntuvat monesti vain ylläpitävän entisen kotimaan kulttuuria ja tapoja. Usein ne kuitenkin saavat rahoitusta Suomen valtiolta. Pitäisikö valtion puhaltaa peli poikki ja panna rahoituksen saamiselle tiukemmat ehdot ja myös valvoa niiden noudattamista? Olisiko yksi tällainen ehto se, että järjestö saisi valtion rahoitusta vain, jos sen hallituksen jäsenistä vähintään puolet on täällä syntyneitä ja alle 30-vuotiaita. Mene ja tiedä.

Joka tapauksessa on selvä, että monien etnisten ryhmien eristäytymistä muusta yhteiskunnasta pitää ehkäistä. Ehkä sellaisen voisi aloittaa havahduttavalla henkisellä tönäisyllä: ”Hei, nyt ollaan Suomessa, et voi toimia kuten lähtömaassasi!”

]]>
10 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244284-hei-nyt-ollaan-suomessa#comments Maahanmuutto Monikulttuurisuus Pakolaisuus Turvapaikanhakija Wed, 11 Oct 2017 13:07:38 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244284-hei-nyt-ollaan-suomessa
Naispuolinen muslimi painostuksen kohteena http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243051-naispuolinen-muslimi-painostuksen-kohteena <p>Kun oppilaitoksessa on naispuolinen muslimi, alaikäinen tai aikuinen, ja hän meikkaa tai käyttää länsimaisia vaatteita tai ei käytä huivia tai ei rukoile niin usein kuin muut, tai tee sitä näkyvästi, on käytännössä selvä, että häntä kiusataan ja painostetaan monien mies- ja naispuolisten muslimien taholta, alaikäisten ja aikuisten.</p><p>Hänelle esimerkiksi kerrotaan, ettei hän ole oikea muslimi tai että hän on huono muslimi taikka että hän on huono ihminen tai huono nainen tai tyttö. Hänet saatetaan eristää, hänen kanssaan ei haluta olla tekemisissä.</p><p>Mies- ja poikamuslimeilta hän saattaa kuulla jatkuvasti monenlaista ehdottelua.</p><p>Hänet siis yritetään pakottaa ruotuun suomalaisessa koulussa vuonna 2017.</p><p>Tällainen erilainen muslimityttö tai -nainen on rohkea ihminen, joka on ottanut selvän harppauksen kohti kotoutumista Suomeen. Häntä pitäisi ehdottomasti tukea hänen vaikealla polullaan.</p><p>Tällainen muslimityttö tai -nainen ei ehkä useimmiten uskalla ryhtyä voimakkaasti puolustamaan itseään. Syy tähän on se, että hän pelkää kostoa koulun ulkopuolella. Hän pelkää sitä, että häneen jopa käydään käsiksi hänen erilaisuutensa tähden. Ja on todennäköisesti käytykin.</p><p>Samassa tilanteessa olevien tyttöjen ja naisten määrä kasvaa muslimien maahanmuuton kasvaessa. Poliitikkojen ja viranomaisten pitäisikin jo pohtia keinoja, joilla tämä ongelma ratkaistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun oppilaitoksessa on naispuolinen muslimi, alaikäinen tai aikuinen, ja hän meikkaa tai käyttää länsimaisia vaatteita tai ei käytä huivia tai ei rukoile niin usein kuin muut, tai tee sitä näkyvästi, on käytännössä selvä, että häntä kiusataan ja painostetaan monien mies- ja naispuolisten muslimien taholta, alaikäisten ja aikuisten.

Hänelle esimerkiksi kerrotaan, ettei hän ole oikea muslimi tai että hän on huono muslimi taikka että hän on huono ihminen tai huono nainen tai tyttö. Hänet saatetaan eristää, hänen kanssaan ei haluta olla tekemisissä.

Mies- ja poikamuslimeilta hän saattaa kuulla jatkuvasti monenlaista ehdottelua.

Hänet siis yritetään pakottaa ruotuun suomalaisessa koulussa vuonna 2017.

Tällainen erilainen muslimityttö tai -nainen on rohkea ihminen, joka on ottanut selvän harppauksen kohti kotoutumista Suomeen. Häntä pitäisi ehdottomasti tukea hänen vaikealla polullaan.

