Hallitusneuvottelut http://jeremiroivas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139736/all Tue, 20 Feb 2018 16:49:13 +0200 fi Saksan hallitusneuvottelut, SPD? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251184-saksan-hallitusneuvottelut-spd <p>Vuosi sitten tammikuussa Saksan SPD valitsi liittokansleriehdokkaakseen ja puheenjohtajakseen Martin Schulzin, entisen Euroopan parlamentin puhemiehen. Se aiheutti ennennäkemättömän gallup-hypen SPD:lle. Se taisteli maaliskuussa tasapäisesti CDU/CSU:n kanssa mielipidemittausten kärkipaikasta. Kevään aikana SPD:n gallup-hype suli ja syyskuun vaaleissa CDU/CSU (32,9%) otti selvän voiton SPD:stä (20,5%).</p> <p>Vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. mutta Saksassa ei vieläkään ole uutta hallitusta. Ensin yritettiin ns. Jamaika-hallitusta (CDU/CSU, FDP ja Vihreät). Tämä kuitenkin kaatui FDP:n käveltyä neuvotteluista. Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier sai aluksi hallitusneuvotteluista kieltäytyneen SPD:n lähtemään hallitusneuvotteluihin CDU/CSU:n&nbsp; (GroKo) kanssa. Niitä neuvotteluja on nyt väännetty yli kaksi kuukautta ja on saavutettu neuvottelutulos, mutta SPD on alistanut sen jäsenäänestykseen sillä ratkaistavaksi.</p> <p>SPD:llä on kaksi vaihtoehtoa, joko mennä hallitukseen sopimuksen mukaisesti tai jäsenäänestyksellä se kaataa? Jos SPD ei suostu GroKo-hallitukseen, pidetään Saksassa uudet ennenaikaiset vaalit. Mielipidetutkimuksissa SPD:n kannatus on pudonnut vaaleista lähes neljäsosan ja populistipuolue AfD hengittää jo sen niskaan, ellei ole jo mennyt ohi.</p> <p><a href="http://www.wahlrecht.de/umfragen/" title="http://www.wahlrecht.de/umfragen/">http://www.wahlrecht.de/umfragen/</a></p> <p>SPD on mielenkiintoisessa paikassa. Puolueelle kumpikaan ratkaisu ei ole hyvä. Kannattajat eivät pidä suuresta koalitiosta, mutta ei myöskään uusiin vaaleihin meneminen tässä tilanteessa ei ole helppo ratkaisu?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosi sitten tammikuussa Saksan SPD valitsi liittokansleriehdokkaakseen ja puheenjohtajakseen Martin Schulzin, entisen Euroopan parlamentin puhemiehen. Se aiheutti ennennäkemättömän gallup-hypen SPD:lle. Se taisteli maaliskuussa tasapäisesti CDU/CSU:n kanssa mielipidemittausten kärkipaikasta. Kevään aikana SPD:n gallup-hype suli ja syyskuun vaaleissa CDU/CSU (32,9%) otti selvän voiton SPD:stä (20,5%).

Vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. mutta Saksassa ei vieläkään ole uutta hallitusta. Ensin yritettiin ns. Jamaika-hallitusta (CDU/CSU, FDP ja Vihreät). Tämä kuitenkin kaatui FDP:n käveltyä neuvotteluista. Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier sai aluksi hallitusneuvotteluista kieltäytyneen SPD:n lähtemään hallitusneuvotteluihin CDU/CSU:n  (GroKo) kanssa. Niitä neuvotteluja on nyt väännetty yli kaksi kuukautta ja on saavutettu neuvottelutulos, mutta SPD on alistanut sen jäsenäänestykseen sillä ratkaistavaksi.

SPD:llä on kaksi vaihtoehtoa, joko mennä hallitukseen sopimuksen mukaisesti tai jäsenäänestyksellä se kaataa? Jos SPD ei suostu GroKo-hallitukseen, pidetään Saksassa uudet ennenaikaiset vaalit. Mielipidetutkimuksissa SPD:n kannatus on pudonnut vaaleista lähes neljäsosan ja populistipuolue AfD hengittää jo sen niskaan, ellei ole jo mennyt ohi.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

SPD on mielenkiintoisessa paikassa. Puolueelle kumpikaan ratkaisu ei ole hyvä. Kannattajat eivät pidä suuresta koalitiosta, mutta ei myöskään uusiin vaaleihin meneminen tässä tilanteessa ei ole helppo ratkaisu?

 

]]>
22 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251184-saksan-hallitusneuvottelut-spd#comments Hallitusneuvottelut Saksa Tue, 20 Feb 2018 14:49:13 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251184-saksan-hallitusneuvottelut-spd
Saksan hallitusneuvottelut http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248361-saksan-hallitusneuvottelut <p>Saksassa käytiin liitopäivävaalit jo runsaat kolme kuukautta sitten, mutta maassa ei vieläkään ole uutta hallitusta. SPD ilmoitti heti vaalien jälkeen, ettei se halua hallitukseen CDU/CSU:n kanssa. Siten aloitettiin Unionipuolueiden, FDP:n ja Vihreiden hallitusneuvottelut ns. Jamaika-koalition muodostamiseksi. Nämä neuvottelut kuitenkin kaatuivat FDP:n puheenjohtaja Cristian Lindnerin ulosmarssiin marraskuun alussa.</p><p>Tämän jälkeen neuvottelualoitteen otti käsiinsä Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier, joka kutsui SPD:n puheenjohtaja Martin Sculzin luokseen ja käännytti tämän aikaisempien puheidensa vastaisesti neuvottelemaan CDU/CSU:n ja SPD:n yhteisestä enemmistöhallituksesta Unionipuolueiden kanssa. Schulz alisti päätöksen oman puolueensa päättäville elimille, jossa päätettiin neuvotteluihin lähtemisestä mutta ei ilman ehtoja. Nämä neuvottelut ovat nyt aluillaan.</p><p>Tilanne on Saksassa poikkeuksellinen. Yleensä hallitusratkaisut ovat Saksassa olleet varsin mutkattomat ja hallitus on muodostettu nopeasti. Saksan lehdistö ei kuitenkaan ole vielä kovin vakuuttunut uuden suuren koalition muodostumisesta. Lehdet pohtivat lähes päivittäin, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle, jos CDU/CSU ja SPD neuvotteluissaan epäonnistuvat? Uudet Jamaica-neuvottelut? Merkelin vähemmistöhallitus? Uudet vaalit?</p><p>SPD tietää oman asemansa ja sillä on paljon vaatimuksia, jotka voivat ylittää Unionipuolueiden kipukynnyksen? Toisaalta FDP:n puheenjohtaja Lindner on ilmoittanut, ettei hän palaa samaan neuvottelupöytään Angela Merkelin kanssa, vaan vaatii CDU:ta vaihtamaan kansleriehdokkaansa ennen uusia Jamaica-neuvotteluja? CSU:n puheenjohtaja Horst Seehoofer taas pitää pääsiäistä takarajana neuvotteluille. Ellei tulosta sitä ennen synny, mennään uusiin vaaleihin? Käytännössä tilanne on täysin auki.</p><p>Euroopan kannalta Saksan hallitustilanne ei ole hyvä. Se aiheuttaa epävarmuutta EU-politiikkaan. Tuskin uudet vaalitkaan Saksassa toisi tähän mitään ratkaisua? Viime vaaleista puolueitten kannatukset ovat muuttuneet varsin vähän. Uusien vaalien jälkeen oltaisiin todennäköisesti samassa pattitilanteessa.</p><p><a href="http://www.wahlrecht.de/umfragen/" title="http://www.wahlrecht.de/umfragen/">http://www.wahlrecht.de/umfragen/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa käytiin liitopäivävaalit jo runsaat kolme kuukautta sitten, mutta maassa ei vieläkään ole uutta hallitusta. SPD ilmoitti heti vaalien jälkeen, ettei se halua hallitukseen CDU/CSU:n kanssa. Siten aloitettiin Unionipuolueiden, FDP:n ja Vihreiden hallitusneuvottelut ns. Jamaika-koalition muodostamiseksi. Nämä neuvottelut kuitenkin kaatuivat FDP:n puheenjohtaja Cristian Lindnerin ulosmarssiin marraskuun alussa.

Tämän jälkeen neuvottelualoitteen otti käsiinsä Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier, joka kutsui SPD:n puheenjohtaja Martin Sculzin luokseen ja käännytti tämän aikaisempien puheidensa vastaisesti neuvottelemaan CDU/CSU:n ja SPD:n yhteisestä enemmistöhallituksesta Unionipuolueiden kanssa. Schulz alisti päätöksen oman puolueensa päättäville elimille, jossa päätettiin neuvotteluihin lähtemisestä mutta ei ilman ehtoja. Nämä neuvottelut ovat nyt aluillaan.

Tilanne on Saksassa poikkeuksellinen. Yleensä hallitusratkaisut ovat Saksassa olleet varsin mutkattomat ja hallitus on muodostettu nopeasti. Saksan lehdistö ei kuitenkaan ole vielä kovin vakuuttunut uuden suuren koalition muodostumisesta. Lehdet pohtivat lähes päivittäin, mitä vaihtoehtoja jää jäljelle, jos CDU/CSU ja SPD neuvotteluissaan epäonnistuvat? Uudet Jamaica-neuvottelut? Merkelin vähemmistöhallitus? Uudet vaalit?

SPD tietää oman asemansa ja sillä on paljon vaatimuksia, jotka voivat ylittää Unionipuolueiden kipukynnyksen? Toisaalta FDP:n puheenjohtaja Lindner on ilmoittanut, ettei hän palaa samaan neuvottelupöytään Angela Merkelin kanssa, vaan vaatii CDU:ta vaihtamaan kansleriehdokkaansa ennen uusia Jamaica-neuvotteluja? CSU:n puheenjohtaja Horst Seehoofer taas pitää pääsiäistä takarajana neuvotteluille. Ellei tulosta sitä ennen synny, mennään uusiin vaaleihin? Käytännössä tilanne on täysin auki.

Euroopan kannalta Saksan hallitustilanne ei ole hyvä. Se aiheuttaa epävarmuutta EU-politiikkaan. Tuskin uudet vaalitkaan Saksassa toisi tähän mitään ratkaisua? Viime vaaleista puolueitten kannatukset ovat muuttuneet varsin vähän. Uusien vaalien jälkeen oltaisiin todennäköisesti samassa pattitilanteessa.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

 

 

]]>
5 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248361-saksan-hallitusneuvottelut#comments Hallitusneuvottelut Liittopäivävaalit Saksa Sat, 30 Dec 2017 12:52:27 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248361-saksan-hallitusneuvottelut
Saksan hallitusneuvottelut http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246701-saksan-hallitusneuvottelut <p>Angela Merkel (CDU) piti eilen lehdistötilaisuuden Berliinissä, jossa hän ilmoitti Unionipuolueiden lähtevän mukaan todellisiin, vakavasti otettaviin ja avoimiin hallitusneuvotteluihin SPD:n kanssa. Hän totesi samalla, että Saksa ja Eurooppa tarvitsevat nyt vakautta. Siksi enemmistöhallitus olisi Saksassa nyt parempi ratkaisu kuin vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.</p><p><a href="http://www.faz.net/aktuell/politik/inland/merkel-will-mit-spd-engagiert-und-redlich-verhandeln-15312723.html" title="http://www.faz.net/aktuell/politik/inland/merkel-will-mit-spd-engagiert-und-redlich-verhandeln-15312723.html">http://www.faz.net/aktuell/politik/inland/merkel-will-mit-spd-engagiert-...</a></p><p>Unionipuolueet kävivät ensin hallitusneuvotteluja FDP:n ja Vihreiden kanssa ja ne päättyivät, kun FDP:n puheenjohtaja Lindner ilmoitti keskeyttävänsä ne. Vaalien jälkeen SPD ilmoitti, että jää oppositioon. Kuitenkin presidentti Steinmeier sai SPD:n pohtimaan asiaa uudestaan. Nyt SPD on lähdössä hallitusneuvotteluihin Unionipuolueiden kanssa mutta ei ehdoitta.</p><p>Süddeutsche Zeitungin mukaan ratkaisevassa osassa SPD:n mielenmuutokseen on Nordrhein-Westfalenin (NRW), Saksan väkiluvultaan suurimman osavaltion myöntyminen neuvotteluihin. NRW:n SPD esitti kuitenkin joukon vaatimuksia neuvotteluihin. Se vaatii eläkkeisiin selvää tasokorotusta niiden ostovoiman turvaamiseksi, tuloverotuksen kokonaisuudistusta siten, että pieni- ja keskituloisten ja perheiden ansiotuloverotus kevenee. Tämä korvattaisiin pääomaverotuksen- ja esimerkiksi suurten omaisuuksien perintöverotuksen selvällä korotuksella. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu tasa-arvoisen kansalaisvakuutuksen kehittäminen.</p><p><a href="http://www.sueddeutsche.de/politik/exklusiv-spd-stellt-bedingungen-fuer-grosse-koalition-1.3765960" title="http://www.sueddeutsche.de/politik/exklusiv-spd-stellt-bedingungen-fuer-grosse-koalition-1.3765960">http://www.sueddeutsche.de/politik/exklusiv-spd-stellt-bedingungen-fuer-...</a></p><p>Torstaina sekä CDU:n, CSU:n että SPD:n johto käyvät yhteistapaamisessa presidentti Steinmeierin luona. Sen jälkeen varsinaiset neuvottelut alkavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Angela Merkel (CDU) piti eilen lehdistötilaisuuden Berliinissä, jossa hän ilmoitti Unionipuolueiden lähtevän mukaan todellisiin, vakavasti otettaviin ja avoimiin hallitusneuvotteluihin SPD:n kanssa. Hän totesi samalla, että Saksa ja Eurooppa tarvitsevat nyt vakautta. Siksi enemmistöhallitus olisi Saksassa nyt parempi ratkaisu kuin vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

http://www.faz.net/aktuell/politik/inland/merkel-will-mit-spd-engagiert-und-redlich-verhandeln-15312723.html

Unionipuolueet kävivät ensin hallitusneuvotteluja FDP:n ja Vihreiden kanssa ja ne päättyivät, kun FDP:n puheenjohtaja Lindner ilmoitti keskeyttävänsä ne. Vaalien jälkeen SPD ilmoitti, että jää oppositioon. Kuitenkin presidentti Steinmeier sai SPD:n pohtimaan asiaa uudestaan. Nyt SPD on lähdössä hallitusneuvotteluihin Unionipuolueiden kanssa mutta ei ehdoitta.

Süddeutsche Zeitungin mukaan ratkaisevassa osassa SPD:n mielenmuutokseen on Nordrhein-Westfalenin (NRW), Saksan väkiluvultaan suurimman osavaltion myöntyminen neuvotteluihin. NRW:n SPD esitti kuitenkin joukon vaatimuksia neuvotteluihin. Se vaatii eläkkeisiin selvää tasokorotusta niiden ostovoiman turvaamiseksi, tuloverotuksen kokonaisuudistusta siten, että pieni- ja keskituloisten ja perheiden ansiotuloverotus kevenee. Tämä korvattaisiin pääomaverotuksen- ja esimerkiksi suurten omaisuuksien perintöverotuksen selvällä korotuksella. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu tasa-arvoisen kansalaisvakuutuksen kehittäminen.

http://www.sueddeutsche.de/politik/exklusiv-spd-stellt-bedingungen-fuer-grosse-koalition-1.3765960

Torstaina sekä CDU:n, CSU:n että SPD:n johto käyvät yhteistapaamisessa presidentti Steinmeierin luona. Sen jälkeen varsinaiset neuvottelut alkavat.

]]>
3 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246701-saksan-hallitusneuvottelut#comments CDU/CSU Hallitusneuvottelut Saksa SPD Mon, 27 Nov 2017 14:03:38 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246701-saksan-hallitusneuvottelut
Onko tässä todellinen syy hallituskriisiin? Nokkamieheksi ei tulekaan Halla-aho http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238388-onko-tassa-todellinen-syy-hallituskriisiin-nokkamieheksi-ei-tulekaan-halla-aho <p>Hallitus on kaatunut perussuomalaisten puheenjohtajan vaihduttua Timo Soinista Jussi Halla-ahoon. Halla-aho kommentoi aiemmin lyhyesti puheenjohtajan roolia tavalla, joka voi osaltaan olla merkittävä syy kriisiin.</p> <p>Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat Twitterissä, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/223032-jussi-halla-aho-paljastaa-maahanmuuttovaatimus-kaatoi-hallituksen">ettei hallitusyhteistyölle</a> perussuomalaisten kanssa ole edellytyksiä. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/223032-jussi-halla-aho-paljastaa-maahanmuuttovaatimus-kaatoi-hallituksen">Halla-aho kertoi Facebookissa</a> syyksi sen, ettei hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa suostuttu tiukentamaan. Puheenjohtajatrio neuvotteli aiemmin tänään hallitusyhteistyöstä.</p> <p>Halla-aho valotti jo lauantai-iltana toimittajille Jyväskylän puoluekokouksessa puheenjohtajan rooliaan, joka kuulosti tyystin erilaiselta kuin ulkoministeri Timo Soinin vahva ja näkyvä rooli puolueen johdossa. Soini on itse ollut aina paikalla hallituspuolueiden puheenjohtajien, eli niin sanotun trion kokouksissa, jotka ovat tärkeitä hallituksen linjausten ja päätösten kannalta.</p> <p>Brysselissä työskentelevä europarlamentaarikko Halla-aho sen sijaan sanoi, ettei olisi aina itse paikalla.</p> <p>-Tietenkin mahdollisuuksien mukaan pyrin olemaan itse paikalla, mutta yksi keskeinen kampanjateemani oli päätöksenteon kollektivisoiminen, delegoiminen, hajauttaminen niin, että me käytämme paljon nykyistä tehokkaammin hyväksi sitä, että meillä on paljon&nbsp; päteviä ihmisiä tässä puolueessa.</p> <p>-Minun mielestäni on täysin toimivaa se, että kun meillä on funktionaalinen varapuheenjohtajisto, jossa ihmisillä on selkeitä vastuualueita ja tehtäviä, eikä varapuheenjohtajuus ole pelkkä titteli, niin silloin ei välttämättä aina tarvita yhtä keskushahmoa joka paikkaan, vaan puolue pystyy toimimaan ilman minun fyysistä läsnäoloani.</p> <p>Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja on Laura Huhtasaari, joka <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/222963-jusshalla-aholle-tyrmaava-oikea-kasi-laura-huhtasaarelle-valtava-aanivyory">nousi tehtävään äänivyöryllä</a>. Hän oli Jussi Halla-ahon suosikki tehtävään. Toinen varapuheenjohtaja on Teuvo Hakkarainen, jonka valinnan mielekkyyttä Halla-aho ei suostunut kommentoimaan. Hakkarainen lukeutuu kuitenkin edellisten tapaan perussuomalaisten <a href="http://www.vaalimanifesti.fi/">nuivaan siipeen</a>. Halla-aho ei ollut nimennyt suosikkiaan toiseksi varapuheenjohtajaksi. Sen sijaan kolmanneksi varapuheenjohtajaksi hän kannatti Juho Eerolaa, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/222968-nuiva-jytky-valmis-perussuomalaisten-johtoon-pelkkia-halla-aholaisia">joka tuli valituksi</a>.</p> <p>Käytännössä Halla-ahon roolilinjaus tarkoittaisi sitä, että triossa olisi ollut paikalla enimmäkseen juuri Huhtasaari, mikä on ollut varmasti todella vaikea pala Sipilälle ja Orpolle. Huhtasaari on jo nyt profiloitunut Halla-ahon aisapariksi ja samaan tapaan vahvasti maahanmuuttokriittiseksi poliitikoksi.</p> <p>Huhtasaarta on aiemmin veikkailtu Halla-ahon ehdokkaaksi jopa ulkoministerin paikalle, jota tuore puheenjohtaja ei itselleen havittele. Halla-aho sanoi toivovansa Timo Soinin väistyvän taka-alalle ja antavan tilaa puolueen uudelle linjalle, joka sai selvän mandaatin puoluekokouksessa. Hän ei suostunut nimeämään ketään ministeriehdokkaita, mutta vihjasi, että varapuheenjohtajat olisivat luontevia nimiä, sillä tällä hetkellä varapuheenjohtajia on ministeritehtävissä. Pääministeri Sipilä puolestaan sanoi sunnuntaina, että ministerinimien täytyy nauttia muiden ryhmien luottamusta, eikä ministereinä voi olla &rdquo;ihan ketä tahansa&rdquo;.</p> <p>Lisäksi Halla-aho sanoi tilanteessa, että Sampo Terho pitää säilyttää merkittävällä paikalla puolueessa. Terho nousi vastikään Eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeriksi.</p> <p>Ironista sävyä tilanteeseen toi se, että Halla-aho ei ensin ymmärtänyt toimittajan kysymystä &rdquo;triosta&rdquo;.</p> <p>-Anteeksi missä triossa? hän kysyi.</p> <p>Tilanne kuvastaa sitä, miten radikaali muutos viikonloppuna koettiin, kun monissa liemissä keitetyn konkari-Soinin tilalle nousi kotimaan politiikassa varsin kokematon nimi. Nyt perussuomalaiset joutuu oppositioon ja ministeriruletti meneekin uusiksi aivan toisenlaisella tavalla.</p> <p>Huhtasaari tullaan joka tapauksessa näkemään perussuomalaisten puheenjohtajan tilalla usein ja on paljon mahdollista, että &rdquo;nokkamieheksi&rdquo; profiloituukin Huhtasaari, eikä Halla-aho, joka joutuu olemaan paljon Brysselissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on kaatunut perussuomalaisten puheenjohtajan vaihduttua Timo Soinista Jussi Halla-ahoon. Halla-aho kommentoi aiemmin lyhyesti puheenjohtajan roolia tavalla, joka voi osaltaan olla merkittävä syy kriisiin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat Twitterissä, ettei hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa ole edellytyksiä. Halla-aho kertoi Facebookissa syyksi sen, ettei hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa suostuttu tiukentamaan. Puheenjohtajatrio neuvotteli aiemmin tänään hallitusyhteistyöstä.

Halla-aho valotti jo lauantai-iltana toimittajille Jyväskylän puoluekokouksessa puheenjohtajan rooliaan, joka kuulosti tyystin erilaiselta kuin ulkoministeri Timo Soinin vahva ja näkyvä rooli puolueen johdossa. Soini on itse ollut aina paikalla hallituspuolueiden puheenjohtajien, eli niin sanotun trion kokouksissa, jotka ovat tärkeitä hallituksen linjausten ja päätösten kannalta.

Brysselissä työskentelevä europarlamentaarikko Halla-aho sen sijaan sanoi, ettei olisi aina itse paikalla.

-Tietenkin mahdollisuuksien mukaan pyrin olemaan itse paikalla, mutta yksi keskeinen kampanjateemani oli päätöksenteon kollektivisoiminen, delegoiminen, hajauttaminen niin, että me käytämme paljon nykyistä tehokkaammin hyväksi sitä, että meillä on paljon  päteviä ihmisiä tässä puolueessa.

-Minun mielestäni on täysin toimivaa se, että kun meillä on funktionaalinen varapuheenjohtajisto, jossa ihmisillä on selkeitä vastuualueita ja tehtäviä, eikä varapuheenjohtajuus ole pelkkä titteli, niin silloin ei välttämättä aina tarvita yhtä keskushahmoa joka paikkaan, vaan puolue pystyy toimimaan ilman minun fyysistä läsnäoloani.

Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja on Laura Huhtasaari, joka nousi tehtävään äänivyöryllä. Hän oli Jussi Halla-ahon suosikki tehtävään. Toinen varapuheenjohtaja on Teuvo Hakkarainen, jonka valinnan mielekkyyttä Halla-aho ei suostunut kommentoimaan. Hakkarainen lukeutuu kuitenkin edellisten tapaan perussuomalaisten nuivaan siipeen. Halla-aho ei ollut nimennyt suosikkiaan toiseksi varapuheenjohtajaksi. Sen sijaan kolmanneksi varapuheenjohtajaksi hän kannatti Juho Eerolaa, joka tuli valituksi.

Käytännössä Halla-ahon roolilinjaus tarkoittaisi sitä, että triossa olisi ollut paikalla enimmäkseen juuri Huhtasaari, mikä on ollut varmasti todella vaikea pala Sipilälle ja Orpolle. Huhtasaari on jo nyt profiloitunut Halla-ahon aisapariksi ja samaan tapaan vahvasti maahanmuuttokriittiseksi poliitikoksi.

Huhtasaarta on aiemmin veikkailtu Halla-ahon ehdokkaaksi jopa ulkoministerin paikalle, jota tuore puheenjohtaja ei itselleen havittele. Halla-aho sanoi toivovansa Timo Soinin väistyvän taka-alalle ja antavan tilaa puolueen uudelle linjalle, joka sai selvän mandaatin puoluekokouksessa. Hän ei suostunut nimeämään ketään ministeriehdokkaita, mutta vihjasi, että varapuheenjohtajat olisivat luontevia nimiä, sillä tällä hetkellä varapuheenjohtajia on ministeritehtävissä. Pääministeri Sipilä puolestaan sanoi sunnuntaina, että ministerinimien täytyy nauttia muiden ryhmien luottamusta, eikä ministereinä voi olla ”ihan ketä tahansa”.

Lisäksi Halla-aho sanoi tilanteessa, että Sampo Terho pitää säilyttää merkittävällä paikalla puolueessa. Terho nousi vastikään Eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeriksi.

Ironista sävyä tilanteeseen toi se, että Halla-aho ei ensin ymmärtänyt toimittajan kysymystä ”triosta”.

-Anteeksi missä triossa? hän kysyi.

Tilanne kuvastaa sitä, miten radikaali muutos viikonloppuna koettiin, kun monissa liemissä keitetyn konkari-Soinin tilalle nousi kotimaan politiikassa varsin kokematon nimi. Nyt perussuomalaiset joutuu oppositioon ja ministeriruletti meneekin uusiksi aivan toisenlaisella tavalla.

Huhtasaari tullaan joka tapauksessa näkemään perussuomalaisten puheenjohtajan tilalla usein ja on paljon mahdollista, että ”nokkamieheksi” profiloituukin Huhtasaari, eikä Halla-aho, joka joutuu olemaan paljon Brysselissä.

]]>
17 http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238388-onko-tassa-todellinen-syy-hallituskriisiin-nokkamieheksi-ei-tulekaan-halla-aho#comments Kotimaa Halla-aholaiset Hallituskriisi Hallitusneuvottelut Perussuomalaisten puheenjohtajakisa Perussuomalaisten puoluekokous Mon, 12 Jun 2017 12:51:06 +0000 Minna Karkkola http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238388-onko-tassa-todellinen-syy-hallituskriisiin-nokkamieheksi-ei-tulekaan-halla-aho
Espanjan vaalit http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208772-espanjan-vaalit <p>Espanjan eiliset vaalit muuttivat maan poliittisen tilanteen kerralla. Koko Frankon diktatuurin jälkeisen ajan vuodesta 1975 Espanja on ollut käytännössä kaksipuoluedemokratia, jossa valtaa ovat pitänyt vuorotellen konservatiivinen kansanpuolue PP tai sosialistinen PSOE kulloisenkin vaalikannatuksensa mukaan. Nyt Espanjasta on tulossa monipuoluedemokratia.</p><p>Eiliset vaalit muuttivat tilanteen kertaheitolla. Nyt parlamentissa on neljä puoluetta, joista yhdelläkään ei ole yksinkertaista enemmistöä. Espanjan parlamentissa on yhteensä 350 paikkaa. PP on saamassa niistä 123, PSOE 90, uusi vasemmistolainen puolue Podemos 69 ja myöskin uusi liberaalinen Ciudadonos 40 paikkaa.</p><p>Hallitusneuvotteluista ennustetaan uudessa tilanteessa vaikeita. Nykyinen pääministeri Rajoy on ilmoittanut, että hallituksen muodostajan paikka kuuluu PP:lle suurimpana puolueena ja halunsa toimia hallituksen muodostajana. Muut puolueet eivät kuitenkaan halua yhteistyöhön hänen kanssaan.</p><p>Espanja on ollut vuosia yksi Euroopan kriisimaista. Työttömyys on nyt 20%, vaikka onkin laskussa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin yli 50%. &nbsp;Lisäksi Katalonian itsenäistymishalut lisäävät maan politiikan vaikeuskerrointa.</p><p><a href="http://www.sueddeutsche.de/politik/nach-der-wahl-in-spanien-iglesias-triumphiert-rajoy-will-regieren-1.2791942" title="http://www.sueddeutsche.de/politik/nach-der-wahl-in-spanien-iglesias-triumphiert-rajoy-will-regieren-1.2791942">http://www.sueddeutsche.de/politik/nach-der-wahl-in-spanien-iglesias-tri...</a></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/espanjan_vasemmistopuolueet_eivat_tue_konservatiivien_hallitusta/8544987" title="http://yle.fi/uutiset/espanjan_vasemmistopuolueet_eivat_tue_konservatiivien_hallitusta/8544987">http://yle.fi/uutiset/espanjan_vasemmistopuolueet_eivat_tue_konservatiiv...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan eiliset vaalit muuttivat maan poliittisen tilanteen kerralla. Koko Frankon diktatuurin jälkeisen ajan vuodesta 1975 Espanja on ollut käytännössä kaksipuoluedemokratia, jossa valtaa ovat pitänyt vuorotellen konservatiivinen kansanpuolue PP tai sosialistinen PSOE kulloisenkin vaalikannatuksensa mukaan. Nyt Espanjasta on tulossa monipuoluedemokratia.

Eiliset vaalit muuttivat tilanteen kertaheitolla. Nyt parlamentissa on neljä puoluetta, joista yhdelläkään ei ole yksinkertaista enemmistöä. Espanjan parlamentissa on yhteensä 350 paikkaa. PP on saamassa niistä 123, PSOE 90, uusi vasemmistolainen puolue Podemos 69 ja myöskin uusi liberaalinen Ciudadonos 40 paikkaa.

Hallitusneuvotteluista ennustetaan uudessa tilanteessa vaikeita. Nykyinen pääministeri Rajoy on ilmoittanut, että hallituksen muodostajan paikka kuuluu PP:lle suurimpana puolueena ja halunsa toimia hallituksen muodostajana. Muut puolueet eivät kuitenkaan halua yhteistyöhön hänen kanssaan.