Tällainen muslimityttö tai -nainen ei ehkä useimmiten uskalla ryhtyä voimakkaasti puolustamaan itseään. Syy tähän on se, että hän pelkää kostoa koulun ulkopuolella. Hän pelkää sitä, että häneen jopa käydään käsiksi hänen erilaisuutensa tähden. Ja on todennäköisesti käytykin.

Samassa tilanteessa olevien tyttöjen ja naisten määrä kasvaa muslimien maahanmuuton kasvaessa. Poliitikkojen ja viranomaisten pitäisikin jo pohtia keinoja, joilla tämä ongelma ratkaistaan.

]]>
5 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243051-naispuolinen-muslimi-painostuksen-kohteena#comments Islam Islam Suomessa Maahanmuutto Pakolaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 18 Sep 2017 14:14:29 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243051-naispuolinen-muslimi-painostuksen-kohteena
Ulkomaiset vastaanottokeskukset Euroopan mahdollisuus http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242059-ulkomaiset-vastaanottokeskukset-euroopan-mahdollisuus <p>Ilmastonmuutos muuttaa laajoja alueita maapallosta asuinkelvottomiksi. Afrikan väestöräjähdys uhkaa eurooppalaisia rakenteita. Sodat, konfliktit ja terrorismi jatkuvat. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat jatkossa lähtemään kodeistaan parempien elinolosuhteiden perään. Maailma muuttuu järisyttävästi.</p><p>Kai Suomeen ja EU:hun kohdistuvan siirtolaisuuden ja pakolaisuuden tulevaisuutta suunnitellaan jo &ndash; <strong>Petteri Orpo</strong>, <strong>Touko Aalto</strong>, <strong>Juha Sipilä </strong>ja <strong>Antti Rinne</strong>? Kuinka pitkällä suunnitelmat esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa ja Turkissa sijaitseviksi EU:n ylläpitämiksi siirtolaisten ja pakolaisten&nbsp;vastaanottokeskuksiksi ovat? Kuinka pitkällä ovat neuvottelut&nbsp;tämän&nbsp;vaatimasta yhteistyöstä mainittujen alueiden maiden kanssa? Onko tiedossa, millaista rahallista panostusta tämä kaikki vaatii?</p><p>Entä millaiset ovat suunnitelmat kehitysyhteistyön tehostamiseksi ja laajentamiseksi, joidenkin kehittyvien maiden diktatuurien lakkauttamiseksi, konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja sotien lopettamiseksi alkuunsa sekä kansainvälisten yhtiöiden kehittyvissä maissa tapahtuvan toiminnan sääntelemiseksi? Näilläkin asioilla kun voitaisiin vaikuttaa kotoaan lähtijöiden määrään.</p><p>Siirtolaisten ja pakolaisten vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella ovat Euroopan mahdollisuus. Ne ehkäisevät ihmisten salakuljettamista ja antavat näin turvaa Eurooppaan pyrkiville ihmisille. Ja niihin panostettu raha auttaa suurempaa joukkoa ihmisiä kuin Euroopan ja Suomen sisällä tapahtuvaan vastaanottoon panostettu raha. Siitä, että kaikkien Eurooppaan pyrkijöiden hakemukset käsitellään niissä lakien ja määräysten mukaan, pitää tietysti huolehtia erittäin tarkasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos muuttaa laajoja alueita maapallosta asuinkelvottomiksi. Afrikan väestöräjähdys uhkaa eurooppalaisia rakenteita. Sodat, konfliktit ja terrorismi jatkuvat. Sadat miljoonat ihmiset joutuvat jatkossa lähtemään kodeistaan parempien elinolosuhteiden perään. Maailma muuttuu järisyttävästi.

Kai Suomeen ja EU:hun kohdistuvan siirtolaisuuden ja pakolaisuuden tulevaisuutta suunnitellaan jo – Petteri Orpo, Touko Aalto, Juha Sipilä ja Antti Rinne? Kuinka pitkällä suunnitelmat esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa ja Turkissa sijaitseviksi EU:n ylläpitämiksi siirtolaisten ja pakolaisten vastaanottokeskuksiksi ovat? Kuinka pitkällä ovat neuvottelut tämän vaatimasta yhteistyöstä mainittujen alueiden maiden kanssa? Onko tiedossa, millaista rahallista panostusta tämä kaikki vaatii?