Espanja on ollut vuosia yksi Euroopan kriisimaista. Työttömyys on nyt 20%, vaikka onkin laskussa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin yli 50%.  Lisäksi Katalonian itsenäistymishalut lisäävät maan politiikan vaikeuskerrointa.

http://www.sueddeutsche.de/politik/nach-der-wahl-in-spanien-iglesias-triumphiert-rajoy-will-regieren-1.2791942

http://yle.fi/uutiset/espanjan_vasemmistopuolueet_eivat_tue_konservatiivien_hallitusta/8544987

]]>
9 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208772-espanjan-vaalit#comments Espanja Hallitusneuvottelut Monipuoluedemokratia Vaalit Mon, 21 Dec 2015 16:05:04 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208772-espanjan-vaalit
Kun lasista loppuu tiima http://hasa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196241-kun-lasista-loppuu-tiima <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;Uusi hallitusohjelma osuu erityisen kipeästi opiskelijoihin. Useat opintotukeen kohdistuvat leikkaukset, indeksisidonnaisuuden poisto, maisteriopintojen määrän vähentäminen, EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksut ja opiskelija-asumisen investointitukien poistaminen tähtäävät nopeampiin valmistumisaikoihin ja säästöihin. Opiskelijoiden hyvinvointiin ei näissä tavoitteissa ole liiemmin laskettu painoarvoa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ylipäätään hallitusohjelmasta paistaa tavoite, jossa valmistuneet opiskelijat nähdään pelkkinä kansantalouden lukuina ja tehokkuutta lisäävänä resurssina, nimenomaan markkinoiden kysyntää vastaaville aloille. Näyttää siltä, että on otettu viimeisetkin keinot käyttöön, joilla saataisiin työurien alkupäätä aikaistettua. Ajalle ja henkiselle kypsymiselle ei tunnu löytyvän arvoa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hallitusohjelmassa on painotettu hyvin paljon innovaatioiden merkitystä ja uusien työpaikkojen luomista juuri innovaatioiden kautta. Ilmeisesti hallitus kuvittelee, että kun korkeakouluista luodaan nopea tyhjiöputki, saadaan aikaan innovatiivinen ympäristö. Uusi hallitus tarjoilee opiskelijoille keppiä, joka lisää entisestään jännitettä opintojen sujuvuuteen. Tämän hetkinen opiskelija kokee elämässään jo valmiiksi stressiä epävarmasta tulevaisuudesta, eivätkä nämä esitetyt leikkaukset toimeentuloon sitä missään nimessä tule helpottamaan. Huippuinnovaatiot harvoin syntyvät kovan paineen tai stressin alaisena.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Korkeakouluopinnot tulisi nähdä enemmän valmistavana uunina, jossa ajalle annetaan myös arvoa. Nuoren aikuisen elämässä henkiselle kasvulle, itsensä tuntemiselle ja kypsymiselle, pitäisi antaa enemmän merkitystä. Sitä kautta saamme yhteiskuntaamme vakaita, kypsiä sekä itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia yksilöitä. Se voi joskus tarkoittaa opintojen ulkopuolelta saatavaa merkityksellisyyden kokemista, mikä on paras vastalääke elämän <strong>&rdquo;</strong>etikoitumiselle<strong>&rdquo;</strong>. Siinä sivussa voi oppia elämänhallinnan tai vuorovaikuttamisen taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Nämä eivät toteudu ulkoisia paineita lisäämällä. Kypsän ja luovan ajattelun kautta syntyvät myös uudet innovaatiot.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>                 Uusi hallitusohjelma osuu erityisen kipeästi opiskelijoihin. Useat opintotukeen kohdistuvat leikkaukset, indeksisidonnaisuuden poisto, maisteriopintojen määrän vähentäminen, EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksut ja opiskelija-asumisen investointitukien poistaminen tähtäävät nopeampiin valmistumisaikoihin ja säästöihin. Opiskelijoiden hyvinvointiin ei näissä tavoitteissa ole liiemmin laskettu painoarvoa.

                Ylipäätään hallitusohjelmasta paistaa tavoite, jossa valmistuneet opiskelijat nähdään pelkkinä kansantalouden lukuina ja tehokkuutta lisäävänä resurssina, nimenomaan markkinoiden kysyntää vastaaville aloille. Näyttää siltä, että on otettu viimeisetkin keinot käyttöön, joilla saataisiin työurien alkupäätä aikaistettua. Ajalle ja henkiselle kypsymiselle ei tunnu löytyvän arvoa.

                Hallitusohjelmassa on painotettu hyvin paljon innovaatioiden merkitystä ja uusien työpaikkojen luomista juuri innovaatioiden kautta. Ilmeisesti hallitus kuvittelee, että kun korkeakouluista luodaan nopea tyhjiöputki, saadaan aikaan innovatiivinen ympäristö. Uusi hallitus tarjoilee opiskelijoille keppiä, joka lisää entisestään jännitettä opintojen sujuvuuteen. Tämän hetkinen opiskelija kokee elämässään jo valmiiksi stressiä epävarmasta tulevaisuudesta, eivätkä nämä esitetyt leikkaukset toimeentuloon sitä missään nimessä tule helpottamaan. Huippuinnovaatiot harvoin syntyvät kovan paineen tai stressin alaisena.

                Korkeakouluopinnot tulisi nähdä enemmän valmistavana uunina, jossa ajalle annetaan myös arvoa. Nuoren aikuisen elämässä henkiselle kasvulle, itsensä tuntemiselle ja kypsymiselle, pitäisi antaa enemmän merkitystä. Sitä kautta saamme yhteiskuntaamme vakaita, kypsiä sekä itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia yksilöitä. Se voi joskus tarkoittaa opintojen ulkopuolelta saatavaa merkityksellisyyden kokemista, mikä on paras vastalääke elämän etikoitumiselle. Siinä sivussa voi oppia elämänhallinnan tai vuorovaikuttamisen taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Nämä eivät toteudu ulkoisia paineita lisäämällä. Kypsän ja luovan ajattelun kautta syntyvät myös uudet innovaatiot.

]]>
2 http://hasa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196241-kun-lasista-loppuu-tiima#comments Hallitusneuvottelut Opintotuki Opiskelijat Mon, 01 Jun 2015 19:07:20 +0000 Matti Hautero http://hasa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196241-kun-lasista-loppuu-tiima
Sipilän vanha, tuttu virhe http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195983-sipilan-vanha-tuttu-virhe <p>Sipilä sitten mokasi samalla tavalla kuin Vanhanen toista hallitustaan muodostaessaan. Meni ja otti hallituskumppaniksi kokoomuksen, ja antoi näille vieläpä valtiovarainministerin salkun.</p><p>Lopputulos tiedetään: kokoomusta sisältävät hallitukset eivät kauaa ole suosittuja, ja pääministeripuolue kärsii lopulta pahiten.</p><p>Miksi näin käy? No koska kokoomus tuhoaa taloutta, ja hajottaa yhteiskunnan rakenteita säälimättömästi, antamatta mitään tilalle. Vierittäen syyn muille.</p><p>Kokoomuksen politiikkaa on rikkaiden veronkierto, pääomien keskittäminen ja niiden siirtäminen ulkomaille. Rahaa pois kierrosta täällä, työtä ja taloutta pois ulottuviltamme. Verohelpotukset kyllä on varaa rahoittaa velanotolla.</p><p>Kokoomuksen politiikkaa on antaa valtion mennä vessasta alas, ja sitten &quot;pakon&quot; edessä särkeä hyvinvointiyhteiskuntaa pala kerrallaan, aloittaen köyhimmistä. Sillä eihän syömävelkaa sentään saa ottaa!</p><p>Kokoomusta vastaan ei mikään työväenliike auta. AY-mafian nykyinen &quot;edunvalvonta&quot; on kuin Eläinten vallankumous, eikä sikoja ole enää vuosikymmeniin voinut erottaa ihmisistä.</p><p>Eikä mitään pelasta demari- tai keskustapääministeri, ei jos kokoomus on hallituksessa.</p><p>Eivät auta vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit tai persut. RKP ei edes teeskentele yrittävänsä auttaa.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p>Koko nykyinen budjettivajeemme, koko taloutemme &quot;surkea kuva&quot; johtuu kokoomuksen läpirunnomista uudistuksista: verohelpotuksista, veronkiertokeinoista, ja päälle vielä tasaveroista ja niiden kaltaisista maksuista, jotka iskevät kipeimmin huono-osaisimpiin.</p><p>Budjettimme on alijäämäinen, koska rikkaat maksavat vähemmän veroja. Velkaa on tämän vuoksi otettu jo vuosia, silloinkin kun taloudella meni hyvin.<br /><br />Nyt talous kuihtuu, koska verotus on kovaa vain köyhille - joita on yhä suurempi osa ihmisistä. Yhä useammat heistä tarvitsevat valtion avustuksia, voidakseen rikastuttaa omistavia, suhteessa vähemmän veroja maksavia luokkia entisestään.</p><p>Ilmankos potti pienenee koko ajan.</p><p>Uudessa hallitusohjelmassa ei tainnut olla halaistua sanaa edes veronkierron torjunnasta. Kokoomus on voittanut taas, siis.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p>Minäkin haluaisin leikata monista asioista. Byrokratiasta, hallinnosta, tarveharkinnasta noin ensiksi. Haluaisin muuttaa yhteiskunnan rakenteita, ensin asentaa kivirekiin pyörät ja sitten työntää ne rotkoon.</p><p>Turhia kieltoja ja pakkoja karsimalla säästäisimme jo helposti satoja miljoonia euroja, jotka menisivät kidutuksen sijaan talouteen. Turhia porsaanreikiä tukkimalla säästäisimme miljardeja. Joka vuosi.</p><p>Suomen oikeiston tavoite ei kuitenkaan ole varsinaisesti leikata mitään, vaan hävittää valtio kokonaan. Ryöstää se kuiviin. Tämän vuoksi sitten täytyy leikata ihan kaikesta aina, kun hieno suunnitelma ei &quot;yllättäen&quot; johdakaan talouskasvuun.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>...</strong></p><p>On olemassa vielä pieni toivo, että tämäkin hallitus käyttää suurimman osan ajastaan vain sabotoiden toisten hallituspuolueiden tavoitteita, ja että pelottavimmista uudistusväännöistä ei tule lasta eikä paskaa.</p><p>Muistanemme edellisen hallituksen kunta- ja sote-uudistukset. Kovasti niistäkin teeskenneltiin oltavan yhtä mieltä aluksi.</p><p>Aika karseaa, että täytyy pistää toivonsa poliitikkojen kyvyttömyyteen ja häikäilemättömyyteen. Mutta johonkin täytyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä sitten mokasi samalla tavalla kuin Vanhanen toista hallitustaan muodostaessaan. Meni ja otti hallituskumppaniksi kokoomuksen, ja antoi näille vieläpä valtiovarainministerin salkun.

Lopputulos tiedetään: kokoomusta sisältävät hallitukset eivät kauaa ole suosittuja, ja pääministeripuolue kärsii lopulta pahiten.

Miksi näin käy? No koska kokoomus tuhoaa taloutta, ja hajottaa yhteiskunnan rakenteita säälimättömästi, antamatta mitään tilalle. Vierittäen syyn muille.

Kokoomuksen politiikkaa on rikkaiden veronkierto, pääomien keskittäminen ja niiden siirtäminen ulkomaille. Rahaa pois kierrosta täällä, työtä ja taloutta pois ulottuviltamme. Verohelpotukset kyllä on varaa rahoittaa velanotolla.

Kokoomuksen politiikkaa on antaa valtion mennä vessasta alas, ja sitten "pakon" edessä särkeä hyvinvointiyhteiskuntaa pala kerrallaan, aloittaen köyhimmistä. Sillä eihän syömävelkaa sentään saa ottaa!

Kokoomusta vastaan ei mikään työväenliike auta. AY-mafian nykyinen "edunvalvonta" on kuin Eläinten vallankumous, eikä sikoja ole enää vuosikymmeniin voinut erottaa ihmisistä.

Eikä mitään pelasta demari- tai keskustapääministeri, ei jos kokoomus on hallituksessa.

Eivät auta vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit tai persut. RKP ei edes teeskentele yrittävänsä auttaa.


...

Koko nykyinen budjettivajeemme, koko taloutemme "surkea kuva" johtuu kokoomuksen läpirunnomista uudistuksista: verohelpotuksista, veronkiertokeinoista, ja päälle vielä tasaveroista ja niiden kaltaisista maksuista, jotka iskevät kipeimmin huono-osaisimpiin.

Budjettimme on alijäämäinen, koska rikkaat maksavat vähemmän veroja. Velkaa on tämän vuoksi otettu jo vuosia, silloinkin kun taloudella meni hyvin.

Nyt talous kuihtuu, koska verotus on kovaa vain köyhille - joita on yhä suurempi osa ihmisistä. Yhä useammat heistä tarvitsevat valtion avustuksia, voidakseen rikastuttaa omistavia, suhteessa vähemmän veroja maksavia luokkia entisestään.

Ilmankos potti pienenee koko ajan.

Uudessa hallitusohjelmassa ei tainnut olla halaistua sanaa edes veronkierron torjunnasta. Kokoomus on voittanut taas, siis.


...

Minäkin haluaisin leikata monista asioista. Byrokratiasta, hallinnosta, tarveharkinnasta noin ensiksi. Haluaisin muuttaa yhteiskunnan rakenteita, ensin asentaa kivirekiin pyörät ja sitten työntää ne rotkoon.

Turhia kieltoja ja pakkoja karsimalla säästäisimme jo helposti satoja miljoonia euroja, jotka menisivät kidutuksen sijaan talouteen. Turhia porsaanreikiä tukkimalla säästäisimme miljardeja. Joka vuosi.

Suomen oikeiston tavoite ei kuitenkaan ole varsinaisesti leikata mitään, vaan hävittää valtio kokonaan. Ryöstää se kuiviin. Tämän vuoksi sitten täytyy leikata ihan kaikesta aina, kun hieno suunnitelma ei "yllättäen" johdakaan talouskasvuun.

 

...

On olemassa vielä pieni toivo, että tämäkin hallitus käyttää suurimman osan ajastaan vain sabotoiden toisten hallituspuolueiden tavoitteita, ja että pelottavimmista uudistusväännöistä ei tule lasta eikä paskaa.

Muistanemme edellisen hallituksen kunta- ja sote-uudistukset. Kovasti niistäkin teeskenneltiin oltavan yhtä mieltä aluksi.

Aika karseaa, että täytyy pistää toivonsa poliitikkojen kyvyttömyyteen ja häikäilemättömyyteen. Mutta johonkin täytyy.

]]>
7 http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195983-sipilan-vanha-tuttu-virhe#comments Hallitusneuvottelut Kokoomus Sipilä Thu, 28 May 2015 22:25:39 +0000 Ville Hautakangas http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195983-sipilan-vanha-tuttu-virhe
Soinin ja persujen ministerisalkuista http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195901-soinin-ja-persujen-ministerisalkuista <p>Tänään julkaistiin Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma ja myös perussuomalaisten ja &nbsp;kokoomuksen ministerien nimet. Halllitusohjelma näyttää alusvasti hyvältä. Näillä keinoilla on mahdollista saada isänmaa nousuun, vaikka toteuttamisesta tuskin tulee helppoa. Perussuomalaisten 20 vuoden oppositiotaival päättyy ja meistä tulee salonkikelpoinen hallituspuolue. Tämä on oikea ratkaisu, vaikka EU- ja maahanmuuttopolitiikassa emme saaneet kaikkia tavoitteita läpi.</p><p>Soinin päätös ottaa ulko- ja Eurooppaministerin salkku on nostanut paljon kritiikkiä mediassa ja tulevassa oppositiossa. Kieltämättä valtiovarainministerin salkku on painava, mutta niin myös ulko- ja Eurooppaministerin salkku.</p><p>Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan tai ehkä jopa 1940-luvun vaaran vuosien jälkeen. Kreikka on lähellä irrota ikuisesta ja jakamattomasta euroalueeesta ja Iso-Britannia järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä. Äänestystä edeltää tiukat neuvottelut EU:n olemuksesta ja vallan palauttamisesta jäsemaihin Brysselistä.</p><p>Edellä sanotun perusteella Soini salkku antaa paljon valtaa ja vastuuta. Varsinkin kun Soini on puhunut paljon EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttämisestä ja vallan palauttamisesta Brysselistä. Eurooppaministerinä Soini pääsee edustamaan Suomea niissä neuvottelupöydissä, joissa näistä asioista päätetään.</p><p>On tullut monta vuotta sitten selväksi, että median ja vasemmiston mielestä persut tekevät aina väärin, riippumatta siitä, mitä persut itse asiassa tekevät. Nyt sitten (tuleva) ulkoministeri Soini maailma matkatessaan pakenee vastuuta.</p><p>Muiden persuministerien kohdalla vastuun pakoilusta puhuminen on vaikeaa. Puolueen varapuhejohtajien Jussi Niinistön ja Hanna Mäntylän valinnat ministereiksi olivat itsestään selviä heidän asemansa puoluejohdossa ja myös henkilökohtaisten vahvuuksien takia.</p><p>Mäntylä saa vastuullisen ja vaikean tehtävän lähteä vetämään soteuudistusta yhdessä muun hallituksen kanssa. Edellisellä vaalikaudella tässä hankkeessa epäonnistui sekä hallitus ja koko eduskunta. Jussi Niinistön ministerialan tärkeyden ymmärtää varmasti jokainen tässä turvallisuuspoliittisessa tlanteessa.</p><p>Jari Lindströmin valinta työ- ja oikeusministeriksi paljastaa Sipilän tavoitteen ministerien määrän vähentämiseksi virheeksi. Entinen paperityötehtaan työntekijä Lindström on erinomainen valinta työministeriksi, varsinkin kun hänellä on kokemusta siitä, millaista on olla työtön.</p><p>Mutta jos ollaan rehellisiä, niin ei Lindström ole sopiva oikeusministeriksi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Minusta olisi ollut parempi, että työministerin ja oikeusministerin salkut olisivat olleet erillisä. Mutta kun haluttiin, että tehtävät yhdistetään, niin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindström oli sopivin persu tehtävään.</p><p>Vielä lopuksi lex Vennamon kumoamisesta. Median mukaan Soini haluaa varautua puolueen hajoamiseen. Media on povannut vuosia, että persut hajoavat soinilaisiin halla-aholaisiin ja ties millaisiin kuppikuntiin. Tämä väistämätön hajoaminen on vielä kaukana, kun kukaan merkittävä persuvaikuttaja ei ole kritisoinut hallitukseen menoa, ei Halla-aho eikä kukaan muukaan.</p><p>Lex Vennamo kumottiin, koska yli 40 vuoden takaiset tapahtumat ovat hyvin entisten SMP:läisten muistista ja vääryys haluttiin korjata vuosikymmenten jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistiin Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma ja myös perussuomalaisten ja  kokoomuksen ministerien nimet. Halllitusohjelma näyttää alusvasti hyvältä. Näillä keinoilla on mahdollista saada isänmaa nousuun, vaikka toteuttamisesta tuskin tulee helppoa. Perussuomalaisten 20 vuoden oppositiotaival päättyy ja meistä tulee salonkikelpoinen hallituspuolue. Tämä on oikea ratkaisu, vaikka EU- ja maahanmuuttopolitiikassa emme saaneet kaikkia tavoitteita läpi.

Soinin päätös ottaa ulko- ja Eurooppaministerin salkku on nostanut paljon kritiikkiä mediassa ja tulevassa oppositiossa. Kieltämättä valtiovarainministerin salkku on painava, mutta niin myös ulko- ja Eurooppaministerin salkku.

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan tai ehkä jopa 1940-luvun vaaran vuosien jälkeen. Kreikka on lähellä irrota ikuisesta ja jakamattomasta euroalueeesta ja Iso-Britannia järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä. Äänestystä edeltää tiukat neuvottelut EU:n olemuksesta ja vallan palauttamisesta jäsemaihin Brysselistä.

Edellä sanotun perusteella Soini salkku antaa paljon valtaa ja vastuuta. Varsinkin kun Soini on puhunut paljon EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttämisestä ja vallan palauttamisesta Brysselistä. Eurooppaministerinä Soini pääsee edustamaan Suomea niissä neuvottelupöydissä, joissa näistä asioista päätetään.

On tullut monta vuotta sitten selväksi, että median ja vasemmiston mielestä persut tekevät aina väärin, riippumatta siitä, mitä persut itse asiassa tekevät. Nyt sitten (tuleva) ulkoministeri Soini maailma matkatessaan pakenee vastuuta.

Muiden persuministerien kohdalla vastuun pakoilusta puhuminen on vaikeaa. Puolueen varapuhejohtajien Jussi Niinistön ja Hanna Mäntylän valinnat ministereiksi olivat itsestään selviä heidän asemansa puoluejohdossa ja myös henkilökohtaisten vahvuuksien takia.

Mäntylä saa vastuullisen ja vaikean tehtävän lähteä vetämään soteuudistusta yhdessä muun hallituksen kanssa. Edellisellä vaalikaudella tässä hankkeessa epäonnistui sekä hallitus ja koko eduskunta. Jussi Niinistön ministerialan tärkeyden ymmärtää varmasti jokainen tässä turvallisuuspoliittisessa tlanteessa.

Jari Lindströmin valinta työ- ja oikeusministeriksi paljastaa Sipilän tavoitteen ministerien määrän vähentämiseksi virheeksi. Entinen paperityötehtaan työntekijä Lindström on erinomainen valinta työministeriksi, varsinkin kun hänellä on kokemusta siitä, millaista on olla työtön.

Mutta jos ollaan rehellisiä, niin ei Lindström ole sopiva oikeusministeriksi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Minusta olisi ollut parempi, että työministerin ja oikeusministerin salkut olisivat olleet erillisä. Mutta kun haluttiin, että tehtävät yhdistetään, niin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindström oli sopivin persu tehtävään.

Vielä lopuksi lex Vennamon kumoamisesta. Median mukaan Soini haluaa varautua puolueen hajoamiseen. Media on povannut vuosia, että persut hajoavat soinilaisiin halla-aholaisiin ja ties millaisiin kuppikuntiin. Tämä väistämätön hajoaminen on vielä kaukana, kun kukaan merkittävä persuvaikuttaja ei ole kritisoinut hallitukseen menoa, ei Halla-aho eikä kukaan muukaan.

Lex Vennamo kumottiin, koska yli 40 vuoden takaiset tapahtumat ovat hyvin entisten SMP:läisten muistista ja vääryys haluttiin korjata vuosikymmenten jälkeen.

 

]]>
8 http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195901-soinin-ja-persujen-ministerisalkuista#comments Hallitusneuvottelut Juha Sipilän hallitus Perussuomalaiset Timo Soini Wed, 27 May 2015 19:20:21 +0000 Roger Kulmala http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195901-soinin-ja-persujen-ministerisalkuista
Suomen teollinen lapsituotanto http://mikael.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195774-suomen-teollinen-lapsituotanto <p>Taas on se aika keväästä kun subjektiivista lastenhoito-oikeutta ollaan poistamassa ja poistamisen vastustajat vetoavat <em>lapsen</em> oikeuteen ammattilaisten toteuttamaan varhaiskasvatukseen, eli päivähoitoon.</p><p>Mietinpäs hetken.</p><p>Jos lapsella itsellään on kyseinen subjektiivinen oikeus päiväkotiin ja sen antamaan &quot;hyvään varhaiskasvatukseen&quot;, niin mitä meidän pitäisi ajatella vanhemmista, jotka eivät syystä tai toisesta näe hyväksi viedä lastaan päiväkotiin? Jos lapsen oikeus on päästä julkisen varhaiskasvatuksen piiriin ja vanhemmat kieltäytyvät, niin eikö tämä voitaisiin nähdä lapsen kehitystä haittaavana tekona, jopa siinä määrin, että julkisen vallan, eli lastensuojelun pitäisi puuttua, ja viime kädessä tavalla tai toisella varmistaa lapsen oikeuksien&nbsp;toteutuminen vanhempien tahdosta huolimatta?&nbsp;</p><p>Vielä muutama viikko sitten laki lasten päivähoidosta pohjautui vahvasti <a href="https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/">Unicefin lapsen oikeuksiin</a>,&nbsp;jossa tehtävänjako on selkeä: päivähoito on vanhemmille tarjottava palvelu, jota vanhemmat voivat oman harkintansa mukaan käyttää tai jättää käyttämättä.&nbsp;</p><p>Sen jälkeen asiat ovat muuttuneet.</p><p>Laista lasten päivähoidosta tuli <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036"><em>Varhaiskasvatuslaki</em></a>. Missä vanhassa laissa päivähoidon tavoitteena &quot;<em>on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä</em>&quot;, uudessa laissa kodit ja vanhemmat on jätetty lapsen varjoon, ja nyt puhutaan &quot;<em>lapsen oikeudesta [yhdenvertaiseen] varhaiskasvatukseen</em>&quot;, lapsen oikeudesta koulutukselliseen tasa-arvoon, monipuoliseen pedagogiseen toimintaan,&nbsp;ja niin edelleen ja niin edelleen.&nbsp;</p><p>Missä vanhassa laissa&nbsp;<em>[...]&nbsp;kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän 1 &sect;:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päivähoitopaikan [...]&quot;,&nbsp;</em>uudessa laissa kunnan on huolehdittava ihan eri asiasta, eli siitä, että &quot;[...] <em>l</em><em>apsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 &sect;:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa [...]&quot;</em></p><p>Hyvää tarkoittaen voi tietysti mieltää, että lapsen etu asetetaan aina ensisijaiseksi ihan kaikessa mahdollisessa, mutta mikä onkaan tulevaisuuden yhteiskunnassa vanhempien rooli. Synnyttäminen jäänee vielä pitkään äitien harteille. Onko jotain muuta, jota julkinen valta ei itsensä mielestä voisi tehdä yhdenvertaisemmin ja kaikin puolin paremmin?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas on se aika keväästä kun subjektiivista lastenhoito-oikeutta ollaan poistamassa ja poistamisen vastustajat vetoavat lapsen oikeuteen ammattilaisten toteuttamaan varhaiskasvatukseen, eli päivähoitoon.

Mietinpäs hetken.

Jos lapsella itsellään on kyseinen subjektiivinen oikeus päiväkotiin ja sen antamaan "hyvään varhaiskasvatukseen", niin mitä meidän pitäisi ajatella vanhemmista, jotka eivät syystä tai toisesta näe hyväksi viedä lastaan päiväkotiin? Jos lapsen oikeus on päästä julkisen varhaiskasvatuksen piiriin ja vanhemmat kieltäytyvät, niin eikö tämä voitaisiin nähdä lapsen kehitystä haittaavana tekona, jopa siinä määrin, että julkisen vallan, eli lastensuojelun pitäisi puuttua, ja viime kädessä tavalla tai toisella varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen vanhempien tahdosta huolimatta? 

Vielä muutama viikko sitten laki lasten päivähoidosta pohjautui vahvasti Unicefin lapsen oikeuksiin, jossa tehtävänjako on selkeä: päivähoito on vanhemmille tarjottava palvelu, jota vanhemmat voivat oman harkintansa mukaan käyttää tai jättää käyttämättä. 

Sen jälkeen asiat ovat muuttuneet.

Laista lasten päivähoidosta tuli Varhaiskasvatuslaki. Missä vanhassa laissa päivähoidon tavoitteena "on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä", uudessa laissa kodit ja vanhemmat on jätetty lapsen varjoon, ja nyt puhutaan "lapsen oikeudesta [yhdenvertaiseen] varhaiskasvatukseen", lapsen oikeudesta koulutukselliseen tasa-arvoon, monipuoliseen pedagogiseen toimintaan, ja niin edelleen ja niin edelleen. 

Missä vanhassa laissa [...] kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päivähoitopaikan [...]", uudessa laissa kunnan on huolehdittava ihan eri asiasta, eli siitä, että "[...] lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa [...]"

Hyvää tarkoittaen voi tietysti mieltää, että lapsen etu asetetaan aina ensisijaiseksi ihan kaikessa mahdollisessa, mutta mikä onkaan tulevaisuuden yhteiskunnassa vanhempien rooli. Synnyttäminen jäänee vielä pitkään äitien harteille. Onko jotain muuta, jota julkinen valta ei itsensä mielestä voisi tehdä yhdenvertaisemmin ja kaikin puolin paremmin? 

]]>
2 http://mikael.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195774-suomen-teollinen-lapsituotanto#comments Hallitusneuvottelut Subjektiivinen päivähoito-oikeus Mon, 25 May 2015 17:51:25 +0000 Mikael Lönnroth http://mikael.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195774-suomen-teollinen-lapsituotanto
Säästökuurien nurjat puolet http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195772-saastokuurien-nurjat-puolet <p>Säästötalkoot olivat täydessä vauhdissa, ja PersKeKo-hallitus oli kovin yksimielinen: ainoa tapa kutistaa julkista sektoria ja säästää valtion ja kuntien kuluja on siirtää toteutus yksityisille toimijoille, mutta säilyttää vastuu julkisella sektorilla. Perusterveydenhuollon ja lastenhoidon kohdalla tämä oli ollut suorastaan helppoa, joten kolmen kopla oli jatkanut samalla mallilla muihinkin tehtäviin.</p><p>- Minua kyllä vähän huolestuttaa tämä vanhustenhoidon ja lastensuojelun toteutus yksityisten yritysten avulla, Juha Sipilä sanoi. - Päivähoidossa palvelun laatua valvovat vanhemmat, perusterveydenhuollossa potilaat, heidän vanhempansa tai edunvalvojansa, mutta kuka valvoo vajaavaltaisten etua silloin, kun vanhemmilta se oikeus on viety tai jos vanhus ei siihen itse kykene eikä lähiomaisia ole, tai heillä ei ole aikaa tai jaksamista siihen?</p><p>- Kyllä epäkohdat aina tulevat ilmi, Alexander Stubb sanoi. - Ennemmin tai myöhemmin.</p><p>- Niin varmaan, Sipilä myönsi. - Mutta kuinka monta lasta ehditään kohdella kaltoin tai vanhusta tappaa nälkään, ennen kuin siitä oikeasti jäädään kiinni. Lasten puheita harvemmin uskotaan ja muistisairaat vanhukset eivät osaa kertoa.</p><p>- Minkälaisia säästöjä te uskotte tällä saavanne aikaiseksi? Timo Soini kysyi.</p><p>- Jos käytetään Järvenpäätä keskivertokaupunkina, eli edullisena suhteessa isoihin kaupunkeihin, mutta kalliina suhteessa maaseutuun, voidaan 40 miljoonan vanhustenhoitomenot jakaa 40 tuhannelle asukkaalle ja saada siitä tuhannen euron kulu asukasta kohden, Sipilä laskeskeli. - Silloin saadaan koko Suomen vanhustenhoitokuluiksi n. 5,5 miljardia. Yksityisten toimijoiden avulla saadaan säästettyä vähintään puoli miljardia, kun ne tyypillisesti selviytyvät hommasta noin 20% julkisia toimijoita edullisemmin.</p><p>- Sittenhän ratkaisu on helppo, Soini totesi. - Mehän juuri palkkasimme satojatuhansia työttömiä TE-toimistojen vuokratyöntekijöiksi. Ostetaan niiltä palveluna valvontaa, käytetään siihen vaikka kymmenen miljoonaa vuodessa ja laitetaan ne tarkastamaan yksityisiä vanhainkoteja ja lastenkoteja pistotarkastuksina ennalta varoittamatta, ja laitetaan kaikkiin sopimuksiin hurjat korvaukset, jos osoittautuu, ettei palvelu vastaa sitä tasoa mistä kunnat maksavat. Yksikään niistä ei enää uskalla toimia epäeettisesti.</p><p>- Ala lakkaa kyllä sitten houkuttamasta, Stubb sanoi.</p><p>- Hyvä! Soini sanoi. - Päästään eroon niistä veroparatiisitoimijoista ja mahdollistetaan suomalainen rehti sosiaalialan yrittäminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säästötalkoot olivat täydessä vauhdissa, ja PersKeKo-hallitus oli kovin yksimielinen: ainoa tapa kutistaa julkista sektoria ja säästää valtion ja kuntien kuluja on siirtää toteutus yksityisille toimijoille, mutta säilyttää vastuu julkisella sektorilla. Perusterveydenhuollon ja lastenhoidon kohdalla tämä oli ollut suorastaan helppoa, joten kolmen kopla oli jatkanut samalla mallilla muihinkin tehtäviin.