Entä millaiset ovat suunnitelmat kehitysyhteistyön tehostamiseksi ja laajentamiseksi, joidenkin kehittyvien maiden diktatuurien lakkauttamiseksi, konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja sotien lopettamiseksi alkuunsa sekä kansainvälisten yhtiöiden kehittyvissä maissa tapahtuvan toiminnan sääntelemiseksi? Näilläkin asioilla kun voitaisiin vaikuttaa kotoaan lähtijöiden määrään.

Siirtolaisten ja pakolaisten vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella ovat Euroopan mahdollisuus. Ne ehkäisevät ihmisten salakuljettamista ja antavat näin turvaa Eurooppaan pyrkiville ihmisille. Ja niihin panostettu raha auttaa suurempaa joukkoa ihmisiä kuin Euroopan ja Suomen sisällä tapahtuvaan vastaanottoon panostettu raha. Siitä, että kaikkien Eurooppaan pyrkijöiden hakemukset käsitellään niissä lakien ja määräysten mukaan, pitää tietysti huolehtia erittäin tarkasti.

]]>
2 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242059-ulkomaiset-vastaanottokeskukset-euroopan-mahdollisuus#comments EU Maahanmuutto Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikka Tue, 29 Aug 2017 14:12:06 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242059-ulkomaiset-vastaanottokeskukset-euroopan-mahdollisuus
Dublin-sopimus ei toimi ja Suomi on sinisilmäinen http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241748-dublin-sopimus-ei-toimi-ja-suomi-on-sinisilmainen <p>&nbsp;Terrorimurhista vangittujen marokkolaismiesten taustalta on löytynyt erikoinen historia Saksasta. He ovat tulivat sinne pakolaisina ja syyllistuivät rikoksiin, mutta heitä ei kirjattu turvapaikanhakijoiksi (korjattu klo 12:15). He muuttivat Suomeen ja täällä heidät kirjattiin turvapaikanhakijoiksi. Saksa, Tanska, ja Ruotsi työnsivät kylmästi nämä henkilöt Suomeen Dublin-sopimuksen vastaisesti. Miten Suomi reagoi tähän? Lähetetäänkö noottia ja korvauskannetta. Epäilen, että ei edes harkita.</p><p>Tämä tarina paljastaa, että Dublin-sopimus, jonka mukaan pakolainen tulisi kirjata siinä turvallisessa maassa, johon hän ensin saapuu, ei toimi EU:ssa. Dublin-sopimusta ei noudeta edes sellaisissa maissa kuin Saksa, Tanska ja Ruotsi. Kun he ovat saapuneet tänne pussin perälle, josta ei pääse enää jatkamaan matkaa, niin Suomi kirjaa heidät pakolaisiksi. Nyt on kaiketi tullut myös päättäjille selväksi, että Suomen ei tarvitsisi tehdä niin. Itse asiassa se on Dublin-sopimuksen vastaista toimintaa. Sillä luodaan vahva vetovoimatekijä tähän maahan. Kuten presidentti Niinistö sanoi, niin kaikki jotka osaavat sanoa &rdquo;asylum&rdquo; otetaan sisään meidän systeemiin.</p><p>Kun muut EU-maat jättävät noudattamatta Dublin-sopimusta omien etujensa vuoksi, niin Suomi rikkoo sopimusta saadakseen kohtuuttomia rasitteita: taloudellisia kustannuksia, terrorismiriskin, ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Kysymys kuuluu, miten meidän poliittiset päättäjämme voivat olla näin sinisilmäisiä ja toimia oman maan etujen vastaisesti, vaikka siihen ei ole mitään syytä? Käsitykseni on, että Sipilää, Orpoa ja Risikkoa ohjaa mediassa esiintyvä paine toimia tällä tavalla. Jos he muuttavat pakolaisten käsittelyä jollakin tavalla, niin he myöntävät, että he tekivät pahoja arviointivirheitä.</p><p>Nyt asia yritetään lakaista tiedustelulain pikaisen uusinnan alle. Se on savuverho, jonka avulla suunnataan katse pois todellisesta ongelmasta: miksi Suomi otti ja ottaa edelleen pakolaisia turvallisista maista, kun mikään sopimus ei siihen pakota? Vaihtoehtona olisi ottaa pakolaiset Lähi-idän leireiltä, jolloin kaikki voimavarat voitaisiin suunnata oikeiden pakolaisten kotouttamiseen eikä sen tutkimiseen, onko nämä henkilöt lainkaan pakolaisia. On muistettava, että maailman pakolaisleireillä on kymmeniä miljoonia pakolaisia, joten heistä ei ole pulaa. Kaikille halukkaille maille riittää. Se, että joku henkilö on selvinnyt maamme rajalle, ei tarkoita, että hän olisi suurimassa avun tarpeessa. Pikemminkin päinvastoin.</p><p>Kuten olen sanonut, niin ne henkilöt, jotka loivat ongelmat, eivät yleensä pysty myöntämään syyllisyyttään eikä korjaamaan ongelmia. Suomen pakolaispolitiikkaa ei saada kuntoon paikkaamalla, vaan se on tehtävä kokonaan uusiksi. Siihen tarvitaan uudet päättäjät. Kellot soivat poliitikoille Sipilä, Orpo ja Risikko. Vai soivatko? Sen päättävät äänestäjät seuraavissa vaaleissa. Suomessa hallitus hallitsee ja päättäjät eivät väisty, ennen kuin heidät äänestetään ulos. Ennen sitä ei tapahdu mitään muutosta, mutta poliittisessa kentässä arvatenkin kuohuu.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Terrorimurhista vangittujen marokkolaismiesten taustalta on löytynyt erikoinen historia Saksasta. He ovat tulivat sinne pakolaisina ja syyllistuivät rikoksiin, mutta heitä ei kirjattu turvapaikanhakijoiksi (korjattu klo 12:15). He muuttivat Suomeen ja täällä heidät kirjattiin turvapaikanhakijoiksi. Saksa, Tanska, ja Ruotsi työnsivät kylmästi nämä henkilöt Suomeen Dublin-sopimuksen vastaisesti. Miten Suomi reagoi tähän? Lähetetäänkö noottia ja korvauskannetta. Epäilen, että ei edes harkita.