- Minua kyllä vähän huolestuttaa tämä vanhustenhoidon ja lastensuojelun toteutus yksityisten yritysten avulla, Juha Sipilä sanoi. - Päivähoidossa palvelun laatua valvovat vanhemmat, perusterveydenhuollossa potilaat, heidän vanhempansa tai edunvalvojansa, mutta kuka valvoo vajaavaltaisten etua silloin, kun vanhemmilta se oikeus on viety tai jos vanhus ei siihen itse kykene eikä lähiomaisia ole, tai heillä ei ole aikaa tai jaksamista siihen?

- Kyllä epäkohdat aina tulevat ilmi, Alexander Stubb sanoi. - Ennemmin tai myöhemmin.

- Niin varmaan, Sipilä myönsi. - Mutta kuinka monta lasta ehditään kohdella kaltoin tai vanhusta tappaa nälkään, ennen kuin siitä oikeasti jäädään kiinni. Lasten puheita harvemmin uskotaan ja muistisairaat vanhukset eivät osaa kertoa.

- Minkälaisia säästöjä te uskotte tällä saavanne aikaiseksi? Timo Soini kysyi.

- Jos käytetään Järvenpäätä keskivertokaupunkina, eli edullisena suhteessa isoihin kaupunkeihin, mutta kalliina suhteessa maaseutuun, voidaan 40 miljoonan vanhustenhoitomenot jakaa 40 tuhannelle asukkaalle ja saada siitä tuhannen euron kulu asukasta kohden, Sipilä laskeskeli. - Silloin saadaan koko Suomen vanhustenhoitokuluiksi n. 5,5 miljardia. Yksityisten toimijoiden avulla saadaan säästettyä vähintään puoli miljardia, kun ne tyypillisesti selviytyvät hommasta noin 20% julkisia toimijoita edullisemmin.

- Sittenhän ratkaisu on helppo, Soini totesi. - Mehän juuri palkkasimme satojatuhansia työttömiä TE-toimistojen vuokratyöntekijöiksi. Ostetaan niiltä palveluna valvontaa, käytetään siihen vaikka kymmenen miljoonaa vuodessa ja laitetaan ne tarkastamaan yksityisiä vanhainkoteja ja lastenkoteja pistotarkastuksina ennalta varoittamatta, ja laitetaan kaikkiin sopimuksiin hurjat korvaukset, jos osoittautuu, ettei palvelu vastaa sitä tasoa mistä kunnat maksavat. Yksikään niistä ei enää uskalla toimia epäeettisesti.

- Ala lakkaa kyllä sitten houkuttamasta, Stubb sanoi.

- Hyvä! Soini sanoi. - Päästään eroon niistä veroparatiisitoimijoista ja mahdollistetaan suomalainen rehti sosiaalialan yrittäminen.

]]>
4 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195772-saastokuurien-nurjat-puolet#comments Hallitusneuvottelut Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Yksityinen sektori Mon, 25 May 2015 17:15:57 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195772-saastokuurien-nurjat-puolet
EU ja Suomen terveydenhuolto http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195730-eu-ja-suomen-terveydenhuolto <p>Terveydenhuollon säästötoimenpiteistä oli jo melkein päästy sopuun, kun Vytenis Andriukaitis yllättäen otti yhteyttä. Hän kertoi, että Supersaari-projekti eteni hyvää vauhtia, mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli alkanut huolestuttaa. EU:n suurimpana huolenaiheena oli Suomen nykyinen väestötiheys, joka ainakin teoriassa olisi kyllä voinut mahdollistaa toimivan perusterveydenhuollon, mutta pinta-alaltaan isossa mutta väestöpohjaltaan onnettomassa maassa ei erikoissairaanhoito voinut mitenkään toimia riittävän hyvin. Lisäksi omituiset huippulääkärien väliset riidat ja vielä omituisemmat järjestelyt, joissa yksityiset toimijat käyttivät julkista infraa yksityispotilaidensa hoitamiseen, olivat kantautuneet Euroopan ytimeen asti.</p><p>- Tälle on tehtävä jotain, oli Andriukaitiksen sanoma.</p><p>- Perusterveydenhuollossa säästötoimemme ovat toteutumassa erinomaisesti, Juha Sipilä kertoi. - Yksityiset palveluntarjoajat hoitavat hommansa hyvin, ja erityisesti maaseudulla tilanne on parantunut. Yksi uusi toimija alalla on organisoinut useissa maaseutukunnissa toimivan kotilääkäripalvelun, jonka maalla asuva iäkkäämpi väestö on ottanut omakseen. Kaupungeissa se ei saanut samanlaista suosiota, ilmeisesti muu tarjonta kuitenkin niissä on kattanut paremmin kansalaisten tarpeet.</p><p>- Kyllä, tuosta olemme kuulleet, Andriukaitis sanoi. - Se on hienoa, mutta ei ratkaise erikoissairaanhoidon ongelmaa.</p><p>- Sillä puolella olemme pyrkineet säästämään kustannuksista juustohöyläperiaatteella, mutta kun hoitojonot eivät kuitenkaan saa kasvaa liikaa, ei homma oikein ole ottanut toimiakseen.</p><p>- Ei varmasti. Ja ongelmat vain kasaantuvat, kun Supersaareen alkaa tulla uutta väestöä. Etenkin pakolaisleireiltä ja etelä-Euroopan vastaanottokeskuksista tulevat voivat olla hyvinkin huonossa kunnossa, joten kokonaisuus täytyy saada kuntoon jo ennen sitä. EU tietenkin kustantaa hoidot, mutta emme voi kustantaa sellaisia hoitoja, joita Suomi ei pysty meille tarjoamaan. Tehän ette olleet aikeissa ostaa erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta, joten julkinen koneisto on rasvattava.</p><p>- Olemme suunnitelleet jonkinlaista alueellistettua hallintoa erikoissairaanhoidolle, joka verottaisi itse alueensa kansalaisia ja kustantaisi hoidot siten, Sipilä kertoi.</p><p>- Mutta eihän teillä ole tuollaiseen riittävästi ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla!</p><p>- Jos isompia alueita yhdistetään, saadaan kyllä aikaan riittävät väestöpohjat myös erikoissairaanhoidolle.</p><p>- Ei saada, Andriukaitis totesi. - Kuusi miljoonaa henkeä saattaa ehkä jotenkuten olla riittävä väestöpohja, jotta löytyy riittävästi osaamista kaikkien hoidettavissa olevien sairauksien kohdalla. Yliopistosairaaloidenne täytyy erikoistua omiin osa-alueisiinsa, jotta hoito on riittävän laadukasta. Ja tietenkin tutkimus. Jos noin pienessä maassa tutkitaan samoja asioita monessa kaupungissa, jää tutkimus köykäiseksi jokaisessa. Myös tutkimuksen rahoitus täytyy saada kuntoon, erityisesti pitkien tutkimushankkeiden kohdalla on tärkeää, että rahoitus varmistetaan jo alkuvaiheessa koko tutkimuksen ajaksi, sillä jokainen kesken jäänyt tutkimus on rahan heittämistä kaivoon. Kroonisia sairauksia ja esimerkiksi aivo- tai sydäninfarkteja täytyy tietenkin pystyä hoitamaan jokaisessa kaupungissa, kun hoito niihin on saatava välittömästi, mutta loput voi aivan hyvin hajauttaa yliopistosairaaloille.</p><p>- Oletteko oikeasti sitä mieltä, että Supersaaren asukkaita voisi lähettää hoidettaviksi Ouluun asti?</p><p>- Kysykää potilailta, Andriukaitis vastasi. - Kysykää, että jos heidän todennäköisyytensä jäädä henkiin toimenpiteen jälkeen on kolminkertainen Ouluun matkustamalla, haluavatko he silti mieluummin saada hoitonsa Helsingissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveydenhuollon säästötoimenpiteistä oli jo melkein päästy sopuun, kun Vytenis Andriukaitis yllättäen otti yhteyttä. Hän kertoi, että Supersaari-projekti eteni hyvää vauhtia, mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli alkanut huolestuttaa. EU:n suurimpana huolenaiheena oli Suomen nykyinen väestötiheys, joka ainakin teoriassa olisi kyllä voinut mahdollistaa toimivan perusterveydenhuollon, mutta pinta-alaltaan isossa mutta väestöpohjaltaan onnettomassa maassa ei erikoissairaanhoito voinut mitenkään toimia riittävän hyvin. Lisäksi omituiset huippulääkärien väliset riidat ja vielä omituisemmat järjestelyt, joissa yksityiset toimijat käyttivät julkista infraa yksityispotilaidensa hoitamiseen, olivat kantautuneet Euroopan ytimeen asti.

- Tälle on tehtävä jotain, oli Andriukaitiksen sanoma.

- Perusterveydenhuollossa säästötoimemme ovat toteutumassa erinomaisesti, Juha Sipilä kertoi. - Yksityiset palveluntarjoajat hoitavat hommansa hyvin, ja erityisesti maaseudulla tilanne on parantunut. Yksi uusi toimija alalla on organisoinut useissa maaseutukunnissa toimivan kotilääkäripalvelun, jonka maalla asuva iäkkäämpi väestö on ottanut omakseen. Kaupungeissa se ei saanut samanlaista suosiota, ilmeisesti muu tarjonta kuitenkin niissä on kattanut paremmin kansalaisten tarpeet.

- Kyllä, tuosta olemme kuulleet, Andriukaitis sanoi. - Se on hienoa, mutta ei ratkaise erikoissairaanhoidon ongelmaa.

- Sillä puolella olemme pyrkineet säästämään kustannuksista juustohöyläperiaatteella, mutta kun hoitojonot eivät kuitenkaan saa kasvaa liikaa, ei homma oikein ole ottanut toimiakseen.

- Ei varmasti. Ja ongelmat vain kasaantuvat, kun Supersaareen alkaa tulla uutta väestöä. Etenkin pakolaisleireiltä ja etelä-Euroopan vastaanottokeskuksista tulevat voivat olla hyvinkin huonossa kunnossa, joten kokonaisuus täytyy saada kuntoon jo ennen sitä. EU tietenkin kustantaa hoidot, mutta emme voi kustantaa sellaisia hoitoja, joita Suomi ei pysty meille tarjoamaan. Tehän ette olleet aikeissa ostaa erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta, joten julkinen koneisto on rasvattava.

- Olemme suunnitelleet jonkinlaista alueellistettua hallintoa erikoissairaanhoidolle, joka verottaisi itse alueensa kansalaisia ja kustantaisi hoidot siten, Sipilä kertoi.

- Mutta eihän teillä ole tuollaiseen riittävästi ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla!

- Jos isompia alueita yhdistetään, saadaan kyllä aikaan riittävät väestöpohjat myös erikoissairaanhoidolle.

- Ei saada, Andriukaitis totesi. - Kuusi miljoonaa henkeä saattaa ehkä jotenkuten olla riittävä väestöpohja, jotta löytyy riittävästi osaamista kaikkien hoidettavissa olevien sairauksien kohdalla. Yliopistosairaaloidenne täytyy erikoistua omiin osa-alueisiinsa, jotta hoito on riittävän laadukasta. Ja tietenkin tutkimus. Jos noin pienessä maassa tutkitaan samoja asioita monessa kaupungissa, jää tutkimus köykäiseksi jokaisessa. Myös tutkimuksen rahoitus täytyy saada kuntoon, erityisesti pitkien tutkimushankkeiden kohdalla on tärkeää, että rahoitus varmistetaan jo alkuvaiheessa koko tutkimuksen ajaksi, sillä jokainen kesken jäänyt tutkimus on rahan heittämistä kaivoon. Kroonisia sairauksia ja esimerkiksi aivo- tai sydäninfarkteja täytyy tietenkin pystyä hoitamaan jokaisessa kaupungissa, kun hoito niihin on saatava välittömästi, mutta loput voi aivan hyvin hajauttaa yliopistosairaaloille.

- Oletteko oikeasti sitä mieltä, että Supersaaren asukkaita voisi lähettää hoidettaviksi Ouluun asti?

- Kysykää potilailta, Andriukaitis vastasi. - Kysykää, että jos heidän todennäköisyytensä jäädä henkiin toimenpiteen jälkeen on kolminkertainen Ouluun matkustamalla, haluavatko he silti mieluummin saada hoitonsa Helsingissä.