Tämä tarina paljastaa, että Dublin-sopimus, jonka mukaan pakolainen tulisi kirjata siinä turvallisessa maassa, johon hän ensin saapuu, ei toimi EU:ssa. Dublin-sopimusta ei noudeta edes sellaisissa maissa kuin Saksa, Tanska ja Ruotsi. Kun he ovat saapuneet tänne pussin perälle, josta ei pääse enää jatkamaan matkaa, niin Suomi kirjaa heidät pakolaisiksi. Nyt on kaiketi tullut myös päättäjille selväksi, että Suomen ei tarvitsisi tehdä niin. Itse asiassa se on Dublin-sopimuksen vastaista toimintaa. Sillä luodaan vahva vetovoimatekijä tähän maahan. Kuten presidentti Niinistö sanoi, niin kaikki jotka osaavat sanoa ”asylum” otetaan sisään meidän systeemiin.

Kun muut EU-maat jättävät noudattamatta Dublin-sopimusta omien etujensa vuoksi, niin Suomi rikkoo sopimusta saadakseen kohtuuttomia rasitteita: taloudellisia kustannuksia, terrorismiriskin, ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Kysymys kuuluu, miten meidän poliittiset päättäjämme voivat olla näin sinisilmäisiä ja toimia oman maan etujen vastaisesti, vaikka siihen ei ole mitään syytä? Käsitykseni on, että Sipilää, Orpoa ja Risikkoa ohjaa mediassa esiintyvä paine toimia tällä tavalla. Jos he muuttavat pakolaisten käsittelyä jollakin tavalla, niin he myöntävät, että he tekivät pahoja arviointivirheitä.

Nyt asia yritetään lakaista tiedustelulain pikaisen uusinnan alle. Se on savuverho, jonka avulla suunnataan katse pois todellisesta ongelmasta: miksi Suomi otti ja ottaa edelleen pakolaisia turvallisista maista, kun mikään sopimus ei siihen pakota? Vaihtoehtona olisi ottaa pakolaiset Lähi-idän leireiltä, jolloin kaikki voimavarat voitaisiin suunnata oikeiden pakolaisten kotouttamiseen eikä sen tutkimiseen, onko nämä henkilöt lainkaan pakolaisia. On muistettava, että maailman pakolaisleireillä on kymmeniä miljoonia pakolaisia, joten heistä ei ole pulaa. Kaikille halukkaille maille riittää. Se, että joku henkilö on selvinnyt maamme rajalle, ei tarkoita, että hän olisi suurimassa avun tarpeessa. Pikemminkin päinvastoin.

Kuten olen sanonut, niin ne henkilöt, jotka loivat ongelmat, eivät yleensä pysty myöntämään syyllisyyttään eikä korjaamaan ongelmia. Suomen pakolaispolitiikkaa ei saada kuntoon paikkaamalla, vaan se on tehtävä kokonaan uusiksi. Siihen tarvitaan uudet päättäjät. Kellot soivat poliitikoille Sipilä, Orpo ja Risikko. Vai soivatko? Sen päättävät äänestäjät seuraavissa vaaleissa. Suomessa hallitus hallitsee ja päättäjät eivät väisty, ennen kuin heidät äänestetään ulos. Ennen sitä ei tapahdu mitään muutosta, mutta poliittisessa kentässä arvatenkin kuohuu. 

]]>
70 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241748-dublin-sopimus-ei-toimi-ja-suomi-on-sinisilmainen#comments Dublin-sopimus Pakolaisuus Terrorismi Wed, 23 Aug 2017 07:47:30 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241748-dublin-sopimus-ei-toimi-ja-suomi-on-sinisilmainen
Pakolaiskiintiö on moninkertaistettava http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241513-pakolaiskiintio-on-moninkertaistettava <p>Alkavan eduskuntakauden tärkeimpiä parlamentaarisesti päätettäviä kysymyksiä ovat maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien poliittisten linjausten tarkistukset - Suomi ei elä erillissaarekkeena irrallaan muun maailman muutosprosesseista, joten maamme joutuu väistämättä sopeutumaan kansainvälisten sitoumustensa kautta globaalin vastuun kantajaksi.</p><p>Maamme harjoittama turvapaikkapolitiikka perustuu YK:n ja Euroopan unionin asiakirjojen pohjalla jo nykyisin varsin vastuullisiin periaatteisiin, mutta käytännössä näistä periaatteista on joustettu hädänalaisimpien ihmisoikeuksien kustannuksella vetoamalla mm. maamme heikkoon taloustilanteeseen tai siirtämällä puhe ad hoc-ratkaisuihin kuten konfliktialueiden liepeille rakennettavien suurten pakolaisleirien kustannustehokkuuteen.</p><p>Pakolaisleirit tarjoavat kuitenkin ainoastaan perusmuotoisen suojan välitöntä väkivallan uhkaa vastaan, mutta ne eivät kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu alueellisten konfliktien lopettamisessa eivätkä ne välttämättä kykene huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pakolaisryhmien turvallisuudesta tai muista heidän perusoikeuksiensa turvaamisesta.</p><p>YK:n pakolaisjärjestön koordinoima kiintiöpakolaisjärjestelmä tarjoaa tätä puuttuvaa suojelua erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille, joita ovat mm. lapset, perheet, kidutetut, väkivaltaa kokeneet naiset, vammaiset, sairaat.</p><p>Mielestäni eduskunnan tulisi turvapaikkapolitiikkaa koskevissa päätöksenteoissaan painottaa YK:n pakolaisjärjestön suosituksia ja kohdentaa resursseja määrällisesti nykyistä enemmän pakolaisten uudelleen sijoittamiseen <u><a href="https://www.amnesty.fi/pakolaiskiintio/?gclid=CjwKCAjww9_MBRAWEiwAlaMJZmCozBk3InJ66bZqdOyUCXvGKD8kYEwmP7IFUfvpcTzWcQAe9MxmXRoC_aMQAvD_BwE">moninkertaistamalla pakolaiskiintiötä</a></u>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkavan eduskuntakauden tärkeimpiä parlamentaarisesti päätettäviä kysymyksiä ovat maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien poliittisten linjausten tarkistukset - Suomi ei elä erillissaarekkeena irrallaan muun maailman muutosprosesseista, joten maamme joutuu väistämättä sopeutumaan kansainvälisten sitoumustensa kautta globaalin vastuun kantajaksi.