]]>
0 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195730-eu-ja-suomen-terveydenhuolto#comments Erikoissairaanhoito Hallitusneuvottelut Sosiaali- ja terveyspolitiikka Vaihtoehtoinen tulevaisuus Sun, 24 May 2015 19:26:25 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195730-eu-ja-suomen-terveydenhuolto
Sota ministeriöistä http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195716-sota-ministerioista <p>Hallitusneuvottelut olivat olleet myös hankalia, eikä joitain asioita ollut koskaan kerrottu julkisuuteen. Yksi näistä tapauksista oli ilmiriita PersKeKo-pomojen välillä. Se oli tosin lyhyt ja nopeasti sovittavissa, mutta sitäkin tulisempi.</p><p>- Ministeriöiden uudelleenjärjestelyt ovat vielä kokonaan käsittelemättä, Juha Sipilä sanoi. - Helpoin tapaus on varmaan tuo ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistäminen.</p><p>- No ei kyllä ole! Alexander Stubb ärähti. - Ei kahta ministeriötä, joilla on täysin erilaiset tavoitteet, ole mahdollista yhdistää ilman, että valtataistelut vesittävät jokaikisen hankkeen uudessa ministeriössä.</p><p>- Ehdotus voi kuulostaa yllättävältä entisen SMP:läisen suusta, mutta minä olisin kyllä laittamassa maa- ja metsätalousministeriön keskeltä poikki, Timo Soini sanoi. - Talouteen liittyvät asiat siirtäisin TEM:n alaisuuteen, ja loput sinne ympäristöministeriöön.</p><p>- Ei onnistu! Sipilä huudahti. - Tässä maailmassa ei ole mahdollista, että minä saisin tuollaisen ehdotuksen ajettua läpi puolueessa! Olkaa nyt hyvät ihmiset realistisia, minä olen sentään keskustalainen!</p><p>- Ota huomioon, että maataloustukisysteemien muututtua EU:n takia myös ministeriön rooli on muuttunut, Soini sanoi. - Tai ainakin sen olisi pitänyt muuttua. Valitettavasti vain ihmisillä, joilta mielekäs tekeminen loppuu, on tapana kehitellä itselleen uutta tehtävää. Sitä mukaa kun kansallisten maataloustukien määrät ovat laskeneet, ovat virkamiehet alkaneet jakaa jäljelle jääneitä rahoja koko ajan tarkentuvin kriteerein, ja paperityövuoret sen kun kasvavat rahojen huvetessa. TEM voisi saada tuon asian kuntoon, kun se keskittyisi asiaan työn tuottavuuden näkökulmasta. Kun kriteerejä yksinkertaistettaisiin, vähenisi byrokratia ja myös maanviljelijöiden hallitsemattomaksi muodostunut byrokratia, jossa ei enää oteta huomioon todellisuutta.</p><p>- Mutta ympäristöministeriön kasvattaminen entisestään ei kyllä olisi hyvä asia, Stubb sanoi. - Sieltä tungetaan nokkaa ihan joka asiaan, ja kun siellä ei tarvitse ottaa huomioon liike-elämän lainalaisuuksia, on lopputulos katastrofi. Jos vaikkapa elintarviketurvallisuutta tehostetaan niin, että kotijuuston tilamyynti loppuu, pelastetaan ehkä muutama listeriapotilas sairastumiselta, mutta ei se ainakaan yritystoimintaa helpota.</p><p>- TEM pistää kyllä tuollaiseen typerehtimiseen paremmin hanttiin kuin maa- ja metsätalousministeriö, joka jo pitkään on yrittänyt teeskennellä olevansa ympäristöministeriö, jotta se voisi nielaista ympäristöministeriön ilman suurempia mutinoita, Soini totesi.</p><p>- Itse asiassa, Sipilä pohdiskeli. - Voimakkaampi ympäristöministeriö voisi olla aika näppärä juttu. Ei tulisi tuollaisia Talvivaara-tapauksia, joissa liike-elämän edut jyräävät paikalliset ihmiset, kunhan noita ihmisiä vain on tarpeeksi vähän. Ehkä asenteeni on ollut turhankin jyrkkä, kun ympäristöministeriö nykyisellään keskittyy lähinnä maa- ja metsätalouden haittaamiseen, tietenkin kun tuo ministeriö on niin paljon heikompi kuin TEM, jolloin se on helpompi uhri. Tätä täytyy miettiä.</p><p>Miehet istuivat kaikki vaitonaisina pöytänsä ääressä ja näyttivät mietteliäiltä.</p><p>- Asiasta toiseen, Sipilä sanoi. - Minulla oli vähän samanlaiset suunnitelman liikenne- ja viestintäministeriön osalta. Minä olisin siirtämässä liikenneministeriöpuolen TEM:iin ja toisaalta viestintäministeriöpuolen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nyt ne on yhdistetty aika hassusti, sillä vaikka tietoliikenne toki on liikennettä ja infraa sekin, tärkeämpää on kuitenkin miten viestintää hyödynnetään ihmisten mielissä kuin minkäpaksuisia piuhoja pitkin se kulkee. Toisaalta taas liikenne on olemassa työtä ja elinkeinoja varten, joten sen hallinnoiminen erillään TEM:stä lähinnä tarkoittaisi, että päätökset aina tehdään puutteellisin tiedoin.</p><p>Kukaan ei esittänyt vastalauseita.</p><p>- Kun nyt kerran yhdistämiset on aloitettu, sekaannun minäkin soppaan, Stubb lopulta sanoi. - Niputetaan yhteen puolustus- ja sisäministeriö, kun niillä joka tapauksessa on niin paljon risteäviä ja yhteisiä tehtäviä. Samaan kimppaan voisi toki tunkea myös ulkoasianministeriön, samasta syystä.</p><p>-----</p><p>- No niin, Sipilä sanoi. - Siinä paketoitiin tehtäviä uusiksi niin paljon, että kolmannes ministeriöistä lakkasi olemasta. Joku voisi tarkistaa, minkälaiset budjetit noilla on oman toimintansa pyörittämiseen ollut. Tällä järjestelyllä niiden kuluista saadaan joka tapauksessa karsittua 5-15%, riippuen siitä miten paljon olemme niiden päällekkäisiä toimintoja valmiita karsimaan. Kyse ei tietenkään ole kovin suurista summista, kun pääosa niiden budjettirahoista päätyy käyttöön ministeriöiden ulkopuolella, ja oleelliset tehtävät täytyy uudelleenorganisoinnin jälkeenkin tehdä, mutta toimintojen järkeistymisen kannalta nämä uudistukset kannattaa ehdottomasti kuitenkin tehdä, vaikka säästöhyöty pienehköltä näyttäisikin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvottelut olivat olleet myös hankalia, eikä joitain asioita ollut koskaan kerrottu julkisuuteen. Yksi näistä tapauksista oli ilmiriita PersKeKo-pomojen välillä. Se oli tosin lyhyt ja nopeasti sovittavissa, mutta sitäkin tulisempi.

- Ministeriöiden uudelleenjärjestelyt ovat vielä kokonaan käsittelemättä, Juha Sipilä sanoi. - Helpoin tapaus on varmaan tuo ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistäminen.

- No ei kyllä ole! Alexander Stubb ärähti. - Ei kahta ministeriötä, joilla on täysin erilaiset tavoitteet, ole mahdollista yhdistää ilman, että valtataistelut vesittävät jokaikisen hankkeen uudessa ministeriössä.

- Ehdotus voi kuulostaa yllättävältä entisen SMP:läisen suusta, mutta minä olisin kyllä laittamassa maa- ja metsätalousministeriön keskeltä poikki, Timo Soini sanoi. - Talouteen liittyvät asiat siirtäisin TEM:n alaisuuteen, ja loput sinne ympäristöministeriöön.

- Ei onnistu! Sipilä huudahti. - Tässä maailmassa ei ole mahdollista, että minä saisin tuollaisen ehdotuksen ajettua läpi puolueessa! Olkaa nyt hyvät ihmiset realistisia, minä olen sentään keskustalainen!

- Ota huomioon, että maataloustukisysteemien muututtua EU:n takia myös ministeriön rooli on muuttunut, Soini sanoi. - Tai ainakin sen olisi pitänyt muuttua. Valitettavasti vain ihmisillä, joilta mielekäs tekeminen loppuu, on tapana kehitellä itselleen uutta tehtävää. Sitä mukaa kun kansallisten maataloustukien määrät ovat laskeneet, ovat virkamiehet alkaneet jakaa jäljelle jääneitä rahoja koko ajan tarkentuvin kriteerein, ja paperityövuoret sen kun kasvavat rahojen huvetessa. TEM voisi saada tuon asian kuntoon, kun se keskittyisi asiaan työn tuottavuuden näkökulmasta. Kun kriteerejä yksinkertaistettaisiin, vähenisi byrokratia ja myös maanviljelijöiden hallitsemattomaksi muodostunut byrokratia, jossa ei enää oteta huomioon todellisuutta.

- Mutta ympäristöministeriön kasvattaminen entisestään ei kyllä olisi hyvä asia, Stubb sanoi. - Sieltä tungetaan nokkaa ihan joka asiaan, ja kun siellä ei tarvitse ottaa huomioon liike-elämän lainalaisuuksia, on lopputulos katastrofi. Jos vaikkapa elintarviketurvallisuutta tehostetaan niin, että kotijuuston tilamyynti loppuu, pelastetaan ehkä muutama listeriapotilas sairastumiselta, mutta ei se ainakaan yritystoimintaa helpota.

- TEM pistää kyllä tuollaiseen typerehtimiseen paremmin hanttiin kuin maa- ja metsätalousministeriö, joka jo pitkään on yrittänyt teeskennellä olevansa ympäristöministeriö, jotta se voisi nielaista ympäristöministeriön ilman suurempia mutinoita, Soini totesi.

- Itse asiassa, Sipilä pohdiskeli. - Voimakkaampi ympäristöministeriö voisi olla aika näppärä juttu. Ei tulisi tuollaisia Talvivaara-tapauksia, joissa liike-elämän edut jyräävät paikalliset ihmiset, kunhan noita ihmisiä vain on tarpeeksi vähän. Ehkä asenteeni on ollut turhankin jyrkkä, kun ympäristöministeriö nykyisellään keskittyy lähinnä maa- ja metsätalouden haittaamiseen, tietenkin kun tuo ministeriö on niin paljon heikompi kuin TEM, jolloin se on helpompi uhri. Tätä täytyy miettiä.

Miehet istuivat kaikki vaitonaisina pöytänsä ääressä ja näyttivät mietteliäiltä.

- Asiasta toiseen, Sipilä sanoi. - Minulla oli vähän samanlaiset suunnitelman liikenne- ja viestintäministeriön osalta. Minä olisin siirtämässä liikenneministeriöpuolen TEM:iin ja toisaalta viestintäministeriöpuolen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nyt ne on yhdistetty aika hassusti, sillä vaikka tietoliikenne toki on liikennettä ja infraa sekin, tärkeämpää on kuitenkin miten viestintää hyödynnetään ihmisten mielissä kuin minkäpaksuisia piuhoja pitkin se kulkee. Toisaalta taas liikenne on olemassa työtä ja elinkeinoja varten, joten sen hallinnoiminen erillään TEM:stä lähinnä tarkoittaisi, että päätökset aina tehdään puutteellisin tiedoin.

Kukaan ei esittänyt vastalauseita.

- Kun nyt kerran yhdistämiset on aloitettu, sekaannun minäkin soppaan, Stubb lopulta sanoi. - Niputetaan yhteen puolustus- ja sisäministeriö, kun niillä joka tapauksessa on niin paljon risteäviä ja yhteisiä tehtäviä. Samaan kimppaan voisi toki tunkea myös ulkoasianministeriön, samasta syystä.

-----

- No niin, Sipilä sanoi. - Siinä paketoitiin tehtäviä uusiksi niin paljon, että kolmannes ministeriöistä lakkasi olemasta. Joku voisi tarkistaa, minkälaiset budjetit noilla on oman toimintansa pyörittämiseen ollut. Tällä järjestelyllä niiden kuluista saadaan joka tapauksessa karsittua 5-15%, riippuen siitä miten paljon olemme niiden päällekkäisiä toimintoja valmiita karsimaan. Kyse ei tietenkään ole kovin suurista summista, kun pääosa niiden budjettirahoista päätyy käyttöön ministeriöiden ulkopuolella, ja oleelliset tehtävät täytyy uudelleenorganisoinnin jälkeenkin tehdä, mutta toimintojen järkeistymisen kannalta nämä uudistukset kannattaa ehdottomasti kuitenkin tehdä, vaikka säästöhyöty pienehköltä näyttäisikin.

]]>
2 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195716-sota-ministerioista#comments Hallitusneuvottelut Ministeriöt Rakennemuutokset Sun, 24 May 2015 12:28:44 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195716-sota-ministerioista
Ministeriöistä http://jounipeltoniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195705-ministerioista <p>Uutisten mukaan hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin juuri nyt ministeriöistä, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö&shy;ministeriön uudelleenjärjestelyistä. Pidän ajatusta hyvin tervetulleena.</p><p>&nbsp;</p><p>Molempia ministeriöitä on kritisoitu voimakkaasti eri syistä viime aikoina. Vaikka suurin osa arvostelusta meneekin vain tietämättömyyden ja yleisen politiikan vastaisuuden lukuun, niin kyllä aihettakin on ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisen pahasti on epäonnistuttu tutkimuksen uudistamisessa. Siinä missä muualla on pyritty vähentämään byrokratiaa, sujuvoittamaan hallintoa ja tehostamaan työtä, on maa- ja metsätalousministeriö tehnyt täysin päinvastoin. Hallintoon on tuotu useita portaita lisää ja lamautettu kriittiset uudistukset vuosiksi ulkoa määrätyillä pakkoliitoksilla aivan eri tehtäväkuvan ja kulttuuripohjan yksiköiden kanssa. Vaikka<a href="http://www.luke.fi/"> Luonnonvarakeskus</a> saattoi olla perusteltukin uudistus jo liian kauan sammaloituneiden vanhojen laitosten tilaan, ja vaikka apuhenkilökuntaa saattoikin olla vähän reilusti, niin hirmuleikkaukset eivät anna hyvää lähtökohtaa uudistuksille. Vieläkin hullummin kävi <a href="http://www.fgi.fi/">Geodeettiselle laitokselle</a>, joka yhdistettiin<a href="http://www.maanmittauslaitos.fi/"> Maanmittauslaitokseen</a> tuhoten valtavan määrän työmotivaatiota ja työkulttuuria ja tuoden järkyttävän määrän jäykkyyttä ja byrokratiaa. Maan&shy;mittaus&shy;laitos pilasi sitten viimeisetkin mahdollisuudet rakentavaan kehitykseen rikkomalla geodeettien palkanmaksun ja olemassaolevat työsopimukset ilman varoitusta ja uhkailemalla irtisanomisilla ja muilla törkeyksillä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.syke.fi/fi-FI">Ympäristökeskuksen (SYKE) </a>puolella taas on nähty alueellisten organisaatioiden hampaattomuutta ja uskottavuusongelmia kautta linjan poliittisen ohjelman noustessa järkiajattelun yläpuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotettu ministeriöiden yhdistyminen ja turhan rajan poistaminen toisi tähän luontevan ratkaisun tuottaa sekä uusi eurooppalainen tieteen huippuyksikkö että vahva palvelulaitos. Ehdotan, että Maan&shy;mittauslaitoksen ja Ympäristökeskuksen tuotanto- ja viranomaispuoli fuusioidaan yleiseksi Maan- ja ympäristötiedon laitokseksi, ja näiden tutkimuspuoli uudeksi riippumattomaksi Geodesian ja ympäristötieteen tutkimuslaitokseksi (saa keksiä kivemman nimen). Tällä saadaan merkittäviä etuja:</p><ul><li><p>Maanmittauslaitoksen insinöörivoima tasapainottaa ympäristökeskuksen aatevoimaa.</p></li><li><p>Maanmittauslaitoksen vahvat alueorganisaatiot antavat vahvuutta juuri missä Ympäristökeskus heikko, ja päinvastoin.</p></li><li><p>Maanmittaus-tonttijaot-kaavoitus-asuminen muodostaa joka tapauksessa jatkumon ilman luonnollista rajakohtaa, samoin kuin suuri osa ympäristötietoa on paikkatietoa, joskin nyt vaan datan hallinta jakautuu usealle toimijalle.</p></li><li><p>Luottamus johtoon ja lakimiehiin saadaan palautettua kun saadaan uudet henkilöt tehtäviin.</p></li><li><p>Tutkimus voidaan pelastaa tulevista leikkauksista, jotka isot laitokset muuten vyöryttävät juuri helpoimpiin kohtiin.</p></li><li><p>Tutkimus saadaan suojattua tuottavan työn ääriristiriitaisesta toimintakulttuurista. Tutkimukselle voidaan rakentaa tiedemyönteinen <a href="http://neutrinica.com/juha.peltoniemi/">luovuuttasytyttävä johtamismalli </a>ja tarvittavat tukipalvelut myös kaikkein vaativimmille kansainvälisille hankkeille.</p></li><li><p>Tutkimuksen synergioita saadaan paremmin hyödynnettyä. Ympäristökeskuksen luonnontieteellinen osaaminen vahvistaa paljon Paikkatietokeskuksen (entinen Geodeettinen laitos) varsin teknokraattista tutkimusprofiilia ja päinvastoin.</p></li><li><p>Nokian pantua Here:n myyntiin pelkät paikkatiedot jäävät Suomessa tyhjäksi arvaksi; menestys saadaan paljon paremmin paikkatietojen ja kaiken muun tiedon yhteyksistä (tämän voisi Nokiallekin kertoa).</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi voitaisiin pohtia rajanvetoja myös muiden ministeriöiden suhteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevaisuuden vuoksi, tutkimusresursseja tulee huomattavasti lisätä, ei leikata. Vain paremmalla osaamisella pärjäämme kilpailussa ja selviämme lukuisista uhkista. Koska helpot asiat on jo keksitty, vaatii nykyajan tutkimus huomattavasti suurempaa ja monitieteellisempää panostusta kuin ennen. Suomella olisi nyt erityisen otollinen hetki rakentaa uusia tieteen huippuyksiköitä, koska yleisen laskusuunnan takia kortistosta löytyy paljon lahjakkaita tutkijoita ja kansainvälien rekrytointikin on ennätyshelppoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisten mukaan hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin juuri nyt ministeriöistä, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö­ministeriön uudelleenjärjestelyistä. Pidän ajatusta hyvin tervetulleena.

 

Molempia ministeriöitä on kritisoitu voimakkaasti eri syistä viime aikoina. Vaikka suurin osa arvostelusta meneekin vain tietämättömyyden ja yleisen politiikan vastaisuuden lukuun, niin kyllä aihettakin on ollut.

 

Erityisen pahasti on epäonnistuttu tutkimuksen uudistamisessa. Siinä missä muualla on pyritty vähentämään byrokratiaa, sujuvoittamaan hallintoa ja tehostamaan työtä, on maa- ja metsätalousministeriö tehnyt täysin päinvastoin. Hallintoon on tuotu useita portaita lisää ja lamautettu kriittiset uudistukset vuosiksi ulkoa määrätyillä pakkoliitoksilla aivan eri tehtäväkuvan ja kulttuuripohjan yksiköiden kanssa. Vaikka Luonnonvarakeskus saattoi olla perusteltukin uudistus jo liian kauan sammaloituneiden vanhojen laitosten tilaan, ja vaikka apuhenkilökuntaa saattoikin olla vähän reilusti, niin hirmuleikkaukset eivät anna hyvää lähtökohtaa uudistuksille. Vieläkin hullummin kävi Geodeettiselle laitokselle, joka yhdistettiin Maanmittauslaitokseen tuhoten valtavan määrän työmotivaatiota ja työkulttuuria ja tuoden järkyttävän määrän jäykkyyttä ja byrokratiaa. Maan­mittaus­laitos pilasi sitten viimeisetkin mahdollisuudet rakentavaan kehitykseen rikkomalla geodeettien palkanmaksun ja olemassaolevat työsopimukset ilman varoitusta ja uhkailemalla irtisanomisilla ja muilla törkeyksillä.

 

Ympäristökeskuksen (SYKE) puolella taas on nähty alueellisten organisaatioiden hampaattomuutta ja uskottavuusongelmia kautta linjan poliittisen ohjelman noustessa järkiajattelun yläpuolelle.

 

Ehdotettu ministeriöiden yhdistyminen ja turhan rajan poistaminen toisi tähän luontevan ratkaisun tuottaa sekä uusi eurooppalainen tieteen huippuyksikkö että vahva palvelulaitos. Ehdotan, että Maan­mittauslaitoksen ja Ympäristökeskuksen tuotanto- ja viranomaispuoli fuusioidaan yleiseksi Maan- ja ympäristötiedon laitokseksi, ja näiden tutkimuspuoli uudeksi riippumattomaksi Geodesian ja ympäristötieteen tutkimuslaitokseksi (saa keksiä kivemman nimen). Tällä saadaan merkittäviä etuja:

  • Maanmittauslaitoksen insinöörivoima tasapainottaa ympäristökeskuksen aatevoimaa.

  • Maanmittauslaitoksen vahvat alueorganisaatiot antavat vahvuutta juuri missä Ympäristökeskus heikko, ja päinvastoin.

  • Maanmittaus-tonttijaot-kaavoitus-asuminen muodostaa joka tapauksessa jatkumon ilman luonnollista rajakohtaa, samoin kuin suuri osa ympäristötietoa on paikkatietoa, joskin nyt vaan datan hallinta jakautuu usealle toimijalle.

  • Luottamus johtoon ja lakimiehiin saadaan palautettua kun saadaan uudet henkilöt tehtäviin.

  • Tutkimus voidaan pelastaa tulevista leikkauksista, jotka isot laitokset muuten vyöryttävät juuri helpoimpiin kohtiin.

  • Tutkimus saadaan suojattua tuottavan työn ääriristiriitaisesta toimintakulttuurista. Tutkimukselle voidaan rakentaa tiedemyönteinen luovuuttasytyttävä johtamismalli ja tarvittavat tukipalvelut myös kaikkein vaativimmille kansainvälisille hankkeille.

  • Tutkimuksen synergioita saadaan paremmin hyödynnettyä. Ympäristökeskuksen luonnontieteellinen osaaminen vahvistaa paljon Paikkatietokeskuksen (entinen Geodeettinen laitos) varsin teknokraattista tutkimusprofiilia ja päinvastoin.

  • Nokian pantua Here:n myyntiin pelkät paikkatiedot jäävät Suomessa tyhjäksi arvaksi; menestys saadaan paljon paremmin paikkatietojen ja kaiken muun tiedon yhteyksistä (tämän voisi Nokiallekin kertoa).

 

Lisäksi voitaisiin pohtia rajanvetoja myös muiden ministeriöiden suhteen.

 

Tulevaisuuden vuoksi, tutkimusresursseja tulee huomattavasti lisätä, ei leikata. Vain paremmalla osaamisella pärjäämme kilpailussa ja selviämme lukuisista uhkista. Koska helpot asiat on jo keksitty, vaatii nykyajan tutkimus huomattavasti suurempaa ja monitieteellisempää panostusta kuin ennen. Suomella olisi nyt erityisen otollinen hetki rakentaa uusia tieteen huippuyksiköitä, koska yleisen laskusuunnan takia kortistosta löytyy paljon lahjakkaita tutkijoita ja kansainvälien rekrytointikin on ennätyshelppoa.

]]>
0 http://jounipeltoniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195705-ministerioista#comments Hallitusneuvottelut Maa- ja metsätalousministeriö Maanmittauslaitos SYKE Ympäristöministeriö Sun, 24 May 2015 07:12:32 +0000 Jouni Peltoniemi http://jounipeltoniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195705-ministerioista
Ihana kamala terveydenhuolto http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195668-ihana-kamala-terveydenhuolto <p>- Minua on jäänyt vaivaamaan tämä terveydenhuoltoasia, Juha Sipilä totesi. - Hallitusneuvotteluissa sovimme, että perusterveydenhuolto siirretään kokonaan yksityisen sektorin toteutettavaksi kuntien vastuulla niin, että kunnat esimerkiksi vuokraavat terveyskeskuksistaan huoneita yksityisille toimijoilla ja nämä siellä kilpailevat potilaista, joiden hoidon Kela korvaa palveluseteleillä. Kuulostaa simppeliltä, mutta miten tämä käytännössä saadaan toteutettua?</p><p>- Sama nippu seteleitä jokaiselle kansalaiselle kerran vuodessa, Alexander Stubb sanoi. - Saavat sitten itse päättää miten setelinsä käyttävät, ja haluavatko käydä lääkärissä jokaisen nuhakuumeen takia.</p><p>- Eli jos sattuu olemaan niin huono-onninen, että ensin sairastaa kolme poskiontelontulehdusta putkeen, ja lopulta sattuu saamaan oudosti kasvavan luomen, täytyy luomenpoisto maksaa itse, jos siihen sattuu olemaan varaa? Timo Soini kysyi. - Kuulostaa aika epäreilulta sattumaketjulta.</p><p>- Siinä helposti myös erikoissairaanhoidon kulut kasvavat, jos luomet saavat pienituloisten kohdalla kehittyä ihosyöväksi asti, Sipilä huomautti.</p><p>- Totta, Stubb myönsi. - Kyllä tätä ajatusta täytyy kuitenkin vähän jatkokehitellä.</p><p>- Terveydenhuolto on kyllä siinä mielessä vähän hankala ala, että kun ihminen ei itse maksa hoidostaan, voi hän vaatia ihan mitä tahansa, ymmärtämättä edes, että vaatimuksillaan hän vie rahat pahimmillaan satojen muiden hoidosta, kun ne kuitenkin maksetaan rajallisesta määrästä verotuloja, Sipilä sanoi. - Silti maksattaminen ihmisillä itsellään olisi kansanterveyden katastrofi, joka johtaisi entistä pahempaan terveyden epätasa-arvoon.</p><p>- Mutta jos ihmisillä ei ole mitään omaa vastuuta, eihän heitä silloin kiinnosta valita sitä halvinta yksityistä lääkäriä terveyskeskuksessa, Stubb sanoi. - Silloinhan kuka tahansa kelpaa, mieluiten se, joka sisällyttää korkeampaan hintaansa ilmaisen viskipaukun...</p><p>- Totta, Sipilä sanoi. - Vaikka pikkukunnissa kyllä yhteisvastuu taitaa olla enemmän voimissaan kuin kaupungeissa.</p><p>- Varmaan näin, kun vastaantulijoiden naamat ovat tuttuja, toivoo ettei itse aiheuta heille ylimääräisiä murheita, Soini sanoi. - Tai no, viskipaukuilla on kieltämättä oma vetovoimansa.</p><p>- Tietenkin jos Kela kuitenkin tilastoi kaiken palvelusetelien käytön ja tuo kustannukset esiin kansalaisille, voidaan myös sopia niin, että alueellinen palveluseteleillä korvattava osuus on kyseisen alueen alhaisin tarjolla oleva hinta, jonka ylimenevän osan kansalaiset joutuvat maksamaan itse, Sipilä ehdotti. - Silloin palveluseteleitä ei tarvitse säännöstellä, vaan voidaan vaikka toteuttaa kokonaisuus niin, että potilas saa lääkäriltä laskun, josta on suoraan poistettu Kelan korvaama osuus, ja lääkäri voi itse toimittaa Kelalle sen rakenteistetun potilaskertomuksen hoitotavoitteineen, toimenpiteineen ja hoitotuloksineen ilman potilaan henkilökohtaisia tietoja. Potilas saa tietenkin saman kertomuksen laskunsa liitteenä, jolloin hän voi tarkistaa, että lasku ja kertomus täsmäävät.</p><p>- Laitetaan vielä vähän pelotetta niille yksityisille ja rahanahneille lääkäreille, Soini ehdotti. - Kela voi perustellusti ilmoittaa lääkäreille, että jotkut toimenpiteet ovat olleet turhia, jolloin niitä ei korvata ja turhat hoidot päätyvät yksityisen toimijan tappioksi, eikä niitä silti saa veloittaa potilailtakaan.</p><p>- Siinä voisi kyllä nopeasti mennä yrityksiä nurin ja alan houkuttelevuus heiketä, Stubb sanoi.</p><p>- Entäs sitten? Soini kysyi. - Epärehelliset yritykset joutavatkin mennä nurin!</p><p>- Tätä täytyy nyt kyllä miettiä todella tarkkaan, Sipilä sanoi. - Keskitytään sitten huomenna erikoissairaanhoitoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> - Minua on jäänyt vaivaamaan tämä terveydenhuoltoasia, Juha Sipilä totesi. - Hallitusneuvotteluissa sovimme, että perusterveydenhuolto siirretään kokonaan yksityisen sektorin toteutettavaksi kuntien vastuulla niin, että kunnat esimerkiksi vuokraavat terveyskeskuksistaan huoneita yksityisille toimijoilla ja nämä siellä kilpailevat potilaista, joiden hoidon Kela korvaa palveluseteleillä. Kuulostaa simppeliltä, mutta miten tämä käytännössä saadaan toteutettua?

- Sama nippu seteleitä jokaiselle kansalaiselle kerran vuodessa, Alexander Stubb sanoi. - Saavat sitten itse päättää miten setelinsä käyttävät, ja haluavatko käydä lääkärissä jokaisen nuhakuumeen takia.

- Eli jos sattuu olemaan niin huono-onninen, että ensin sairastaa kolme poskiontelontulehdusta putkeen, ja lopulta sattuu saamaan oudosti kasvavan luomen, täytyy luomenpoisto maksaa itse, jos siihen sattuu olemaan varaa? Timo Soini kysyi. - Kuulostaa aika epäreilulta sattumaketjulta.

- Siinä helposti myös erikoissairaanhoidon kulut kasvavat, jos luomet saavat pienituloisten kohdalla kehittyä ihosyöväksi asti, Sipilä huomautti.

- Totta, Stubb myönsi. - Kyllä tätä ajatusta täytyy kuitenkin vähän jatkokehitellä.

- Terveydenhuolto on kyllä siinä mielessä vähän hankala ala, että kun ihminen ei itse maksa hoidostaan, voi hän vaatia ihan mitä tahansa, ymmärtämättä edes, että vaatimuksillaan hän vie rahat pahimmillaan satojen muiden hoidosta, kun ne kuitenkin maksetaan rajallisesta määrästä verotuloja, Sipilä sanoi. - Silti maksattaminen ihmisillä itsellään olisi kansanterveyden katastrofi, joka johtaisi entistä pahempaan terveyden epätasa-arvoon.

- Mutta jos ihmisillä ei ole mitään omaa vastuuta, eihän heitä silloin kiinnosta valita sitä halvinta yksityistä lääkäriä terveyskeskuksessa, Stubb sanoi. - Silloinhan kuka tahansa kelpaa, mieluiten se, joka sisällyttää korkeampaan hintaansa ilmaisen viskipaukun...

- Totta, Sipilä sanoi. - Vaikka pikkukunnissa kyllä yhteisvastuu taitaa olla enemmän voimissaan kuin kaupungeissa.

- Varmaan näin, kun vastaantulijoiden naamat ovat tuttuja, toivoo ettei itse aiheuta heille ylimääräisiä murheita, Soini sanoi. - Tai no, viskipaukuilla on kieltämättä oma vetovoimansa.

- Tietenkin jos Kela kuitenkin tilastoi kaiken palvelusetelien käytön ja tuo kustannukset esiin kansalaisille, voidaan myös sopia niin, että alueellinen palveluseteleillä korvattava osuus on kyseisen alueen alhaisin tarjolla oleva hinta, jonka ylimenevän osan kansalaiset joutuvat maksamaan itse, Sipilä ehdotti. - Silloin palveluseteleitä ei tarvitse säännöstellä, vaan voidaan vaikka toteuttaa kokonaisuus niin, että potilas saa lääkäriltä laskun, josta on suoraan poistettu Kelan korvaama osuus, ja lääkäri voi itse toimittaa Kelalle sen rakenteistetun potilaskertomuksen hoitotavoitteineen, toimenpiteineen ja hoitotuloksineen ilman potilaan henkilökohtaisia tietoja. Potilas saa tietenkin saman kertomuksen laskunsa liitteenä, jolloin hän voi tarkistaa, että lasku ja kertomus täsmäävät.

- Laitetaan vielä vähän pelotetta niille yksityisille ja rahanahneille lääkäreille, Soini ehdotti. - Kela voi perustellusti ilmoittaa lääkäreille, että jotkut toimenpiteet ovat olleet turhia, jolloin niitä ei korvata ja turhat hoidot päätyvät yksityisen toimijan tappioksi, eikä niitä silti saa veloittaa potilailtakaan.