Maamme harjoittama turvapaikkapolitiikka perustuu YK:n ja Euroopan unionin asiakirjojen pohjalla jo nykyisin varsin vastuullisiin periaatteisiin, mutta käytännössä näistä periaatteista on joustettu hädänalaisimpien ihmisoikeuksien kustannuksella vetoamalla mm. maamme heikkoon taloustilanteeseen tai siirtämällä puhe ad hoc-ratkaisuihin kuten konfliktialueiden liepeille rakennettavien suurten pakolaisleirien kustannustehokkuuteen.

Pakolaisleirit tarjoavat kuitenkin ainoastaan perusmuotoisen suojan välitöntä väkivallan uhkaa vastaan, mutta ne eivät kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu alueellisten konfliktien lopettamisessa eivätkä ne välttämättä kykene huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pakolaisryhmien turvallisuudesta tai muista heidän perusoikeuksiensa turvaamisesta.

YK:n pakolaisjärjestön koordinoima kiintiöpakolaisjärjestelmä tarjoaa tätä puuttuvaa suojelua erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille, joita ovat mm. lapset, perheet, kidutetut, väkivaltaa kokeneet naiset, vammaiset, sairaat.

Mielestäni eduskunnan tulisi turvapaikkapolitiikkaa koskevissa päätöksenteoissaan painottaa YK:n pakolaisjärjestön suosituksia ja kohdentaa resursseja määrällisesti nykyistä enemmän pakolaisten uudelleen sijoittamiseen moninkertaistamalla pakolaiskiintiötä.

 

 

 

 

]]>
28 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241513-pakolaiskiintio-on-moninkertaistettava#comments Pakolaisuus Sat, 19 Aug 2017 16:27:49 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241513-pakolaiskiintio-on-moninkertaistettava
Pelastakaa Eurooppa - tai ainakin Suomi http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241461-pelastakaa-eurooppa-tai-ainakin-suomi <p>Euroopassa on meneillään siirtolaisten kansainvaellus. Afrikkalaiset ja Lähi-itäläiset ovat päättäneet, sen sijaan että yrittäisivät vallankumousta omissa maissaan, valloittaa Euroopan. &nbsp;Tähän ei tarvita mitään ideologioita, Google Map käteen vain ja matkaan parempiin maihin, näinkin voi paeta ongelmia. Ja heidät otetaan vastaan.</p><p>Muutama vuosi tai vuosikymmen sitten Eurooppa oli maanosana muiden esikuvana. Kullttuuri oli korkealla, talous koko ajan kohenemaan päin, ja oli turvallista. &nbsp;Sitten tuli globaalisuus ja Eu. &nbsp;Tavarat ja ihmiset saivat vapaasti liikkua maasta toiseen, niinkuin myös rikollisuus, eikä ollut rajoja. Sitten tuli siirtolaisuus ja terrorismi, eikä vanhasta Euroopasta ole paljon enää jäljellä. Joidenkn mukaan, se on vapaassa pudotuksessa.</p><p>Siirtolaisten joukkopako Eurooppaan on omiaan muuttamaan Eurooppaa pysyvästi. Ihmiset tulevat erilaisista kulttuureista, jotka ovat usein hyvin väkivaltaisia ja erimielisiä, tänne Eurooppaan. Muodostuu rinnakkaisia yhteiskuntia, jotka eivät integroidu ja joilla ei usein ole länsimaalaisen ideologian kanssa mitään yhteistä. Tavallaan ei ole edes mitään rinnakkais-yhteiskuntaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.</p><p>Globalismi ei hyödytä juuri tavallista ihmistä. Ne, jotka sen tänne halusivat, eivät itse asu samalla asuinalueella kuin migrantit tai pakolaiset. He muuttavat pois, &nbsp;laittavat lapsensa yksityiskouluun ja lomailevat Välimeren saarila, kaukana luomastaan sekasorrosta. Rahat ovat turvassa veroparatiiseissa.</p><p>On aivan ymmärrettävää, että nationalismi on nousussa. &nbsp;Ihmisillä on lupa vaatia, että heistä, maiden alkuperäisistä asukkaista, pidetään huolta, samoin kuin koko Euroopasta. &nbsp;Federalismi ei tätä ongelmaa poista, populistien syyttäminen tai mielipiteenohjaus ei toimi. &nbsp;</p><p>Siirtolaisuus maksaa paljon, sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Jonkun on maksettavä kulut, eikä varaa ole rajattomasti ilman että yhteiskunta romahtaa täysin. &nbsp;Mitä me halutaan? &nbsp;Turvallisuus on yksi asia joka viime aikoina on ollut paljon esillä, koska sekään ei ole enää niinkuin ennen. Onko joku eri m ieltä?</p><p>Olen lainannut Mikael Jalvingin, Jyllands-postenin toimittajan ajatuksia tässä blogissa, ne ovat vain niin hyviä ja hän näkee Euroopan tilanteen todella hyvin. Eurooppa on vapaassa pudotuksessa, ja muutosta ei näy. On aika ajatella oman maan parasta, viimeistään nyt. Se on myös Suomen velvollisuus, ja oikeus, niinkuin joka maan. Kun oikeuksia poljetaan, niitä on pakko nousta puolustamaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopassa on meneillään siirtolaisten kansainvaellus. Afrikkalaiset ja Lähi-itäläiset ovat päättäneet, sen sijaan että yrittäisivät vallankumousta omissa maissaan, valloittaa Euroopan.  Tähän ei tarvita mitään ideologioita, Google Map käteen vain ja matkaan parempiin maihin, näinkin voi paeta ongelmia. Ja heidät otetaan vastaan.