- Siinä voisi kyllä nopeasti mennä yrityksiä nurin ja alan houkuttelevuus heiketä, Stubb sanoi.

- Entäs sitten? Soini kysyi. - Epärehelliset yritykset joutavatkin mennä nurin!

- Tätä täytyy nyt kyllä miettiä todella tarkkaan, Sipilä sanoi. - Keskitytään sitten huomenna erikoissairaanhoitoon.

]]>
5 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195668-ihana-kamala-terveydenhuolto#comments Aluepolitiikka Hallitusneuvottelut Kuntapolitiikka Perusterveydenhuolto Sat, 23 May 2015 07:25:57 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195668-ihana-kamala-terveydenhuolto
Pelastakaa byrokratia http://laurikontro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195666-pelastakaa-byrokratia <p>Suomesta on löytynyt suojelukohde, joka voisi täyttää Unescon maailmanperintökohteen mitat. Tämä muinaisjäännös on Ympäristöministeriö. Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat nyt esittäneet hätähuudon suojelukohteen säilyttämiseksi. Maailmanloppu tulee, jos Sipilän hallitus pilkkoo ministeriön.</p><p>Ympäristöorganisaatiot, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, WWF, Greenpeace ja muutamat muut ovat huolissaan byrokratian vähenemisestä. Järjestöt aloittivat hallitusneuvottelujen kunniaksi kampanjan Pelastetaan ympäristöministeriö.</p><p>Byrokratian purkaminen on yksi tulevan hallituksen lempiaiheita. Kun Suomi velkaantuu, on pakko miettiä myös toimintojen järkevöittämistä. Joka puolella löytyy tehottomuutta ja tyhjäkäyntiä. &nbsp;Suomesta on tulossa ulkoilmamuseo, jossa kyllä riittää hallintoa, mutta jossa tuotanto hiipuu. Hallinnon aika kuluu säädeltäessä asioita, joita ei edes tarvitse säädellä.</p><p>Ympäristöministeriö perustettiin aikoinaan hyvässä tarkoituksessa. Ajatuksena oli luoda virasto, joka pitäisi huolta ympäristölakien toteuttamisesta. Siitä tuli kuitenkin rönsylilja, joka alkoi levitä kaikkialle kuin Elanto Helsingissä.</p><p>Huippu saavutettiin, kun Jyrki Kataisen hallitus kirjasi tavoitteeksi ympäristöministeriön laajentaminen superministeriöksi valtiovarainministeriön tapaan. Tämä oli vihreiden märkä uni. Ministeriö voisi tämän jälkeen puuttua Suomessa lähes jokaiseen asiaan.</p><p>Mikään ei kuitenkaan hallinnossa voi olla ikuista, onhan meillä kirjoitettu perustuslakikin uudelleen. Kuka muistaa enää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Tai kaipaako joku työministeriötä, työvoima- ja elinkeinokeskusta tai lääninhallitusta. Ympäristönkin kannalta on samantekevää, millä nimellä hallintoa kutsutaan. Pääasia on, että hallinto toimii.</p><p>Ympäristöministeriö ei ole luokkansa paras oppilas. Se on tehoton, byrokraattinen, politisoitunut ja puuhastelee väärien asioiden parissa.</p><p>Kun Suomi on lamassa, jopa kolmen miljardin arvoiset investoinnit seisovat, kun investoijat eivät tiedä tuleeko ympäristölupa vai ei. Tehoton hallinto luo Suomeen työttömyyttä.</p><p>Ympäristöhallintoon on ympätty toisilleen vieraita asioita. Valkoposkihanhia ja liito-oravia hallinnoi sama putiikki, joka päättää omakotitalojen seinien lämpöeristysten mitoista ja kaavoitusmääräyksistä.</p><p>Äskettäin ympäristöministeriö kielsi lannan levityksen kalteville pelloille. Apulantaa pelloille kyllä olisi saatu levittää. Virkamiehet eivät ymmärtäneet, että he samalla tulivat kieltäneeksi luomutuotannon, siinä kun ei saa käyttää muuta kuin orgaanista lannoitetta eli eläinten lantaa. Tapaus oli äärimmäisen nolo, ja peruttiin vähin äänin, mutta kertoo todellisuudesta, jossa koneisto elää.</p><p>Ympäristöjärjestöjen kampanja kertoo, mihin ympäristöhallinto on ajautunut. Siitä on tullut yhden pienen, mutta äänekkään marginaaliryhmän, äärisuojelijoiden, palvonnan kohde.</p><p>Ympäristöministeriön ja suojelujärjestöjen välillä vallitsee symbioosi. Luonnonsuojeluliitto vaatii ympäristöministeriölle lisää rahaa ja ympäristöministeriö rahoittaa luonnonsuojeluliittoa. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton työntekijöiden palkat maksaa käytännössä valtio.</p><p>Touhussa mukana olevat Greenpeace ja WWF eivät ole järjestöjä ollenkaan vaan kansainvälisiä liikeyrityksiä. Niiden yhteisömuoto voi olla säätiö tai yhdistys, mutta vapaan kansalaistoiminnan kriteereitä ne eivät täytä.</p><p>Greenpeace on yritys, jonka bisnesideana on häiriköinti. On turha kysyä, mistä Suomen Greenpeace saa rahansa, koska Suomen Greenpeacea ei ole olemassa kuin paperilla. Pohjolan Greenpeace on kansainvälinen yritys, jonka tilit pidetään Ruotsissa. Oikeaan järjestöön voi liittyä jäseneksi kuka tahansa, Greenpeace-salaseuraan ei kukaan.</p><p>WWF elää yritysten rahoilla, mutta saa myös julkisia avustuksia. WWF:n edustajat ovat alkaneet ottaa myös selvästä poliittista roolia.</p><p>Luonnonsuojeluliiton poliittiset kytkennät ovat tietysti vieläkin selvemmät. Eduskuntavaalien alla liiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoi Helsingin Sanomissa, että Suomessa on sekä hyviä että pahoja ihmisiä. Hyvät kannattavat ympäristöministeriötä ja säätelyä, pahat ovat sitä vastaan. Pahoja ovat erityisesti keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat. &nbsp;</p><p>Veronmaksajien rahoilla elävien ympäristöjärjestöjen kampanja on tietenkin sallittu. Miksei byrokraattista himmeliä voisi suojella siinä kuin liito-oravaakin.</p><p>Ympäristöä ympäristöministeriön säilyminen ei kuitenkaan pelasta. Jos ympäristöä suojeltaisiin tehokkaasti, Helsingissä ei rakennettaisi Malmin lentokentälle uutta lähiöslummia eikä Vanhankaupungin historiallista koskea tuhottaisi patoa purkamalla. Eikä ehkä Talvivaarakaan olisi saanut rakentamislupaa.</p><p>Ympäristöhallinto ei halua laittaa merimetsoja kuriin, vaikka ne tuhoavat ympäristöä ja kalakantoja. Ja vaikka valkoposkihanhien kakkaa on niin paljon, että eduskunnan tunnetuin luontokuvaaja Pertti Salolainenkin on valittanut siitä, hanhien annetaan isännöidä puistoja, joista ne syksyn tullen lentävät Viroon ammuttaviksi.</p><p>Ympäristöpropaganda on taitavasti suunniteltua. Valtion ydinvoimayhtiö Fortum myy Norppa-sähköä, josta provisiot menevät Suomen luonnonsuojeluliitolle. Liitto taas vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoimayhtiön Fortumin asiakas voi siten hyvällä omallatunnolla vastustaa ydinvoimaa, vaikka käyttää sitä itse.</p><p>On hyvin mahdollista, että hallituspuolueet eivät tehosta ympäristöhallintoa, vaikka tehostamista tehdäänkin muualla. Ei ole poliittisesti järkevää koskea pyhäinjäännökseen, erityisesti koska kokoomuksessa on oma aktiivinen vihersiipensä.</p><p>Ympäristön kannalta toisenlainen päätös olisi kuitenkin parempi. Mallia voi katsoa vaikkapa ulkomailta.</p><p>Euroopan johtava maa ympäristönsuojelussa on Itävalta. Siellä ei ole ympäristöministeriötä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomesta on löytynyt suojelukohde, joka voisi täyttää Unescon maailmanperintökohteen mitat. Tämä muinaisjäännös on Ympäristöministeriö. Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat nyt esittäneet hätähuudon suojelukohteen säilyttämiseksi. Maailmanloppu tulee, jos Sipilän hallitus pilkkoo ministeriön.

Ympäristöorganisaatiot, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, WWF, Greenpeace ja muutamat muut ovat huolissaan byrokratian vähenemisestä. Järjestöt aloittivat hallitusneuvottelujen kunniaksi kampanjan Pelastetaan ympäristöministeriö.

Byrokratian purkaminen on yksi tulevan hallituksen lempiaiheita. Kun Suomi velkaantuu, on pakko miettiä myös toimintojen järkevöittämistä. Joka puolella löytyy tehottomuutta ja tyhjäkäyntiä.  Suomesta on tulossa ulkoilmamuseo, jossa kyllä riittää hallintoa, mutta jossa tuotanto hiipuu. Hallinnon aika kuluu säädeltäessä asioita, joita ei edes tarvitse säädellä.

Ympäristöministeriö perustettiin aikoinaan hyvässä tarkoituksessa. Ajatuksena oli luoda virasto, joka pitäisi huolta ympäristölakien toteuttamisesta. Siitä tuli kuitenkin rönsylilja, joka alkoi levitä kaikkialle kuin Elanto Helsingissä.

Huippu saavutettiin, kun Jyrki Kataisen hallitus kirjasi tavoitteeksi ympäristöministeriön laajentaminen superministeriöksi valtiovarainministeriön tapaan. Tämä oli vihreiden märkä uni. Ministeriö voisi tämän jälkeen puuttua Suomessa lähes jokaiseen asiaan.

Mikään ei kuitenkaan hallinnossa voi olla ikuista, onhan meillä kirjoitettu perustuslakikin uudelleen. Kuka muistaa enää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Tai kaipaako joku työministeriötä, työvoima- ja elinkeinokeskusta tai lääninhallitusta. Ympäristönkin kannalta on samantekevää, millä nimellä hallintoa kutsutaan. Pääasia on, että hallinto toimii.

Ympäristöministeriö ei ole luokkansa paras oppilas. Se on tehoton, byrokraattinen, politisoitunut ja puuhastelee väärien asioiden parissa.

Kun Suomi on lamassa, jopa kolmen miljardin arvoiset investoinnit seisovat, kun investoijat eivät tiedä tuleeko ympäristölupa vai ei. Tehoton hallinto luo Suomeen työttömyyttä.

Ympäristöhallintoon on ympätty toisilleen vieraita asioita. Valkoposkihanhia ja liito-oravia hallinnoi sama putiikki, joka päättää omakotitalojen seinien lämpöeristysten mitoista ja kaavoitusmääräyksistä.

Äskettäin ympäristöministeriö kielsi lannan levityksen kalteville pelloille. Apulantaa pelloille kyllä olisi saatu levittää. Virkamiehet eivät ymmärtäneet, että he samalla tulivat kieltäneeksi luomutuotannon, siinä kun ei saa käyttää muuta kuin orgaanista lannoitetta eli eläinten lantaa. Tapaus oli äärimmäisen nolo, ja peruttiin vähin äänin, mutta kertoo todellisuudesta, jossa koneisto elää.

Ympäristöjärjestöjen kampanja kertoo, mihin ympäristöhallinto on ajautunut. Siitä on tullut yhden pienen, mutta äänekkään marginaaliryhmän, äärisuojelijoiden, palvonnan kohde.

Ympäristöministeriön ja suojelujärjestöjen välillä vallitsee symbioosi. Luonnonsuojeluliitto vaatii ympäristöministeriölle lisää rahaa ja ympäristöministeriö rahoittaa luonnonsuojeluliittoa. Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton työntekijöiden palkat maksaa käytännössä valtio.

Touhussa mukana olevat Greenpeace ja WWF eivät ole järjestöjä ollenkaan vaan kansainvälisiä liikeyrityksiä. Niiden yhteisömuoto voi olla säätiö tai yhdistys, mutta vapaan kansalaistoiminnan kriteereitä ne eivät täytä.

Greenpeace on yritys, jonka bisnesideana on häiriköinti. On turha kysyä, mistä Suomen Greenpeace saa rahansa, koska Suomen Greenpeacea ei ole olemassa kuin paperilla. Pohjolan Greenpeace on kansainvälinen yritys, jonka tilit pidetään Ruotsissa. Oikeaan järjestöön voi liittyä jäseneksi kuka tahansa, Greenpeace-salaseuraan ei kukaan.

WWF elää yritysten rahoilla, mutta saa myös julkisia avustuksia. WWF:n edustajat ovat alkaneet ottaa myös selvästä poliittista roolia.

Luonnonsuojeluliiton poliittiset kytkennät ovat tietysti vieläkin selvemmät. Eduskuntavaalien alla liiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoi Helsingin Sanomissa, että Suomessa on sekä hyviä että pahoja ihmisiä. Hyvät kannattavat ympäristöministeriötä ja säätelyä, pahat ovat sitä vastaan. Pahoja ovat erityisesti keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat.  

Veronmaksajien rahoilla elävien ympäristöjärjestöjen kampanja on tietenkin sallittu. Miksei byrokraattista himmeliä voisi suojella siinä kuin liito-oravaakin.

Ympäristöä ympäristöministeriön säilyminen ei kuitenkaan pelasta. Jos ympäristöä suojeltaisiin tehokkaasti, Helsingissä ei rakennettaisi Malmin lentokentälle uutta lähiöslummia eikä Vanhankaupungin historiallista koskea tuhottaisi patoa purkamalla. Eikä ehkä Talvivaarakaan olisi saanut rakentamislupaa.

Ympäristöhallinto ei halua laittaa merimetsoja kuriin, vaikka ne tuhoavat ympäristöä ja kalakantoja. Ja vaikka valkoposkihanhien kakkaa on niin paljon, että eduskunnan tunnetuin luontokuvaaja Pertti Salolainenkin on valittanut siitä, hanhien annetaan isännöidä puistoja, joista ne syksyn tullen lentävät Viroon ammuttaviksi.

Ympäristöpropaganda on taitavasti suunniteltua. Valtion ydinvoimayhtiö Fortum myy Norppa-sähköä, josta provisiot menevät Suomen luonnonsuojeluliitolle. Liitto taas vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoimayhtiön Fortumin asiakas voi siten hyvällä omallatunnolla vastustaa ydinvoimaa, vaikka käyttää sitä itse.

On hyvin mahdollista, että hallituspuolueet eivät tehosta ympäristöhallintoa, vaikka tehostamista tehdäänkin muualla. Ei ole poliittisesti järkevää koskea pyhäinjäännökseen, erityisesti koska kokoomuksessa on oma aktiivinen vihersiipensä.

Ympäristön kannalta toisenlainen päätös olisi kuitenkin parempi. Mallia voi katsoa vaikkapa ulkomailta.

Euroopan johtava maa ympäristönsuojelussa on Itävalta. Siellä ei ole ympäristöministeriötä.

]]>
32 http://laurikontro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195666-pelastakaa-byrokratia#comments Kotimaa Greenpeace Hallitusneuvottelut Luonnonsuojeluliitto Ympäristöministeriö Ympäristönsuojelu Sat, 23 May 2015 06:43:06 +0000 Lauri Kontro http://laurikontro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195666-pelastakaa-byrokratia