Muutama vuosi tai vuosikymmen sitten Eurooppa oli maanosana muiden esikuvana. Kullttuuri oli korkealla, talous koko ajan kohenemaan päin, ja oli turvallista.  Sitten tuli globaalisuus ja Eu.  Tavarat ja ihmiset saivat vapaasti liikkua maasta toiseen, niinkuin myös rikollisuus, eikä ollut rajoja. Sitten tuli siirtolaisuus ja terrorismi, eikä vanhasta Euroopasta ole paljon enää jäljellä. Joidenkn mukaan, se on vapaassa pudotuksessa.

Siirtolaisten joukkopako Eurooppaan on omiaan muuttamaan Eurooppaa pysyvästi. Ihmiset tulevat erilaisista kulttuureista, jotka ovat usein hyvin väkivaltaisia ja erimielisiä, tänne Eurooppaan. Muodostuu rinnakkaisia yhteiskuntia, jotka eivät integroidu ja joilla ei usein ole länsimaalaisen ideologian kanssa mitään yhteistä. Tavallaan ei ole edes mitään rinnakkais-yhteiskuntaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Globalismi ei hyödytä juuri tavallista ihmistä. Ne, jotka sen tänne halusivat, eivät itse asu samalla asuinalueella kuin migrantit tai pakolaiset. He muuttavat pois,  laittavat lapsensa yksityiskouluun ja lomailevat Välimeren saarila, kaukana luomastaan sekasorrosta. Rahat ovat turvassa veroparatiiseissa.

On aivan ymmärrettävää, että nationalismi on nousussa.  Ihmisillä on lupa vaatia, että heistä, maiden alkuperäisistä asukkaista, pidetään huolta, samoin kuin koko Euroopasta.  Federalismi ei tätä ongelmaa poista, populistien syyttäminen tai mielipiteenohjaus ei toimi.  

Siirtolaisuus maksaa paljon, sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Jonkun on maksettavä kulut, eikä varaa ole rajattomasti ilman että yhteiskunta romahtaa täysin.  Mitä me halutaan?  Turvallisuus on yksi asia joka viime aikoina on ollut paljon esillä, koska sekään ei ole enää niinkuin ennen. Onko joku eri m ieltä?

Olen lainannut Mikael Jalvingin, Jyllands-postenin toimittajan ajatuksia tässä blogissa, ne ovat vain niin hyviä ja hän näkee Euroopan tilanteen todella hyvin. Eurooppa on vapaassa pudotuksessa, ja muutosta ei näy. On aika ajatella oman maan parasta, viimeistään nyt. Se on myös Suomen velvollisuus, ja oikeus, niinkuin joka maan. Kun oikeuksia poljetaan, niitä on pakko nousta puolustamaan.

 

]]>
32 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241461-pelastakaa-eurooppa-tai-ainakin-suomi#comments Globalismi Pakolaisuus Siirtolaisuus Fri, 18 Aug 2017 15:52:17 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241461-pelastakaa-eurooppa-tai-ainakin-suomi